Lyhyesti: Hypomagnesemia ja hypofosfatemia melko yleisiä astmaatikoilla

Saudi-Arabiassa tutkittiin, poikkeavatko kroonista stabiilia astmaa sairastavien seerumin elektrolyyttipitoisuudet viitetasoista ja onko astman hoidolla vaikutusta asiaan. Poikkeavuuksia havaittiin 93 potilaan aineistossa 43 %:lla, valtaosalla (85 %) vain yhdessä pitoisuudessa (Na, K, Mg, Pi tai Ca) mutta 10 %:lla kahdessa ja lopuilla kolmessa. Eniten ilmeni magnesiumin ja fosforin poikkeavuuksia (27 % ja 15 %) ja yllättäen vähiten poikkesivat tavanomaiset natrium ja kalium. Astman hoitojen ja elektrolyyttihäiriöiden välillä ei logistisella mallilla todettu olevan yhteyttä. Taustalla olevat syyt jäivät epäselviksi. Vaikka ilmanala meillä on erilainen kuin saudeilla, voi tästäkin saada vinkkejä.

Hannu Puolijoki

Kardiologian erikoislääkäritilanne – Suomi Euroopan hännänhuippuna! (pääkirjoitus SLL 38/2001)

Sydämen katetroiminen synnynnäisten sydänvikojen ja läppävikojen arvioimiseksi oli aloitettu jo vuosisadan puolivälissä. Sittemmin tämä työ juurtui pysyvästi kardiologian toimenkuvaan. Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset tulivat laajaan käyttöön vasta 1980-luvulla ohitusleikkausten yleistyessä. Aluksi niitä tekivät vain röntgenlääkärit – myöhemmin vastuu kuvauksista siirtyi kardiologeille.

Parempi kuolema (pääkirjoitus SLL 38/2001)

Kanadasta vastikään julkaistussa tutkimuksessa (2) eutanasiatoiveen syitä pyrittiin selvittämään mahdollisimman potilaslähtöisesti. Kahdenkeskisessä haastattelussa potilaita pyydettiin kertomaan vapaasti kuolemantoiveestaan ja sen syistä. Haastattelijat vain tarkensivat potilaan sanomaa ja esittivät avoimia kysymyksiä, joihin potilas voi vastata haluamallaan tavalla. Näin haluttiin minimoida haastattelijan ja suunniteltujen kysymysten vaikutus tuloksiin. Tutkitut sairastivat AIDSia tai olivat HIV-positiivisia. Heistä 60 % oli jo päätynyt eutanasiapyyntöön, 30 % harkitsi sitä ja 10 % vastusti avustettua kuolemaa. Vaikka ryhmä oli valikoitu ja pieni, tutkimusta pidettiin merkittävänä, sillä esimerkiksi Hollannissa ennen nykylääkityksiä joka neljäs AIDS-potilaista kuoli eutanasian avulla ja avustetun kuoleman toive on näillä potilailla kymmenen kertaa tavallisempaa kuin muilla.

Palkkanauhassa uusi sopimus näkyy vasta marraskuussa

Niinpä uudet palkat ilmaantuvat palkkanauhaan ehkä vasta marraskuussa, ja paikallisten ongelmakysymysten selvittely saattaa siirtää niitä vieläkin myöhemmäksi. Korotukset maksetaan kuitenkin takautuvasti syyskuun alusta alkaen. Muutamilla paikkakunnilla syys- ja lokakuun takautuvat osuudet aiotaan maksaa erillisellä palkkakuitilla.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kattoi lakkokustannuksia myymällä asuntoja

– Samanaikaisesti sairaanhoitopiirille jää tietysti tulematta pysyviä vuokratuottoja noin neljän miljoonan markan edestä vuodessa. Tämä helpottaa kuntien asema yhtenä vuonna, mutta vaikeuttaa muina, koska tulot jonkin verran pienenevät, Silvola huomauttaa.

HUS:ssa päätetään lakon aiheuttaman alijäämän kattamisesta vasta ensi vuonna

HUS:n hallitus hylkäsi äänin 14–3 esityksen, jonka mukaan lakosta aiheutunut alijäämä jaettaisiin kuntien maksettavaksi siinä suhteessa kuin jäsenkunnat ovat käyttäneet HUS:n palveluja vuonna 2000. Muina vaihtoehtoina on esitetty mm. alijäämän jakamista kuntien kesken peruspääoman suhteessa tai asukasluvun mukaan.

ASA:n vaikutusta lapsettomuuteen ja raskaustoksemiaan selvitetään

Tutkimus tehdään kaksoissokkotutkimuksena. Kun otetaan huomioon todennäköisyys, jolla koeputkihedelmöitys johtaa lapsen syntymään, on tavoitteena, että lopullisessa tutkimuksessa olisi mukana 2 000 synnyttävää äitiä, joista puolet saa asetyylisalisyylihappoa, puolet lumelääkettä.

Oppisopimus avuksi EU:n ulkopuolella opiskelleille lääkäreille

Kurssin johtaja, apulaisylilääkäri Mauri Jussila pitää mahdollisuutta terveyskeskuksissa järjestettävään oppisopimuskoulutukseen merkittävänä lisänä muista maista tulleiden lääkärien integroimisessa. TEO:n edellyttämiä kolmea tenttiä kurssi ei korvaa, eli EU:n ulkopuolella opiskelleiden lääkärien on edelleen selvitettävä kliinisten taitojen tentti, hallinnollinen osuus sekä potilastentti. Suomessa on TEO:n tietojen mukaan 200–300 EU:n ulkopuolisista maista tullutta lääkäriä, joilla ei ole toimilupaa Suomessa. Heistä satakunta suorittaa parhaillaan vaadittavia tenttejä Tampereella.

Havaintoja lääkärilakosta IV: Lääkärit ja Lääkäriliitto lakon jälkeen

Yleisin lakkojärjestölle työtaistelun jälkeen esitetty kysymys on, onko lakkokassa tyhjä, eli mitkä olivat lakon vaikutukset järjestön talouteen ja vakavaraisuuteen. Tätä kysyvät myös Lääkäriliitolta sekä jäsenet että ulkopuoliset. Vaikka näiden asioiden julkinen penkominen ei olekaan Lääkärilehden tehtävä, voi asiasta varmasti sen verran sanoa, ettei kenenkään pidä jatkossakaan laskea sen varaan, että Lääkäriliiton taloudelliset edellytykset hoitaa päätehtäväänsä olisivat päättyneen lakon myötä heikentyneet.

Taito Pekkarinen

Reflexioner om läkarstrejken IV: Läkarna och Läkarförbundet efter strejken

Efter en konflikt får strejkorganisationen vanligen svara på frågan om strejkkassan är tom eller om strejken har påverkat organisationens ekonomi och soliditet. Just den frågan ställs nu till Läkarförbundet både av medlemmar och utomstående. Även om det inte är Finlands Läkartidnings sak att gräva i frågan kan vi intyga, att ingen varken nu eller i framtiden behöver räkna med att Läkarförbundets förutsättningar att sköta sin huvudsakliga uppgift på något sätt skulle ha försvagats av den nyligen avslutade strejken.

Taito Pekkarinen