Palkkanauhassa uusi sopimus näkyy vasta marraskuussa

- Useimmilla paikkakunnilla on tarkoitus saada uuden lääkärisopimuksen edellyttämät neuvottelut ja palkanlaskenta selväksi ilmeisesti lokakuun puoliväliin mennessä, arvioi Lääkäriliiton lakkopäällikön työtänsä lopetteleva Heikki Pärnänen.

Suvi Sariola

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kattoi lakkokustannuksia myymällä asuntoja

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on kattanut lääkärilakon vaikutusta piirin talouteen myymällä asuntoja. Lakosta aiheutui sairaanhoitopiirille noin 40 miljoonan markan nettokustannukset lähinnä saamatta jääneinä tuloina.

Huumehoitomuistio joutui rajuun ryöpytykseen

Alkoholitutkimussäätiön entinen ja nykyinen tutkimusjohtaja pelkäävät, että Suomessa ollaan äkisti ja rajusti muuttamassa politiikkaa huumeiden ongelmakäyttäjien hoidossa. Valtiotieteen tohtori Klaus Mäkelä ja LKT Kari Poikolainen kritisoivat kovin sanoin huumausaineiden ongelmakäyttäjien hoitoa kehittäneen työryhmän muistiota, jonka näkemysten pohjalta he pelkäävät muutoksia suunniteltavan.

Suvi Sariola

HUS:ssa päätetään lakon aiheuttaman alijäämän kattamisesta vasta ensi vuonna

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus päättää lääkärilakosta johtuvan alijäämän kattamisesta vasta ensi vuonna vuoden 2001 tilinpäätöksen yhteydessä. Alijäämä tai osa siitä voidaan kattaa jäsenkunnilta perittävällä maksulla.

Käyvätkö yksityinen ja julkinen hoito samalla kukkarolla?

- Niukkojen veromarkkojen priorisointi tulee merkitsemään yhä uusien sairaanhoidon toimenpiteiden siirtämistä kansalaisten kukkarolle. Korvatulehdusten jälkitarkastukset, näppyläkirurgia, silmien taittovikojen arviointi ja terveiden naisten gynekologiset vuosikontrollit eivät kuntien antamalla rahalla mahdu päivystävän akuuttisairaalan palveluvalikoimaan! katsoi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén.

Ulla Järvi

Miten tuleva lääkäri oppii kädentaidot? Rahapula vaivaa paisuvia tiedekuntia

Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa on aloittanut peräti 550 uutta opiskelijaa, eli 70 viime syksyä enemmän.

Ulla Järvi

ASA:n vaikutusta lapsettomuuteen ja raskaustoksemiaan selvitetään

Suomessa alkaneessa monikeskustutkimuksessa selvitetään asetyylisalisyylihapon vaikutusta raskaustoksemian ehkäisyssä ja lapsettomuuden hoidossa. Kuopion, Oulun ja Tampereen yliopistollisissa keskussairaaloissa tehtävään tutkimukseen pyritään saamaan mukaan yhteensä 10 000 naista, jotka tulevat koeputkihedelmöitykseen.

Suvi Sariola

Oppisopimus avuksi EU:n ulkopuolella opiskelleille lääkäreille

EU:n ulkopuolista maista Suomeen tulleiden lääkärien työmahdollisuuksia on ryhdytty tukemaan erityisen kurssin ja oppisopimusjärjestelyjen avulla. Ensimmäisen, vuosi sitten järjestetyn Lääkäriksi Suomeen -kurssin 20 osanottajasta yli puolet on jo saanut toimiluvan ja lääkärinsijaisuuden Suomesta. Kolmas vastaava kurssi alkoi Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa maanantaina.

Heli Mikkola

Sepelvaltimotautikuolleisuuden, kohtausten ilmaantuvuuden ja kohtausten tappavuuden yhteys sosioekonomiseen asemaan Suomessa vuosina 1983-1992 FINMONICAn infarktirekisteritutkimus

FINMONICAn infarktirekisteritutkimuksessa vuosina 1983-1992 alimpiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvien sepelvaltimotautikuolleisuus oli 2-3 kertaa niin suuri kuin ylimpien sosioekonomisten ryhmien. Selityksenä näytti olevan yhtä lailla kohtausten suurempi ilmaantuvuus ja suurempi tappavuus. Tehokkaaksi tunnettuja hoitoja käytettiin matalan sosiaaliryhmän potilaille jonkin verran vähemmän kuin korkeassa asemassa oleville. Ainakin teoriassa heikkoon sosiaaliseen asemaan liittyvän ylikuolleisuuden poistaminen voisi puolittaa sepelvaltimotautikuolleisuuden Suomessa.

Veikko Salomaa, Matti Niemelä, Heikki Miettinen, Matti Ketonen, Pirjo Immonen-Räihä, Seppo Koskinen, Markku Mähönen, Seppo Lehto, Tapio Vuorenmaa, Pertti Palomäki, Harri Mustaniemi, Esko Kaarsalo, Matti Arstila, Jorma Torppa, Kari Kuulasmaa, Pekka Puska, Kalevi Pyörälä, Jaakko Tuomilehto

Gemsitabiini syövän hoidossa - askel tulevaisuuteen?

Gemsitabiini on yksi 1990-luvulla syövän hoitoon tulleista lupaavista solunsalpaajista. Erityisen mielenkiintoista on sen teho levinneessä virtsarakkosyövässä, haimasyövässä ja ei-pienisoluisessa keuhkosyövässä, joissa perinteisten solusalpaajien teho yksittäisaineena on vaatimaton. Myös rintasyövän sekä lymfoomien hoidossa gemsitabiinilla on ollut tehoa. Omilla potilaillamme gemsitabiini on ollut yleensä hyvin siedetty ja lievittänyt tehokkaasti oireita. Sivuvaikutukset muistuttavat solunsalpaajien yleisiä sivuvaikutuksia, mutta hiustenlähtö on harvinaista. Suomessa gemsitabiini on rekisteröity ei-pienisoluisen keuhkosyövän, virtsarakkosyövän ja haimasyövän hoitoon.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen, Tuula Lehtinen