Erilaistuneen kilpirauhaskarsinooman ennuste; suhde kliinisiin ennustetekijöihin ja soluadheesioon

15.6.2001 Kuopion yliopisto

Jan Böhm

Eri linssimateriaalien vaikutus jälkikaihin syntyyn

18.6.2001 Oulun yliopisto

Reijo Linnola

Elimistössä liukenevat kiinnitysvälineet pelkässä ja murtuneessa luussa

20.6.2001 Helsingin yliopisto

Pia Nordström

Mitä vikaa kansan terveydessä? (pääkirjoitus 39/2001)

1900-luvun ensi vuosikymmeninä terveyden koheneminen johtui infektiotautien vähenemisestä. 1950-luvun jälkeen ongelmiksi nousivat sepelvaltimotauti, syöpä, diabetes ja tapaturmat. Myös osa uusista ongelmista on onnistuttu ratkaisemaan. Työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt 75 %:lla, syöpäkuolleisuus on pienentynyt, liikennekuolemat ovat vähentyneet ja lasten hampaat ovat lähes maailman terveimpiä. Myönteistä yleiskuvaa varjostavat kuitenkin mielenterveyden ongelmien, päihdesairauksien, lihavuuden, diabeteksen ja allergioiden lisääntyminen.

Kantasolututkimuksen lupaukset ja uhkat vaakakupissa (pääkirjoitus 39/2001)

Kantasolut ilmeisesti menettävät yksilönkehityksen aikana monipuolisuuttaan, joskaan eivät ehkä siinä määrin kuin aiemmin otaksuttiin. Niinpä esimerkiksi aikuisen hermoston kantasolut on saatu muuntumaan verta muodostavien solujen kaltaisiksi; ennen toiseen suuntaan kehittymistä kantasolut käyvät varhaisemmassa erilaistumisvaiheessa (2). Vastaavasti siirtämällä aikuisen solun tuma alkion kantasoluun voidaan räätälöidä tuman luovuttaneelle yksilölle immunologisesti täysin sopiva ja muovailtavissa oleva ”varaosasolulinja”. Siitä voidaan sitten kypsyttää esimerkiksi sairauden hoitoon tarvittavia soluja. Tällainen terapeuttinen kloonaus saattaa olla tarpeen joidenkin elinten kypsien solujen luomisessa, sillä esimerkiksi sydämen tai haiman luonnollisia kantasoluja ei ole vielä löydetty (1). Tumansiirtotekniikan avulla muodostetut kantasolut lisääntyvät aikuisen kantasoluja nopeammin, ja tämä on tärkeää, koska hoidossa tarvitaan yleensä hyvin suuri määrä soluja.

Aluesairaala ja terveyskeskus yhteen Forssan seudulla

Uuden kuntayhtymän johtaja LL Markku Puro puhuu joustavuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Kun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista vastaa yksi ja sama organisaatio joko tuottamalla ne itse tai ostamalla muualta, voi päätökset tehdä tarkoituksenmukaisuuden pohjalta: kumpi kannattaa.

Toteutuuko sukupuolten tasa-arvo kardiologiassa?

– Nykyisistä sydänpotilaista puolet on jo naisia, vaikka perinteisesti sepelvaltimotautia on pidetty miesten sairautena, sanoo osastonylilääkäri, kardiologi Sinikka Pohjola-Sintonen Peijaksen sairaalasta. Syyskuun viimeisenä sunnuntaina vietetään Maailman sydänpäivää, ja keskustelua herätetään juuri naisten sydäntaudista ja sen hoidon ongelmista.

Syöpäyhdistys julkaisi Pohjois-Euroopan syöpäatlaksen

Kartastosta käyvät ilmi yleisimpien syöpätyyppien ilmaantuvuus- ja kuolleisuusluvut. Monet syöpätyypit näyttävät esiintyvän lähes säännönmukaisesti kunkin alueen yleisen elämäntyylin ja elintason mukaan. Pohjoismaissa ovat yleisimpiä korkean elintason maille tyypilliset rinta-, eturauhas- ja suolistosyövät sekä ihomelanooma. Venäjällä ja Baltian maissa puolestaan tavallisempia ovat keuhko-, ruokatorvi- ja mahasyövät.

Lääkäriliitolta lausunto lääkekorvaustyöryhmän loppuraportista

– Nykyinen korvausjärjestelmä on monimutkainen ja epätasa-arvoinen. Korvausjärjestelmän uudistamisen keskeiseksi tavoitteeksi tulee ottaa tasapuolisuus ja samanarvoisuus. Korvausten tulee kohdistua nimenomaan suuriin lääkekustannuksiin jättäen tulontasaustehtävät muille järjestelmille, todetaan liiton lausunnossa.

Statiinien käytön kasvu jatkui vuoden 2001 alkupuoliskolla

Kelan tuoreimmat rekisteritiedot vuoden 2001 tammi-kesäkuulta osoittavat, että korvausten piiriin kuuluvien lääkkeiden kustannukset ovat kasvaneet edellisvuoden vastaavasta jaksosta 340 miljoonalla markalla eli 11 %:lla. Tämä johtuu pääosin uusien ja entistä kalliimpien lääkeryhmien käytön laajenemisesta. Silti monen vanhemmankin aineen suosio on säilynyt ja joidenkin jopa kasvanut. Tässä yhteydessä tarkastellaan lähinnä verenkiertoelinsairauksien, diabeteksen ja ulkustaudin lääkkeitä.

Timo Klaukka