78302 osumaa

Lonkkamurtumapotilaiden kuntoutus Keski-Suomessa

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehtiin vuosina 1994-98 satunnaistettu interventiotutkimus lonkkamurtumapotilaiden leikkauksen jälkeisestä hoidosta. Siinä verrattiin keskussairaalan geriatrisella osastolla tapahtuvan tehostetun alkukuntoutuksen ja terveyskeskussairaaloissa annettavan kuntoutuksen vaikuttavuutta aiemmin itsenäisesti liikkuneiden avohoidon potilaiden hoidossa. Sairaalahoitoajan mediaani oli geriatrisessa yksikössä kuntoutetuilla 34 ja terveyskeskusryhmällä 42 vuorokautta. Keskivaikeasti dementoituneiden lonkkamurtumapotilaiden pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutumista voitiin merkittävästi vähentää aktiivisen kuntoutuksen avulla.

Tiina M. Huusko, Pertti Karppi, Hannu Kautiainen, Raimo Sulkava

Erythema migrans Turunmaan saariston asukkailla

Erythema migransin (EM) diagnosointi ei aina ole helppoa, sillä serologiasta ei borrelioosin tässä vaiheessa yleensä ole apua. Hoito tuleekin aloittaa kliinisen kuvan perusteella odottamatta laboratoriotestien tuloksia. Prospektiivisen tutkimuksen mukaan Turunmaan saariston alueella kahden vuoden seurannan aikana kliininen EM-diagnoosi tehtiin 82 potilaalle ja EM:n vuosittainen ilmaantuvuus oli 148/100 000 asukasta. Ihokoepaloista 35,5% oli PCR-positiivisia ja 21,5 % viljelypositiivisia. Potilaista oli seropositiivisia diagnosointihetkellä 31 % ja kolme viikkoa myöhemmin 53%. EM oli yleisemmin tasavärinen kuin rengasmainen punoitus. Vain pieni osa potilaista muisti punkin purreen. Borreliat näyttävät leviävän elimistöön varhain, usein aiheuttamatta yleistyneitä oireita.

Jarmo Oksi, Harri Marttila, Hanna Soini, Heikki Aho, Jaakko Uksila, Matti Viljanen

Keuhkoahtaumataudin (COPD) akuutin pahenemisvaiheen hoito kotisairaalassa

Noin puolet vaikean keuhkoahtaumataudin akuuteista pahenemisvaiheista voidaan hoitaa turvallisesti ja onnistuneesti kotisairaalassa, kunhan potilaiden perusteellinen tilannearvio suoritetaan sairaalan ensiapupoliklinikalla. Tutkimuksemme mukaan potilaat olivat erittäin tyytyväisiä kotisairaalaan, mutta tuleeko hoito kotona halvemmaksi riippuu osittain myös hoidon organisoinnista. Tutkimuksen yhteydessä todettiin, että potilaiden kotiympäristön parannustoimenpiteillä voitaisiin auttaa kotona selviytymistä ja poistaa potilailla hyvin yleistä turvattomuuden tunnetta.

Sirkku Vilkman, Arvid Nyberg, Tuija Poussa, Petra Ranta

Eturauhassyövän erilaistumisasteen luokitus

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpämuoto Suomessa. Diagnoosi perustuu lähes aina eturauhasen histologiseen biopsialöydökseen. Hoitomuodon valinnan kannalta olisi tärkeää pystyä pienistä biopsianäytteistä antamaan arvio syövän aggressiivisuudesta. Histologinen erilaistumisaste eli gradus on syövän levinneisyysasteen ohella edelleenkin tärkein eturauhassyövän ennustetekijä. Eturauhassyövän gradeerauksessa käytetään yleisimmin Gleasonin luokitusta. Sen taustalla on runsain tutkimusaineisto, joten sen voi katsoa edustavan ns. kultaista standardia. Muiden luokitusten käyttö Gleasonin luokituksen rinnalla on mahdollista. Luokituksen ennusteellisen merkityksen kannalta on tärkeää, että luokittelu tapahtuu yhtenäisin kriteerein.

Paula Martikainen

Ammattikuljettajan työkyky

Lääkärin tehtävä ajokyvyn arvioitsijana ei aina ole helppo. Ajoterveyden vaatimukset eivät ole kaikilta osin selkeästi ohjeistettuja, eivätkä riitakysymyksetkään ole harvinaisia. Tilanne on erityisen monimutkainen, kun kyseessä on ammattikuljettajan työkyvyn arviointi: kyse on ihmisen taloudellisesta toimeentulosta, ja lääketieteellisen arvion lisäksi tulevat mukaan sosiaalivakuutusjärjestelmien linjaukset. Ammatillisen kuntoutuksen rooli tulisi saada aiempaa näkyvämmäksi ja tietosuojakysymyksetkin kaipaisivat uudistamista.

Mikael Ojala

Lyhyesti: Lämpöä ennen puukkoa

Leikkaushaavojen infektiot vähenevät dramaattisesti, jos potilasta lämmitetään ennen leikkausta, väitetään Englannissa tehdyssä tutkimuksessa. Yli 400 potilasta, joille tehtiin tyrä-, suonikohju- tai rintaleikkaus, jaettiin kolmeen ryhmään. Osa potilaista sai puolen tunnin ajan ennen leikkausta koko kehon lämmitystä lämpöhuovan alla, toinen osa lämpöä lämpölampusta vain operoitavalle alueelle. Kolmas ryhmä jätettiin kylmäksi. Haavainfektioita tuli 14 %:lle verrokeista, mutta vain 5 %:lle lämmitetyistä. Paikallisen lämmityksen teho oli vähintään yhtä hyvä kuin koko kehon lämmityksen. Selitykseksi tarjotaan verenkierron stimulaatiota ja kudosten parempaa hapetusta. Se antaisi infektiopuolustukselle paremman startin. Tekijät ehdottavat varovasti lämpöä antibioottiprofylaksin vaihtoehdoksi.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Viinanhimo näkyy aivokuvassa

Uusi aivojen kuvantamistekniikka tuottaa lähes päivittäin mitä mielenkiintoisimpia havaintoja. Tuoreessa tutkimuksessa mitattiin funktionaalisella magneettikuvauksella etanolin tuoksun vaikutuksia aivotoimintoihin. Viinan tuoksulle altistaminen johti alkoholiriippuvaisten potilaiden oikeanpuoleisen amygdala-hippokampusalueen ja pikkuaivojen aktivoitumiseen, mutta onnistuneen hoidon jälkeen nämä alueet eivät enää altistuksella aktivoituneet. Terveillä verrokeilla vastaavaa ei tapahtunut. Näyttääkin mahdolliselta, että tiettyjen aivoalueiden (amygdalan) toimintaa seuraamalla voidaan päätellä, milloin viinanhimo on päällä ja milloin hoito on vaikuttanut suotuisasti.

Raimo Kr Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat