Lääkäriliiton hallitus pohti paikallisen toiminnan kehittämistä

Arvot ovat kaiken toiminnan taustalla. Visio on tulevaisuuden kuva eli se, mihin liitto on menossa. Keskustelussa liiton arvoista nousi esille eettisyys, kollegiaalisuus ja korkea ammattitaito.

Mitä vikaa kansan terveydessä?

Suomalaisten terveys on viime vuosikymmeninä jatkuvasti parantunut. Elinajan odote on pidentynyt ja sairauksista johtuvat toimintakyvyn rajoitukset ovat vähentyneet. Tänään suomalainen mies elää yli 74-vuotiaaksi ja suomalainen nainen yli 81-vuotiaaksi. Kansanterveyden suotuisa yleiskehitys ilmenee myös ihmisten subjektiivisissa kokemuksissa. Etenkin keski-ikäiset kokevat terveytensä aikaisempaa selvästi paremmaksi.

Jussi Huttunen

Var brister det i folkhälsan?

Finländarnas hälsa har under de senaste decennierna fortgående förbättrats. Den förväntade livslängden har ökat och det förekommer allt mindre begränsningar av funktionsförmågan orsakade av sjukdom. I dag lever den finländske mannen över 74 år och den finländska kvinnan över 81 år. Den allmänt gynnsamma utvecklingen av folkhälsan framgår också av människors subjektiva erfarenheter. I synnerhet personer i medelåldern känner sig nuförtiden betydligt friskare.

Jussi Huttunen

Kantasolututkimuksen lupaukset ja uhkat vaakakupissa

Kantasolut kykenevät lisääntymään jakautumalla, ja oikeissa oloissa ne erilaistuvat kypsiksi toimiviksi soluiksi. Siksi niistä on mahdollista viljellä suuri määrä muovattavaa soluainesta, jolla voidaan kenties korvata sairauksien tuhoamia erilaistuneita soluja. Kantasoluja voidaan eristää monista lähteistä. Niitä löytyy aikuisen ja sikiön kudoksista, mutta monimuotoisimmin pystyvät kypsymään alkion kantasolut. Käyttökelpoisia alkioita saadaan nykyään koeputkihedelmöityksen ylijäämänä. Vajaan viikon ikäisen alkiorakkulan kantasolut voidaan suunnata kehittymään kaikenlaisiksi kypsiksi soluiksi, mutta aikuisen parinkymmenen erilaisen kantasolun mahdollisuudet ovat rajallisemmat. Siksi juuri alkioiden kantasolujen tutkimus on tieteellisesti kiinnostavaa. Samalla tietysti herää keskustelua ihmisalkion käyttöön liittyvistä eettisistä ongelmista (1).

Pekka Leinonen

Aluesairaala ja terveyskeskus yhteen Forssan seudulla: Terveydenhuoltoalueen valtteja ovat joustavuus ja tarkoituksenmukaisuus

Pidettyään vuosia yhtä aluesairaala ja terveyskeskus löivät tämän vuoden alussa virallisesti hynttyyt yhteen Forssan seudulla. Syntyi Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, yksi ylijohtaja Jussi Huttusen peräänkuuluttamista terveydenhuoltoalueista.

Suvi Sariola

Yksityissektori purkamaan Helsingin lakkojonoja Suurimmat ostot Mehiläisestä, Pulssista ja Laserista

Helsingin terveysvirasto ostaa eniten toimenpiteitä Mehiläiseltä, turkulaiselta yksityissairaalalta Pulssilta ja sairaala Laserilta purkaessaan ostopalveluilla lääkärilakon aikana kertyneitä jonoja.

Suvi Sariola

Vanhusten hoivapalveluja kunnille: Mehiläinen ja kunnat neuvottelevat Kiljavan sairaalan käytöstä

Mehiläinen Oy suunnittelee tuottavansa vanhusten hoivapalveluja Kiljavan sairaalassa Nurmijärvellä. Ostajina olisivat ennen kaikkea Keski-Uudenmaan kunnat, jotka päätyivät tarjouskilpailun jälkeen Mehiläiseen etsiessään käyttäjää Nurmijärvellä sijaitsevalle tyhjenevälle sairaalalle.

Suvi Sariola

Ministeriön arvovalta peliin, jotta leikkauksia keskitetään

Lokakuussa astuu voimaan sosiaali- ja terveysministeriön suositus, jonka mukaan tekonivelkirurgiaa ja pallolaajennuksia on tehtävä sairaalassa vähintään 200 toimenpidettä vuodessa. Jos määrä radikaalisti alittuu, toiminta on keskitettävä sairaanhoitopiirissä isompaan yksikköön.

Ulla Järvi

Apulaisylilääkäri Jari Välimäki Loimaalta: Hyvä hoito ei aina riipu sairaalan koosta

Loimaan aluesairaalassa tehtiin viime vuonna 196 tekonivelleikkausta. Uuden ohjeistuksen lukemiin siis päästään niukasti. Tekonivelkirurgia ei kuitenkaan Loimaalta lopu.

Lääketutkimuksen akateemisuus vaarassa?

13 johtavaa lääketieteellistä aikakauslehteä julkaisi 13.9.2001 pääkirjoituksen, jossa arvosteltiin lääketeollisuutta ei-akateemisten tutkimusryhmien käytöstä yliopistotutkijoiden sijasta (N Engl J Med 2001;345:825-827). Viime aikoihin saakka tutkimukset on tehty riippumattomissa yliopistokeskuksissa, joissa tieteellinen ja taloudellinen valvonta on ollut tiukka. Nykyisin kliinisiä tutkimuksia valjastetaan yhä enemmän edistämään kaupallisia tarkoitusperiä.

Pekka Leinonen