78302 osumaa

Lyhyesti: Klonatsepaamin lisänä SSRI-lääkitykseen nopeuttaa paniikkihäiriöstä toipumista

Paniikkihäiriöiden hoidossa yhdistetään selektiiviseen serotoniinin takaisinoton estäjään (SSRI) usein myös bentsodiatsepiinilääkitys. Tämän hyödyllisyydestä ei kuitenkaan ole ollut kontrolloitua tietoa. Kaksoissokkokokeessa hoidettiin paniikkihäiriöpotilaita joko sertraliinilla (100 mg/vrk) ja klonatsepaamilla (0,5 mg kolmasti vuorokaudessa) tai sertraliinilla ja lumeella 4 viikon ajan, minkä jälkeen klonatsepaamihoito lopetettiin asteittain 3 viikon kuluessa. Klonatsepaamia lisälääkkeenä saaneet paranivat selvästi nopeammin kuin lumetta saaneet eikä klonatsepaamihoidon lopettamiseen liittynyt erityisiä ongelmia. Mikäli tavoitteeksi otetaan nopea paniikkihäiriön hoito, on bentsodiatsepiinin yhdistäminen hoidon alkuvaiheessa SSRI-lääkkeen kanssa käyttökelpoinen vaihtoehto.

Raimo Kr Salokangas

Mikrobilääke näyttää menevän hyvin perille

MIKSTRA-ohjelman yhteydessä on selvitetty paitsi infektioiden hoitokäytäntöä, myös potilaiden menettelyä terveyskeskuksessa käynnin jälkeen. Hoitomyöntyvyyden kannalta on kiinnostavaa, kuinka suuri osa potilaista hakee lääkkeensä apteekista ja kuinka moni kertoo ottaneensa kuurin loppuun. Tietoa näistä on koottu puhelinkyselyllä, joka vuonna 1998 tehtiin yli tuhannelle potilaalle kahden viikon kuluttua siitä, kun he olivat käyneet vastaanotolla infektiotaudin vuoksi.

Petter Tuderman, Timo Klaukka, Erkki Palva

EU katsastaa onko antibioottien käytössä puutteita

Belgiassa käytetään antibiootteja selvästi enemmän kuin esimerkiksi Pohjoismaissa tai naapurimaassa Hollannissa. Viime talvena Belgian terveysviranomaiset kampanjoivat antibioottien järkevän käytön puolesta tunnuksenaan Käytä antibiootteja vähemmän ja paremmin. Antibioottien kulutus laski peräti 12 % talvella, mutta palautui myöhemmin keväällä entiselle tasolleen. Nyt valmistellaan seuraavaa kampanjaa viestittämällä yleisölle, että vaikka antibiootit ovat tärkeitä vakavissa sairauksissa, kuten meningiitissä ja pneumoniassa, niitä ei tarvita nuhakuumeeseen, kurkkukipuun tai keuhkoputkentulehdukseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Oikeudenkäynti e-pillereiden haitoista

Yli 100 naista Britanniassa on haastanut oikeuteen Schering AG:n, Wyethin ja Organonin gestodeenia ja desogestreelia sisältävien kolmannen polven e-pillereiden käyttöön liittyneistä tromboembolisista komplikaatioista. Haasteessa väitetään, ettei potilaita varoitettu niiden mahdollisuudesta. Kyseessä on yhteensä 122 yksittäistä tapausta, ja mukana on viisi perhettä, jotka väittävät naispuolisen perheenjäsenen menehtyneen keuhkoemboliaan juuri pillerin vuoksi. Valmistajia arvostellaan mm. siitä, etteivät ne ole tehneet riittäviä pitkäaikaistutkimuksia valmisteiden turvallisuudesta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rokotussuoja alentuu Britanniassa

Runsaan parin vuoden ajan on Britanniassa käyty kiistelyä MPR (tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko) -rokotteen mahdollisista haitoista. Esillä on ollut mm. lasten autismi. Mitään näyttöä rokotteen yhteydestä autismiin ei ole osoitettu, mutta asiaa on puitu toistuvasti tiedotusvälineissä. Lasten rokotusten määrä on ollut laskusuunnassa ja yksin huhtikuusta kesäkuuhun laskua oli noin 2 prosenttiyksikköä. Rokotuksen kattavuus oli pudonnut kaksivuotiailla 84,2 %:iin ja viisivuotiailla toisen annoksen kattavuus 74,1 %:iin. Viranomaisilla on nyt huoli siitä, että alle 90 %:n laskeva kattavuus yleensä lisää huomattavasti epidemian puhkeamisen riskiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Glitatsonit valinkauhassa

Laajaa kansainvälistä asiantuntijaverkostoa apunaan käyttävä kriittinen lääkealan lehti Drug and Therapeutics Bulletin (DTB) Britanniasta on arvioinut glitatsonien ja niistä lähinnä rosiglitatsonin (Avandia, GlaxoSmithKline) ja pioglitatsonin (Actos, Takeda) hyödyllisyyttä. Luotettavia tutkimuksia ei ole riittävästi siitä, hyödyttääkö glitatsonin lisääminen metformiini- tai sulfonyyliureahoitoon, kun nämä eivät yksin ole riittäviä, ja pystytäänkö näin myöhentämään siirtymistä insuliinin käyttöön.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketutkimus siirtyy uusiin maihin

Yhdysvaltojen terveysviranomaiset ovat tutkineet, missä määrin maan sponsoroima lääketutkimus on siirtynyt ulkomaille. Vuonna 1980 Yhdysvaltojen lääkeviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) rekisteröi käsittelemissään lääketutkimuksissa vain 41 ulkomaista tutkijaa. Vuonna 1990 lukumäärä oli 271 ja 1999 peräti 4 458. Tutkimuksiin kohdistetut FDA:n tarkastukset ovat kolminkertaistuneet, mutta niitä on voitu tehdä viime vuosina vain muutamia kymmeniä. Erityisesti Unkari, Venäjä, Puola, Tsekinmaa ja Romania ovat tutkimusmaina lääketeollisuuden suosiossa ja myös Brasilia, Argentiina, Meksiko ja Kiina ovat lisänneet osuuttaan. Venäjällä kliininen tutkija on onnistunut helposti rekrytoimaan jopa 300 % enemmän potilaita kuin tavoitteena oli. Tutkimuksiin ei ole jonoja, tulokset saadaan nopeasti ja halvalla ja vielä lääkkeillä kokonaan hoitamattomia potilaita on tarjolla yllinkyllin. Huolta aiheuttaa nyt mm. tutkimuksien laadukkuus, eettisyys, valvonta, tutkijoiden pätevyys ja tutkimuspaikkojen soveltuvuus, joista usein on vähän tai lainkaan tietoa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat