Vaikutuksen mittaaminen I

Jotta sairauksia voidaan hoitaa ja ennaltaehkäistä, täytyy tuntea niiden ilmaantumiseen vaikuttavat tekijät. Erilaisten altistusten vaikutusta sairauksien ilmaantuvuuteen kuvataan yleensä kahden ilmaantuvuuden suhteella.

Matti Uhari

Lääkitseekö kulttuuri?

Kesällä valtalehtiemme kulttuurikolumnistit kirjoittivat innoissaan, kuinka kulttuurielämysten terveellisyys on varmistettu tieteellisesti. Tämän lehden palstoilla mm. Johannes Lehtonen ja Veikko Karskela ovat aiemmin valaneet uskoa kulttuurin mahdollisuuksiin terveystekijänä. Mistä oikein on kyse? Mistä kulttuurista puhutaan? Onko kulttuuri hoitoa? Tarkastellaanpa tilannetta tosiasioiden valossa, mikä julkisuudessa pakkaa unohtumaan. Jotta pääsen paistiin kiinni, ohitan kylmästi kulttuurin ja terveyden vaikeat määritelmät, vaikka juuri käsitteiden määrittelemisen löysyys johtaa keskustelun harhapoluille.

Markku T. Hyyppä

Seksuaalinen väkivalta ja sen kohtaaminen

Viime aikojen uutisointi seksuaalisesta ahdistelusta on antanut aihetta miettiä, mikä on seksuaalista ahdistelua ja kuka sen määrittelee. Vastaavasti joudutaan pohtimaan myös seksuaalisen väkivallan määrittelyä niissä tilanteissa, joissa ei ole kysymys suoranaisesti raiskauksesta. Laki määrittää rikosoikeudellisesti lapsiin, nuoriin ja aikuisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan eri muodot, mutta seksuaalista ahdistelua ei ole kriminalisoitu. Kulttuuriset tekijät, lapsuudenkodin kasvuilmapiiri ja elämänkokemus muovaavat ihmisen henkilökohtaista väkivaltamääritelmää.

Pirkko Brusila

Virtuaalisia soluja

Solun rakenteita voidaan esittää paremmin kuin oppikirjassa, jos kuviin lisätään vuorovaikutteisuutta.

Erkki Karjalainen

Mongolia panostaa perusterveydenhuollon kehittämiseen

Mongolian terveydenhuollossa on meneillään laaja remontti, joka sai alkunsa läheisen neuvonantajan ja taloudellisen tukijan Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1989. Muuttunut poliittinen tilanne avasi tien radikaaleille uudistuksille ja maa siirtyi kankeasta keskusjohtoisesta hallinnosta kohti länsimaista markkinataloutta - vapauksineen ja niistä aiheutuvine sosiaalisine ongelmineen. Nyt terveysministeriön tavoitteena on perusterveydenhuollon saatavuuden ja laadun kohentaminen.

Seppo Suomela

Det första lexikonet av sitt slag

Folkhälsovetenskapligt lexikon är en unik bok i många avseenden. Det är det första lexikonet på området i Norden, det presenterar termer som inte finns systematiskt samlade och lätt tillgängliga i andra lexikon och det går över gränserna för medicin, sociologi, statistisk och många andra besläktade områden på ett sätt som inget annat lexikon jag fått i min hand.

Svante Stenman

Vilkaisu: Selkeä ja helppolukuinen elintarviketaulukko

Elintarviketaulukon uuteen painokseen on lisätty jalostettujen elintarvikkeiden tietoja samaan tahtiin kuin niiden määrä markkinoilla lisääntyy. Oppaan himmeä taustaruudutus tekee lukemisen helpommaksi, lukija ei helposti eksy yli koko aukeaman jatkuvalta riviltä. Mittayksiköt on ilmaistu selkeästi, mutta kokonaisenergiansaannin yhteydessä puhutaan kilojouleista, vaikka yksikkö ei ole vakiintunut yleiseen käyttöön. Yksittäisten valmisteiden ja raaka-aineiden kohdalla käytetään myös kilokaloreita, samoin kerta- tai päiväannoskohtaisessa taulukossa. Kirjan alussa on keskeisten ravitsemustermien synonyymit ja niiden englanninkieliset vastineet, jotka helpottavat esim. tiedonhakua Internetistä. Kirjan lopussa on Suomi-Englanti elintarvikesanasto. Tosin siinä esim. emmentaljuusto on käännetty: cheese, emmental, vaikka esim. Yhdysvalloissa se tunnetaan yleisesti nimellä Swiss cheese.

Maira Palosuo

Vilkaisu: Taksimiehen rehellinen tilitys

Suomalainen ei usko ennen kuin itse näkee. Tai kokee - eikä aina heti silloinkaan. Sepelvaltimotautiin sairastunut entinen uraohjus kertoo elämästään rehellisesti ennen invasiivisia toimenpiteitä ja niiden jälkeen. Sydänoireet etenevät työtaakan ja stressin lisääntyessä melkein oppikirjan mukaisesti, erikoista on potilaan nuori ikä ja tarkkuus, jolla hän kokemuksiaan ja tuntemuksiaan kirjaa. Kirja on osittain oma tilitys tyyliin: nyt jälkeenpäin ymmärrän, mistä oli kyse, mutta siitä voivat peilata omaa työtään myöskin terveydenhuolto- ja sosiaalitukijärjestelmämme eri tasoilla työskentelevät. Potilaan kokemana ja yksityiskohtaisesti kuvaamana saa hoitoketjumme eri osista toisenlaisen näkökulman. Terveyskasvattajille kirja on esimerkkitapaus siitä, kuinka elämäntapojen muutos toteutuu vasta, kun ihminen on täysin sisäistänyt niiden merkityksen.

Maira Palosuo

Hyvästit - ja kiitoksia!

Yksi projekti alkaa tätä kirjoittaessani olla kohdaltani ohi. Tullessani vuoden 2000 alussa Lääkäriliiton hallitukseen ja ottaessani vastuulleni järjestövaliokunnan puheenjohtajuuden lääkärilakko näytti hyvin todennäköiseltä. Tuolloin järjestöorganisaatio oli viritetty valmiiksi ja suunnitelmat, jotka pohjautuivat vuoden 1998 lakkovaroitukseen, oli tehty hyvissä ajoin edellisen vuoden puolella. Astuin tuolloin, vajaa pari vuotta sitten, valmiiseen pöytään - oli helppokin tulla, vaikka en oikein tiennyt, mistä tulisi olemaan kysymys.

Heikki Pärnänen

Suomen Kuvalehti vertaili eri maiden palkkoja Tanskalaisen lääkärin palkka 57 prosenttia suurempi kuin suomalaisen

Suomen Kuvalehti on kerännyt kahdeksan ammatin palkkatiedot seitsemästä Euroopan maasta: Isosta-Britanniasta, Italiasta, Norjasta, Ruotsista, Saksasta, Suomesta ja Tanskasta. Suomalainen lääkäri häviää selvästi palkkakisassa, sillä hänellä on vertailumaiden toiseksi huonoin palkka. Tanskalainen kollega ansaitsee vertailun perusteella 57 prosenttia enemmän kuin suomalainen lääkäri.

Mika Vehkasaari