Karies kuriin rokotteella?

Hampaiden reikiintyminen, karies, on monella tavalla erikoinen vitsaus. Sitä esiintyy kaikkialla maailmassa ja kroonisista bakteeritaudeista se on ihmiskunnassa tavallisimpia, ehkä jopa tavallisin. Alttius sairastua kariekseen säilyy lähes samanlaisena varhaislapsuudesta vanhuuteen, koska suojaavaa immuniteettia ei kehity. Sairaushan esiintyy vain kovakudoksessa, jossa ei ole veri- eikä imusuonia, ja siksi elimistön oma puolustus alkavaa kariesta vastaan voi toimia ainoastaan syljen välityksellä. Kariesta ei myöskään voida parantaa - pysäyttää kylläkin, mutta silloinkin se jättää elimistöön pysyviä vaurioita, kuten kiillemuutoksia ja hammaspaikkoja, tai hampaita joudutaan sen takia poistamaan. Hyvin tunnetun etiologian takia karies on yksilötasolla varsin helposti estettävissä, mutta väestötasolla täydellinen ehkäisy on nykykeinoin käytännössä mahdotonta. Voidaan myös kyseenalaistaa täydellisen ehkäisyn tarpeellisuus, jos se on yhteiskunnalle liian kallista. Rokote voisi näissä olosuhteissa olla hyvä ratkaisu sairauteen, jota yhä edelleen sairastaa jo 12-vuotiaana joka toinen suomalainenkin. Aikuisilla karies on vielä paljon tavallisempi ja kauan elänyt käsitys erityisestä lastensairaudesta joutaa romukoppaan.

Jorma Tenovuo

Terveyskeskuslääkäri on Lapissa varsinainen terveydenhuollon moniottelija

Jatkuva turistien virta läpi vuoden ja 300 kilometrin matka erikoissairaanhoidon palveluihin takaavat vaihtelun terveyskeskuslääkärin työhön Inarissa. Terveydenhuollon henkilöstö ottaa ambulanssin lisäksi avukseen usein moottorikelkan, toisinaan jopa helikopterin tässä pinta-alaltaan Suomen laajimmassa kunnassa. Inarin kunnan terveyskeskus on kehittänyt saattohoitoa 1970-luvulta lähtien, ja nyt se panostaa erityisesti nuoriin, niin nuorten psykiatrisiin pulmiin kuin heidän alkoholi- ja huumeongelmiinsa.

Ulla Toikkanen

Tel Lappi -projekti etenee

Telelääketieteen ja informaatioteknologian kokonaisjärjestelmän kehittämisprojekti, Tel Lappi, on nyt käynnistymässä kaikissa Lapin sairaanhoitopiirin terveyskeskuksissa. Projektissa tehtyjen haastattelujen perusteella miltei kaikki alueen kunnat pitivät erittäin tärkeänä sähköiseen potilastietojärjestelmään suoraan liittyvää lähete-palautejärjestelmää, videoneuvotteluna toteutettua koulutusta ja ensihoitojärjestelmän kokonaisvaltaista kehittämistä.

Useimmat saamelaislääkärit eivät jää töihin saamelaisalueelle

Saamelaisten asuttama alue ulottuu Keski-Norjasta ja Ruotsista Suomen pohjoisosan yli Kuolan niemimaalle. Suomessa asuu 6 500 saamelaista, Norjassa heitä on yli 40 000, Ruotsissa 15 000 ja Venäjällä 2 000. Saamenkieliset voivat pyrkiä opiskelemaan Oulun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan omassa kiintiössään. Tämä kiintiö on ollut yli kymmenen vuoden ajan Oulun yliopistossa.

Päivystysmaksulla yritetään ohjata kiireettömät potilaat omalääkärille

Terveyskeskusten päivystyksiin suunnitellaan ensi vuodeksi uutta päivystysmaksua. Enintään 15 euron eli 90 markan suuruisen maksun toivotaan ohjaavan vähemmän kiireellisiä potilaita käyttämään omalääkärin ajanvarausvastaanottoa.

Suvi Sariola

Uusi palvelu vanhuksille Yhä useammassa kunnassa tehdään ehkäiseviä kotikäyntejä

Jo noin 40 kunnassa tehdään ehkäiseviä kotikäyntejä omassa kodissaan asuvien vanhusten luo. Lisäksi kymmenen kuntaa ryhtyy kokeilemaan niitä Kuntaliiton hankkeessa, ja moni kunta kehittelee ajatusta omin voimin.

Suvi Sariola

Voiko siirtoelinten laadusta tinkiä? Malmössä kaksi jonoa munuaisensiirtoihin

Pula siirrännäisistä on maailmalla johtanut keskusteluun elintensiirtojen laatukriteerien muokkaamisesta. Pohdintaa käydään mm. siitä, voisiko iäkkäälle, pitkään odottaneelle tai vakavaa perustautia sairastavalle potilaalle tarjota elintä, joka ei täytä normaaleja laatukriteerejä. Jos potilas muutenkaan tuskin elää kovin pitkään, siirrännäisenkään ei tarvitsisi olla pitkäikäinen.

Marianne Jansson

Päihderiippuvaisille äideille suunnitellaan uusia ensikoteja

Ensi- ja turvakotien liitto hakee Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta, jolla voitaisiin aloittaa viiden uuden päihderiippuvaisille äideille tarkoitetun ensikodin toiminta. Avustusta haetaan noin 22 miljoonaa markkaa.

Suvi Sariola

Päihdekoukkuun jäämistä täytyisi ehkäistä jo varhain

Ylilääkäri Mauri Marttunen kertoi Psykiatripäivillä, että nuorten päihteiden käytön taustalla on usein mielenterveyshäriö kuten depressio, ahdistuneisuus, käytöshäiriö tai epäsosiaalinen persoonallisuus. Miltei kaikki nuoret kokeilevat päihteitä, mutta kuitenkin koukkuun jää heistä vain pieni osa. Peruskoulun kahdeksasluokkalaisista kannabista on kokeillut joka kymmenes. Tutkimusten mukaan nuoreen itseensä, perheeseen ja ympäristöön liittyvät tekijät lisäävät riippuvuuden syntymisen vaaraa. Nuoreen itseensä liittyviä tekijöitä ovat levottomuus, tarkkaamattomuus ja voimakkaiden elämysten etsiminen.

Helsinki kärjessä terveydenhuollon kustannuksissa

Helsingissä on jälleen suurimmat terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset koko maassa. Suurten kaupunkien vertailussa Helsingin kustannukset olivat viime vuonna 8 532 markkaa asukasta kohden, eli noin 2 000 markkaa suuremmat kuin Lahdessa. Helsingin kustannukset kasvoivat edellisvuodesta hieman keskiarvoa enemmän.