Marian sairaalan ruuhkia setvitään yhä

Marian sairaalan päivystyksen ruuhkia on setvitty Helsingissä koko syksy. Potilaiden kerrotaan joutuneen odottamaan hoitoa jopa yli 15 tuntia.

Lääkelaitos: Ei syytä vaihtaa kolmannen polven e-pillereitä

Laskimoveritulpan riski on suurin e-pillereiden ensimmäisen käyttövuoden aikana.

Kilpailuneuvosto Etelä-Karjalan keskussairaalalle: Ostettavat tekonivelleikkaukset kilpailutettava

Tarjouskilpailun puuttumisesta neuvostoon valitti 11 yksityissairaalaa, jotka katsoivat Etelä-Karjalan keskussairaalan rikkoneen hankintamenettelylakia antamalla leikkaukset suoraan Invalidisäätiön sairaalan Ortonin tehtäväksi.

Selvitysmies ehdottaa: Tampereen oma erikoissairaanhoito liitettävä sairaanhoitopiiriin

Dosentti Jouko Isolaurin ehdotukset jakautuvat tavallaan kahteen osaan siten, että osa niistä koskee TAYS:n ja Hatanpään sairaalan välistä yhteistyötä ja sen kehittämistä, osa TAYS:n ja aluesairaaloiden yhteistyötä. Isolauri haastatteli selvitystä varten noin 250 asiantuntijaa alueelta.

Paikalliset neuvottelut vasta aluillaan, Oulussa oma malli vauhditti neuvotteluja

HUS:ssa riidan ytimessä ovat pätevyyslisän kriteerit ja ns. vuosisidonnaisuus, jonka mukaan tehtävän vaativuuden mukainen palkkaus olisi määräytynyt ensisijaisesti kokemusvuosien mukaan.

Siastako ihmisen varaosia? (pääkirjoitus 12.10.2001)

Välitön hyljintäreaktio johtuu sian endoteelisolujen pinnan omalaatuisesta hiilihydraattirakenteesta. Sitä kohtaan ihmisen veressä on olemassa valmiita vasta-aineita. Sitouduttuaan sian solun pintaan ne aktivoivat komplementin, ja tämä käynnistää välittömän hyljintäreaktion (3). Ongelma on jo ratkaistu varsin neuvokkaasti: muutamia vuosia sitten englantilainen bioteknologiayritys onnistui jalostamaan siirtogeenisiä sikoja, joiden elimet tuottavat ihmisen komplementin toimintaa estävää valkuaista (hDAF). Näistä possuista siirretyt elimet toimivat apinoissa jopa kolme kuukautta, eikä nopeaa hyljintäreaktiota synny. Sian sydänkin on sykkinyt apinassa yli kuukauden (2,3).

Lääkärikoulutuksen laatu vaarassa (pääkirjoitus 12.10.2001)

Kansainvälisissä vertailuissa käytetään käsitettä ”väestöä maassa olevaa työikäistä lääkäriä kohti”. Tässä vertailussa pohjoismaiset luvut tämän vuoden alussa olivat: Tanska 314, Suomi 326, Ruotsi 324, Islanti 287 ja Norja 281. EU-maissa lääkäritiheys on samaa tasoa. Yhä enemmän puhutaan lääkäripulasta, vaikka kuvaavampi termi olisi kunnallinen lääkärivaje. Lääketieteellisten tiedekuntien sisäänottomääriä on muutamassa vuodessa nostettukin reilusti. Lisäystä on neljän vuoden aikana lähes 200 (noin 55 %), kun vuonna 1997 lääketieteen opinnot aloitti 365 uutta opiskelijaa ja tänä vuonna 553 uutta opiskelijaa.

Tyytymättömyyden hallinta terveydenhuollossa

Potilaiden ja omaisten tyytymättömyyden hallinta on tärkeä osa menestyvän lääkärin taitoja. Lääkäriesimies tarvitsee tätä taitoa joutuessaan selvittelemään hoitovirhe-epäilyjä, valituksia, kanteluja tai muistutuksia. Selvittelytyölle antavat vahvan pohjan lääkärin hyvä kliininen ammattitaito, eettinen ja moraalinen osaaminen, oikea kollegiaalisuus, yksikön normaalin toiminnan tunteminen sekä lainsäädännön ja vahingonkorvausmenettelyjen riittävä tuntemus. Suunnitelmallista selvitysprosessia voi kutsua kliiniseksi oikeustutkimukseksi, sillä siinä yhdistetään kliiniseen työhön ja lainsäädäntöön liittyvät periaatteet ja pyritään sekä yhteydenottajan että syytetyn oikeudenmukaiseen kohteluun ja informointiin.

Tapio Tervo

Hur hantera missnöje i vården?

En väsentlig beståndsdel av en framgångsrik läkares kunnande är förmågan att hantera missnöje hos patienterna och deras anhöriga. En överordnad läkare behöver denna förmåga då han ska utreda misstankar om behandlingsfel, klagomål eller anmärkningar. För att kunna göra behövliga utredningar i dessa fall behöver läkaren god klinisk förmåga, etiskt och moraliskt kunnande, rätt sinne för kollegialitet, normal individkännedom samt tillräckliga insikter i lagstiftning och procedurer för skadeersättning. En planmässig utredning kan kallas en klinisk rättsundersökning eftersom den bygger på principerna för kliniskt arbete och lagstiftning och för att processen är inriktad på en rättvis behandling och information av såväl den som begärt utredning som den anklagade.

Tapio Tervo

Bioterrorismiin on varauduttava

Rauniot vielä savuavat New Yorkissa, kun hallitukset jo eri puolilla maailmaa, erityisesti Yhdysvallat, varautuvat uudenlaisiin terrori-iskuihin. Huoleen on varauduttava monipuolisesti, sillä erityisesti bioterrorismin houkuttelevuuden otaksutut esteet ovat nyt romahtaneet. Terroristit eivät enää kaihda suurten väkijoukkojen hallitsematonta tappamista, he eivät kaipaa iskuistaan julkisuutta, eivätkä itsemurhaan valmiit tekijät pelkää omankaan nahkansa puolesta. Vaikka perinteiset pommi-iskut saattavat olla teknisesti yksinkertaisempia, ovat biologiset keinot sittenkin tehokkaimmat jättimäisiin tuhoihin pyrittäessä (1).

Pekka Leinonen