Työterveyslääkäreiden koulutustarpeet

Työkyvynmääritykseen liittyviä koulutustarpeita kartoitettiin vastaaville työterveyslääkäreille suunnatulla kyselyllä. Eniten koulutustarpeita oli kuntoutuksessa ja työkyvyn arvioinnissa. Erikoistumattomilla ja terveyskeskusten työterveyshuolloissa työskentelevillä lääkäreillä koulutustarve oli suurin. Omasta koulutustaustastaan riippumatta työterveyslääkärit kokivat vaikeuksia jäljellä olevan työkyvyn arvioinnissa, työtehtävistä selviytymisen arvioinnissa ja kuntoutusvaihtoehtojen selvittämisessä. Työkyvyn määrittämisen vaikeudet eivät ratkea pelkästään koulutuksella.

Ulla Salmelainen, Katariina Hinkka, Arja Virtanen

Pitäisikö omalääkärin statusta nostaa? Tutkimustuloksiin perustuvia ajatuksia avoterveydenhuollon palveluiden käytöstä ja valinnanvapaudesta

Mielestäni nyt olisi erinomainen aika ryhtyä uudistamaan erityisesti juuri maamme avoterveydenhuoltojärjestelmää vahvistamalla kansainvälisten suositusten mukaisesti yleislääkäreiden asemaa siinä. Näillä toimilla olisi mitä todennäköisimmin vaikutusta myös sellaisiin tekijöihin, jotka heijastuvat tällä hetkellä ongelmina mm. terveyskeskuslääkäreiden työssä viihtymisessä. Artikkelissa on tarkasteltu avohoidon lääkäripalveluiden käyttöä ja pohdittua joitakin vaihtoehtoisia kehittämismalleja.

Pertti Kekki

Kirje Yhdysvalloista

Viime aikoina on vilkkaasti tutkittu C-reaktiivisen proteiinin merkitystä sepelvaltimotaudin vaaran kannalta. Useissa tutkimuksissa on myös ehdotettu, että inflammaatiolla on merkitystä diabeteksen ilmenemisessä, sillä CRP:n ja interleukiini 6:n pitoisuuksien on todettu suurentuneen insuliiniresistenssin, hyperglykemian ja selvän aikuistyypin diabeteksen yhteydessä. On myös esitetty, että aikuistyypin diabetes liittyisi elimistön immuunijärjestelmän muutoksiin.

Tuula Fabrizio

Verkkosivuilta ja PDF-tiedostoista leviävät virukset

Viruksenkirjoittajat ovat kehittäneet virusmuotoja, jotka leviävät turvallisena pidettyjen tiedostojen mukana. Virusten toiminta perustuu VBA- ja VBScript-skripteihin.

Erkki Karjalainen

Kuoliko Aleksis Kivi borrelioosiin?

Uteliaisuutemme on herättänyt kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven kohtalo. Vaikka hänen sairaudestaan on esitetty lukuisia erilaisia käsityksiä, varmaa tietoa hänen kuolemansyystään ei kuitenkaan ole. Rohkenemme esittää oman näkemyksemme asiasta.

Anne Pitkäranta, Erkki Hopsu

Sibeliuksestako satukirja?

Ei satukirjaa, vaan kuvitettu lastenkirja. Sellaisen voisi tehdä myös monesta muusta suomalaisesta kulttuurihenkilöstä kuten Kivestä, Gallen-Kallelasta, Runebergista, Lönnrotista, Mannerheimista ja monesta monesta muusta kansakuntamme vaikuttajasta.

Ulla-Kaija Lammi

Angoris globalis Anthraxis - pernarutto- vai perunajauho?

Joku odottaa kirjettäsi. Rakkauskirjevirus tuhosi tiedostoja. Jihad-kirje tappaa. Maailmassa leviää pelko. Ruton tavoin. Onko terrori jo voittanut - mielemme?

Kuntoutustarve lannerangan välilevytyräleikkauksen jälkeen

Jari Ylinen ym. (1) tarttuu artikkelissaan tärkeään asiaan, joka on jätetty vähälle huomiolle kaikkialla maailmassa, ei pelkästään Suomessa. Prolapsikirurgia kokonaisuudessaan lepää vielä varsin vanhakantaisilla asetelmilla. Tämä tarkoittaa sitä, että poistamme mahdollisimman paljon diskusmassaa nikamavälistä, rajoitamme selän käyttöä leikkauksen jälkeen ja annamme potilaille pitkiä sairaslomia. Näin Jyväskylässä, näin Lahdessa, näin muuallakin Suomessa. Artikkelin mukaan esimerkiksi sairaslomien pituudet eivät ole juuri lyhentyneet laminektomia-ajoista. Tämä johtunee, ei itse leikkaustekniikan muutoksista, vaan tavasta antaa sairaslomaa.

Raimo Niskanen

Kirjoittajien vastine edelliseen

Kiitämme Raimo Niskasta artikkeliimme liittyvistä kommenteista. Olemme Niskasen kanssa samaa mieltä siitä, että selkäleikkauksen jälkeen potilaat tulee mahdollisimman aikaisin mobilisoida normaaleihin päivittäisiin toimintoihin. Käytössä olleet kiellot ja rajoitteet viivästyttävät työelämään paluuta ja aiheuttavat huomattavia ylimääräisiä kustannuksia sekä potilaalle että yhteiskunnalle. Nykyisin käytössä olevat säästävät leikkaustekniikat mahdollistavat nopean mobilisaation.

Jari Ylinen, Arja Häkkinen, Ilkka Kiviranta, Ulla Tarvainen, Arto Herno, Olavi Airaksinen

Riskibisnes

Potilaalta leikataan vasen jalka oikean jalan sijasta. D-kirjaimella alkavaa lääkettä annetaan toisen D-kirjaimella alkavan lääkkeen sijasta satakertaisella annostuksella. Poliklinikan potilaille ei ole riittävästi sänkyjä ja he ovat jatkuvasti ylipaikoilla.

Juha Pekka Turunen