Kuoleman jouduttaminen

Kuolemaan liittyvät näkemykset ovat viime aikoina olleet suuren mielenkiinnon kohteena. Erityisesti on keskusteltu siitä, missä määrin ihmisellä on mahdollisuus ja oikeus päättää parantumattomasti sairastuttuaan omasta kuolemastaan sekä kenelle kuuluu toteuttaa päätös kuoleman jouduttamisesta sairaan niin toivoessa.

Arno Forsius

Lääkäriliitto kannustaa koko ammattikuntaa laatua kehittämään

Laatuajattelu on Suomessakin viime vuosina leimannut keskustelua terveydenhuollon kehittämisestä. Teollisuudessa pitempään käytössä olleet kehittämisen työkalut, kuten laatujärjestelmät ja -käsikirjat, ovat yleistyneet myös terveydenhuollossa. Terveydenhuollon yksiköitä auditoidaan, niille myönnetään sertifikaatteja ja ne osallistuvat laatupalkintokilpailuihin. Erilaisten uusien käsitteiden tiimellyksessä iso osa lääkärikuntaa on kuitenkin vielä hämmentynyt ja tietty torjuntareaktiokin on tältä pohjalta ymmärrettävissä.

Hannu Halila

Stimulator till kvalitetsarbete

Kvalitetstänkandet har de senaste åren lagt sin prägel också på den finländska hälso- och sjukvårdsdebatten. De verktyg för kvalitetsutveckling som industrin redan utnyttjat i åratal, såsom kvalitetssystem och kvalitetshandböcker, har nu blivit allt vanligare också i vårdsektorn. Medicinsk revision genomförs vid olika vårdenheter, de får certifikat och deltar i kvalitetspristävlingar. Många läkare är dock fortfarande konfunderade inför mängden av olika nya begrepp och det är förståeligt att det förekommer försvarsreaktioner.

Hannu Halila

Valtakirjamenettely parantaa asiakaspalvelua

Suomen Lääkäriliitto, Lääkärikeskusten Yhdistys ja Kela ovat pitkällisissä neuvotteluissa päässeet sopimukseen Kelan sairausvakuutuskorvauksen maksujärjestelmän kehittämisestä joustavammaksi ns. valtakirjamenettelyn avulla. Apteekkiasioinnissa käytäntö on useimmille tuttu, mutta perusteiltaan erilainen. Apteekkien järjestelmä on lakisääteinen suorakorvaus, mutta yksityisiin lääkärinpalkkioihin ja yksityisiin tutkimuksiin ja hoitoihin tullaan soveltamaan valtakirjamenettelyä, jonka keskeisenä elementtinä on vapaaehtoisuus, niin potilaalle kuin lääkärillekin.

Risto Lantto

Traumaperäiset aivovammat ja niiden sairaalahoidon tarve Uudellamaalla 1995

Traumaperäisen aivovamman ilmaantuvuudesta Suomessa ei ole kattavaa tutkimustietoa 1990-luvulta, vaikka näiden vammojen kansantaloudellinen merkitys onkin suuri. Stakesin hoitoilmoitusrekisterin tietojen perusteella vuonna 1995 traumaperäisen aivovamman ilmaantuvuus Uudenmaan läänin väestössä oli 71/100 000 henkilövuotta. Kuitenkin kliinisen työn perusteella tiedetään diagnosoinnin herkkyyden ja arvioinnin puutteet, joten todennäköisesti todelliset ilmaantumisluvut ovat suuremmat. Aivovamman diagnostiikka ja vamman vaikeusasteen sekä kuntoutustarpeen arviointi vaativat erityisasiantuntemusta jo hoidon ensi vaiheista alkaen, sillä aivovamman vaikutukset ovat laaja-alaisia niin potilaalle, omaisille kuin yhteiskunnallekin. Tästä syystä aivovammapotilaiden hoitokäytäntöihin tulisi kiinnittää tehostetusti huomiota terveydenhuollon eri tasoilla.

Liisa Leppänen, Heikki Palomäki, Sanna Koskinen, Hannu Alaranta

Kognitiiviset testit muistihäiriöiden ja alkavan dementian varhaisdiagnostiikassa: CERAD-tehtäväsarja

Muistihäiriö on monen aivosairauden ensimmäinen oire. Ikääntyneen väestön lisääntyessä muistihäiriöt ja dementia ovat jatkuvasti kasvava ongelma. Dementiaa sairastaa Suomessa nykyään yli 100 000 henkilöä. Dementian hoitomuodoissa tapahtuneen edistymisen takia on viime aikoina voimakkaasti korostettu dementiaan johtavien sairauksien mahdollisimman varhaisen toteamisen tärkeyttä. Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä esitti aiemmin suositukset muistihäiriöiden ja dementian tutkimuksen ja hoidon suuntaviivoiksi. Tässä artikkelissa asiantuntijaryhmä esittää suosituksia perusterveydenhuollossa käytettäviksi sopivista muistihäiriöiden ja dementian varhaisvaiheiden tarkempaan arviointiin soveltuvista kognitiivisista menetelmistä.

Tuomo Hänninen, Veijo Pulliainen, Juhani Salo, Laura Hokkanen, Timo Erkinjuntti, Keijo Koivisto, Petteri Viramo, Hilkka Soininen, Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijaryhmä

Näkemisen ongelmat liikenneturvallisuuden uhkana

Ajokortin saamista tai uusimista varten tutkitaan henkilöauton kuljettajan näöntarkkuus ja horisontaalisen näkökentän laajuus. Vaikka henkilö täyttää ajokorttivaatimukset, saattaa hänellä olla vakavia puutoksia esim. hämärässä näkemisessä, hämärään tottumisessa, kontrastinäössä, häikäisyalttiudessa tai värinäössä. Ikääntyvillä ajokortin uusijoilla voi esimerkiksi harmaakaihi heikentää kontrastinäköä ja häikäisyn sietoa. Iän mukana voi varsinkin hämärässä näkeminen oleellisesti huonontua. Ajokorttivaatimuksiin olisikin saatava hämärässä näkemisen, kontrastinäön ja häikäisyalttiuden tutkimukset ja niihin sopivat lyhyet ja luotettavat menetelmät perusterveydenhuoltoon.

Maija Mäntyjärvi

Tuberkuloosin tarttuminen ja tartunnan torjunta

Tuberkuloosi on tarttuva tauti, joka leviää pisara-aerosolin välityksellä. Basilliaerosolin syntymisen ja leviämisen perusperiaatteiden ymmärtäminen auttaa tuberkuloositartunnan riskiä arvioitaessa. Varman tiedon tartuntavaarasta antaa ysköksen tuberkuloosibasillivärjäys. Tartunnan saaneiden tutkiminen kannattaa keskittää potilaiden lähikontakteihin. Ainoa keino poistaa tartuntariski ja sammuttaa epidemia on todeta tuberkuloosi ja hoitaa sitä sairastavat terveiksi tehokkaalla kemoterapialla. Uusien tuberkuloositapausten määrä Suomessa ei ole lisääntynyt viime vuosina eikä meillä epidemiologisessa mielessä ole lääkeresistenssiongelmaa. Tämä on vuosia voimassa olleen hyvän hoitojärjestelmän ansiota. Maailmanlaajuisesti tuberkuloosi kuitenkin on suuri ongelma.

Eeva-Liisa Ruokonen

Kun taivas putoaa Kriisireaktiot ja traumaperäinen stressihäiriö

Tärkeämpää kuin tekeminen on oleminen, elämän jatkuvuuden tunteen säilyminen. Tämä tunne romahtaa järkyttävässä tilanteessa. Artikkelissa kuvataan traumaattista kriisiä psykodynaamisesta viitekehyksestä käsin. Ryhmämuotoinen psykologinen jälkipuinti trauman akuuttivaiheessa palvelee toipumista kannatellessaan yhteisesti järkyttäviä kokemuksia. Tämä auttaa ihmistä saamaan jälleen vähitellen käyttöönsä kokemusten prosessointikykynsä.

Kerttu Pohjala

Lyhyesti: Mahasyövän leikkausmenetelmät vertailussa

Japanissa mahasyövän hoitotulokset ovat huomattavasti paremmat kuin länsimaissa. Erityinen mielenkiinto on kohdistunut japanilaisten käyttämiin mahasyövän leikkaustekniikoihin, joissa vatsansisäisiä imusolmukkeita ja muuta kudosta poistetaan laajasti. Hollantilaiset ovat nyt verranneet laajaa leikkaustapaa (D2) konservatiivisempaan (D1) suuressa tutkimuksessa, johon satunnaistettiin 771 mahasyöpäpotilasta. Viiden vuoden kuluttua kummassakin ryhmässä oli sama määrä potilaita elossa (45 % ja 47 %), mutta laajempaan leikkaukseen liittyi enemmän komplikaatioita (43 % vs 25 %). Syyt japanilaisten erinomaisiin mahasyövän hoitotuloksiin ovat edelleen epäselvät.

Heikki Joensuu