Merkittävät ja kalliit lääkkeet: Interferoni beeta ja Alzheimer-lääkkeitä peruskorvattaviksi

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkeiden hintalautakunta on hyväksynyt aaltoilevan MS-taudin hoidossa käytettävien beetainterferonivalmisteiden (Avonex, Betaferon, Rebif) hinnat, joten ne tulivat 1.1.99 lähtien sairausvakuutuksesta peruskorvattaviksi. Beetainterferonivalmisteet ovat valtioneuvoston päätöksen mukaan ns. merkittäviä ja kalliita lääkkeitä, joiden korvaaminen edellyttää potilaskohtaista erillisselvitystä. Erillisselvityksenä käytetään B-lääkärinlausuntoa ja Kelan toimistoon tehtävää hakemusta. Korvausten edellytyksistä ja käytettävistä menettelyistä kerrottiin tarkemmin 1.12.98 ilmestyneessä Lääkärilehden numerossa (SLL 34/98).

Uuden sairaanhoitopiirin valmistelijat nimettiin

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valmistelu etenee. Etelä-Suomen lääninhallitus on asettanut perustamistoimenpiteitä valmistelemaan sekä valmistelutoimikunnan että kolme asiantuntijatyöryhmää.

Astra ja Zeneca fuusioituvat

Kahden suuren lääkeyrityksen, ruotsalaisen Astran ja brittiläisen Zenecan fuusioituminen synnyttää maailman kolmanneksi suurimman lääkeyrityksen. AstraZenecan yhteenlaskettu lääkemyynti on viime vuoden lukujen perusteella 11,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria, kokonaismyynti lähes 16 miljardia dollaria. Astralla ja Zenecalla on tällä hetkellä yhteensä 54 000 työntekijää koko maailmassa.

Vuoden psykologi kysyy miksi vauvojen kaltoinkohtelua ei huomata

Suomessa noin 2 400 vauvaa joutuu vuosittain laiminlyödyksi tai kaltoinkohdelluksi. Vauvaa saatetaan jatkuvasti pahoinpidellä tai jättää se jopa vuorokaudeksi ilman hoitoa. Erityisesti päihteitä käyttävät vanhemmat syyllistyvät laiminlyönteihin ja pahoinpitelyyn. Myös mielenterveyshäiriöistä kärsivien lapset voivat olla vaaravyöhykkeessä.

Oulunsalo ostaa sairaanhoitopiiriltä lähes kaikki palvelut

Oulunsalon kunta on tehnyt Pohjois-Pohjanmaan sairanhoitopiirin kanssa sopimuksen, jonka mukaan sairaanhoitopiiri tuottaa kolmen vuoden ajan kaikki kunnan terveydenhuoltopalvelut lukuun ottamatta kotisairaanhoitoa. Se tuotetaan kunnan omana palveluna.

Kunnallinen vai yksityinen terveyspalvelu? - tekijät, jotka ovat yhteydessä lapsipotilaiden vanhempien valintaan

Tekijöitä, jotka ovat yhteydessä pienten lasten vanhempien päätökseen valita äkillisesti sairastuneelle lapselleen lääkärin vastaanotto, ovat perheen sosiodemografiset ominaisuudet, kunnallisten ja yksityisten terveyspalvelujen ominaisuudet sekä palveluista saatava tieto. Kolmella kunnallisella terveysasemalla ja kolmella yksityisellä lääkäriasemalla tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että vanhemmat suosivat sitä terveysasemaa tai lääkärikeskusta, josta perhe on aikaisemmin saanut hyviä kokemuksia, vaikka aina ei päästäisikään saman lääkärin hoitoon. Kunnallisen vastaanoton valinneilla palvelun maksuttomuus oli tärkeä peruste, yksityisen vastaanoton valinneilla puolestaan tärkeitä olivat mahdollisuus päästä erikoislääkärin vastaanotolle ja vastaanoton aukioloaika iltaisin. Lähes kaikilla yksityisen vastaanoton valinneilla oli vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus.

Anu Heinonen, Pertti Kekki

Nefrologiset konsultaatiot KYS:ssa vuosina 1989-1995

Kroonista munuaissairautta sairastavien ja uremian aktiivihoitoa saavien määrä lisääntyy kaikkialla. Varhaisen nefrologisen konsultaation on todettu parantavan sekä potilaan että munuaisten ennustetta. Vuosina 1989-95 KYS:n munuaistautien poliklinikkaan tai osastolle ensi konsultaatioon lähetetetyt potilaat tulivat tutkimuksiin suhteellisen varhain, sillä vain pienellä osalla munuaissairaus oli edennyt jo uremian asteelle. Nefrologisten konsultaatioiden vuosittainen määrä kasvoi tutkimusjakson aikana. Kuntien sijainti ja väestörakenne heijastuivat konsultaatioiden määrään. Potilaista puolet lähetettiin terveyskeskuksista. Tutkimuksen perusteella hoidon porrastuksen voidaan arvioida toimivan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella.

Risto Ikäheimo, Hanna Tallbacka, Jaana Tuomola, Arto Vehviläinen, Jorma Takala, Erkki Lampainen

Terveyskeskuslääkärien kliininen täydennyskoulutus - kokemuksia Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on vuoden 1997 alusta lähtien järjestetty terveyskeskuslääkäreille mahdollisuus osallistua systemaattiseen kliiniseen täydennyskoulutukseen Oulun yliopistollisessa sairaalassa 1 viikon-3 kuukauden ajan osana terveyskeskuslääkärien täydennyskoulutusta. Sairaanhoitopiiri on osoittanut täydennyskoulutukseen palkkamäärärahan, joka on merkinnyt 104 koulutusviikkoa vuonna 1997. Kliinisen täydennyskoulutuksen aloittaminen on perustunut tarpeeseen kehittää terveyskeskuslääkärien tietoja ja taitoja, mutta etenkin tarpeeseen kehittää yliopistollisen sairaalan ja terveyskeskusten yhteistyötä sekä hoidon porrastamista. Täydennyskoulutukseen tarkoitettu aika jaettiin piirin 43 kunnan kesken asukasmäärän suhteessa. Vuoden 1997 tilastot osoittivat, että täydennyskoulutukseen oli osallistunut lääkäreitä vain seitsemästä terveyskeskuksesta tai kansanterveystyön kuntayhtymästä.

Sirkka-Liisa Kivelä, Hanna Mäkäräinen, Heikki Luukinen, Keijo Koski, Lauri Nuutinen

Vaakakupissa lasten hyvinvointi, arvot ja raha Rokotusohjelma puntariin?

Kansanterveyslaitoksen rokoteosaston päällikkö Juhani Eskola virittelee keskustelua suomalaisen rokotusohjelman uudistamisesta. Muutosta ei hänen mukaansa aja mikään pakottava tarve, mutta aika ajoin rokotusohjelmaa on syytä tarkastella kriittisesti. Jos ohjelmaa halutaan keventää, voidaan Eskolan mielestä harkita kaikkien vastasyntyneiden BCG-rokotuksista luopumista. Uusia rokotteita ohjelmaan on tarjolla moniakin.

Suvi Sariola

Lääkehoidon monet kasvot

Lääkkeet ja lääkehoito tuntuvat asioilta, jotka helposti nostavat esiin voimakkaita ja jyrkkiä mielipiteitä. Kaikilla näyttää näissä asioissa olevan oma totuutensa. Eräällä tapaa tämän ymmärtää, kun ottaa huomioon lääkkeisiin liittyvät moninaiset odotukset ja uskomukset. Joillekin potilaille lääkkeet ovat välttämättömyys, joillekin helpotus ja joillekin pako todellisuudesta. Lääkäreille lääkkeet ovat yleisessä käytössä oleva hoitomuoto, johon käytännön työssä liittyy hyvinkin erilaisia odotuksia. Lääkeviranomaisille tämä alue on olemassaolon kenttä, rahoittajille pakollinen kustannus ja tuottajille ansainnan väline. Moninaisuus on siis ymmärrettävää, mutta julkisen keskustelun yksitotisuus ei.

Santero Kujala