Allergia kansantautina

Heinänuha oli 1800-luvun alkupuolella niin harvinainen, että lontoolaiselta lääkäriltä John Bostockilta meni yhdeksän vuotta 28 tapauksen löytämiseen. Nykyään saman määrän löytää hetkessä muutamasta koululuokasta. Tämä ylilääkäri Tari Haahtelan kertoma esimerkki allergia-ajan lyhyestä historiasta pelkistää taustan Duodecim-seuran ja Suomen Akatemian konsensuskokoukselle Allerginen kansa.

Rasvan määrä ravinnossa huolestuttaa tutkijoita

Suomen lihavuustutkijat ovat huolissaan lihavuuden yleistymisestä. Lihavuus tulisi tunnustaa kansanterveydelliseksi ongelmaksi, koska siihen liittyy vakavia liitännäissairauksia, joista kärsii Suomessa jo noin 20 % aikuisväestöstä. Lihavuuden syynä on liian vähäinen liikunta ja niukkaan kulutukseen nähden liiallinen energiansaanti. Vähäisellä liikunnalla ei tarkoiteta pelkästään kuntoliikunnan vähäistä määrää, vaan istumatyön yleistymisen aiheuttamaa jatkuvaa paikoillaan oloa.

Eläinlääkäripäivät '98: Lääkeaineiden tuottamista kasveissa kehitetään jatkuvasti

Ensimmäinen onnistunut geeninsiirto kasviin tehtiin vuonna 1983, ja nykyisin geenejä voidaan siirtää jo 120 kasvilajiin. Siirtogeenisten kasvien tuotanto onkin jo kaupallistamisvaiheessa; vuonna 1998 oli tuotannossa noin 20 miljoonaa hehtaaria. Tutkimuksissa on kehitetty ensin kasvien viljelyominaisuuksia, kuten virus-, tuholais- ja sienitautikestävyyttä sekä joitakin laatuominaisuuksia, esimerkiksi tomaatin säilyvyyttä. Nyt tutkitaan, kuinka lääkeaineita ja rokotteita tuotetaan kasveissa. Tämän vuosikymmenen puolivälissä ilmestyivät ensimmäiset julkaisut tästä aiheesta, ja ensimmäiset sovellutukset ovat nyt jo tuotekehittelyssä.

Kertakäyttöisten tarvikkeiden uudelleenkäyttö sairaaloiden omalla vastuulla

Kertakäyttöiset sairaalatarvikkeet yleistyivät 1970-luvulla, tavoitteena steriliteetin parantaminen, työn tehostaminen ja työvoimakustannusten alentaminen. Laman myötä 1990-luvun alussa alettiin kuitenkin hakea säästöjä kertakäyttötuotteiden uudelleenkäytöllä.

Liikuntalääketieteen aiheet menestyivät nuorten tutkijoiden kilpailussa

Suomalaiset menestyivät kansainvälisessä nuorten tutkijoiden kilpailussa, joka pidettiin liikuntatieteen päivien yhteydessä. Kaikki kolme palkintoa menivät suomalaisille liikuntalääketieteen tutkijoille.

Infektiolääkäreistä tulossa pula?

Infektiolääkärien koulutuksesta on tulossa melkoinen haaste lääketieteellisille tiedekunnille lähivuosina, arvioi dosentti Ville Valtonen HYKS:n sisätautien klinikasta Valtakunnallisilla tartuntatautipäivillä. Suomessa oli tämän vuoden alussa 38 työikäistä sisätautialan infektiolääkäriä ja heistä hieman yli puolet oli yli 50-vuotiaita. Tältä pohjalta arvioiden alan koulutustarve seuraavien 10 vuoden kuluessa on vähintään 30 uutta infektiolääkäriä.

Psykosoft-asiantuntijaohjelma psyykenlääkehoidon toteuttamisessa

1990-luvulla psykofarmakologian kehitys on ollut vilkasta, ja psyykenlääkkeiden lukumäärä Suomen markkinoilla on lisääntynyt merkittävästi. Psykiatriassa lääkkeiden yhteiskäyttö on yleistä, mikä lisää lääkeinteraktioiden esiintymisriskiä. Kliinisfarmakologisen tietomäärän lisääntyessä kliinikon mahdollisuudet hallita kaikki farmakoterapiassa tärkeä informaatio vaikeutuu. Uhkakuvaksi muodostuu lääkehoidon laadun ja potilasturvallisuuden heikentyminen.

Tuula Pesonen, Maija-Liisa Miettinen, Kyösti Väänänen, Ulrich Tacke

Hyvä kliininen tutkimustapa eli GCP (Good Clinical Practice): mitä tutkijan pitää tietää?

Hyvä kliininen tutkimustapa asettaa lääke- ja muullekin tutkimukselle laatuvaatimukset, joihin tutkijan on syytä tutustua ennen tutkimustyöhön ryhtymistään. Tutkija sitoutuu noudattamaan kansainvälisesti sovittuja eettisiä sääntöjä ja riippumattoman eettisen toimikunnan hyväksymän tutkimussuunnitelman yksityiskohtia. Valvovalle viranomaiselle ja tutkimuksen toimeksiantajalle tulee antaa mahdollisuus suorittaa tarkastus milloin tahansa tutkimuksen kuluessa. Varsinkin tutkimuksissa, joissa on koehenkilöitä tai vapaaehtoisia potilaita, vaaditaan erityisen suurta tarkkuutta sääntöjen noudattamisessa. Hyvä kliininen tutkimustapa turvaa potilaan oikeudet ja edut sekä luo edellytykset uusien lääkkeiden kehitystyölle.

Robert Paul

Auctoritas in praecepto scripendo

Nykyisenä patenttilääkkeiden aikakautena ex tempore -reseptit ovat lähes kokonaan hävinneet käytöstä: noin 98 % apteekeissa myydyistä lääkkeistä on nykyään teollisesti valmistettuja. Samalla reseptien kirjoittaminen on yksinkertaistunut. Toisaalta samanaikaisesti lääkkeiden väärinkäyttäjien ja suoranaisten lääkemääräysväärennösten määrä on lisääntynyt. Tästä syystä reseptien tulisikin olla lege artis. Etenkin nuoren polven lääkärien keskuudessa reseptinkirjoitustaito on kärsinyt vararikon.

Leena J. Peltonen, Tapio K. Peltonen, Tuomas E. Peltonen, Tuomas O. Peltonen

Merkittävien ja kalliiden lääkkeiden korvaaminen sairausvakuutuksesta

Ensi vuodenvaihteen jälkeen eräiden kalliiden lääkkeiden peruskorvaus sairausvakuutuksesta edellyttää erillisselvitystä. Muutos perustuu sairausvakuutuslain muutokseen, jonka perusteella valtioneuvosto teki lokakuussa päätöksensä. Erillisselvityksenä käytetään B-lääkärinlausuntoa ja Kelalle tehtävää hakemusta samaan tapaan kuin lääkkeiden erityiskorvauksissa. Menettelyllä luodaan mahdollisuus siirtää nyt poikkeuksellisesti maksutta erikoissairaanhoidosta jaetut MS-taudin ja kystisen fibroosin hoidossa käytetyt lääkkeet sairausvakuutuksesta korvattaviksi. Myös uudet Alzheimerin taudin lääkkeet kuuluvat näihin lääkkeisiin. Huhtikuun alusta 1999 lukien järjestelmään tulee mukaan myös kalliita lääkkeitä, joita on tähän mennessä korvattu tavalliseen tapaan ilman erillisiä selvityksiä. Tähän joukkoon kuuluvat lähinnä erityistason hoidossa käytettyjen lääkkeiden lisäksi mm. alkoholiriippuvuuden hoidossa käytetty naltreksoni ja erektiohäiriölääke alprostadiili.

Pekka Koivisto