78147 osumaa

Kolmas kansainvälinen lasten astman tutkimus- ja hoitosuositus

Lasten astman hoidosta on annettu kolmas kansainvälinen hoitosuositus, jossa taudin määritelmään kiinnitettiin erityistä huomiota, koska astmalasta hoitavat monen erikoisalan lääkärit. Vaikka astma on nykyään hyvin yleinen lapsilla, vaatii jatkuvaa seurantaa ja ennaltaehkäisevää lääkitystä vain melko pieni, taudin vaikeimpia muotoja sairastavien joukko. Lasten astman hoito onnistuu sitä paremmin mitä aktiivisemmin akuuteissa tilanteissa toimitaan ja mitä aikaisemmin anti-inflammatorinen lääkitys aloitetaan sitä tarvitseville.

Alf Backman

Ves. paradox.

Edellisellä neuvottelukierroksella oli voimallisesti esillä näkemys, että väestövastuuseen perustuva virkaehtosopimus (vv-VES) olisi pitänyt jättää terveyskeskuslääkärien ainoaksi sopimukseksi. Onneksi näin ei kuitenkaan käynyt. Useimmat lääkärijärjestöt, joita asia koskee, esittivät ennen neuvotteluja ehdottoman vaatimuksensa vv-VES:een siirtymisen puolesta. Tosin nuorempien kollegoiden julkaisussa esitettiin myös kritiikkiä ja järkeviä parannusehdotuksia, jotka kuitenkin jäivät toteutumatta.

H. Tapio Hanhela

H. Tapio Hanhelalle

Lääkärisopimuksesta viime talvena neuvoteltaessa oli tavoitteena virkaehtosopimuksen keinoin tukea väestövastuujärjestelmän laajentamista maassamme. Kuten mm. työtuomioistuimen päätöksessä ennen sopimusta todettiin, ei terveyskeskuksessa noudatettava toimintamalli ole virkaehtosopimusasia. Yhtä lailla virkaehtosopimusasia ei myöskään ole kunnassa olevien lääkärien määrä. Virkaehtosopimuksella voidaan kuitenkin antaa toimintaa suuntaavia ohjeita, mutta ne eivät ole kuntaa sitovia määräyksiä.

Mikko Kangas

Lääkärisopimuksesta

Luin Lääkärilehdessä ollutta vastinetta Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Roger Asplundin ym. avoimeen kysymykseen (SLL 30/98). Kysyjät olivat selvästi huolestuneita, mihin oli kadonnut noin 5 prosenttiyksikköä oletetusta palkankorotuksesta. He kuuluvat yli- tai apulaisylilääkäriportaaseen ja olettivat saavansa 12,9 %:n korotuksen kuukasipalkkoihinsa. Nyt oli tullut tupon ja korotetun työajan perusteella noin 8 %. Eli missä luuraa loput 5 %? Tämä käy jännittäväksi.

Tommi Vimpeli

Paksumpi ja havainnollisempi työterveyshuollon epidemiologian perusteos

Työterveyslaitoksen pitkäaikaisen tutkimusjohtajan, professori Sven Hernbergin kirjoittama Epidemiologia ja työterveys on ilmestymisestään vuodesta 1987 kuulunut työterveyshuollon erikoislääkäritentin vaatimuksiin. Tenttiin valmistautujien kauhuksi tämän uudistetun painoksen sivumäärä on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi aikaisemmasta. Se on kuitenkin edelleen helppolukuinen, kenties jopa helppolukuisempi kuin aikaisempi painos. Kirja on lihonut erityisesti runsaan ja havainnollisen esimerkkiaineiston ansiosta, mutta myös tekstiosioihin on tullut lisää syvyyttä.

Sakari Tola

Palliatiivisen hoidon ABC

Brittiläisessä maailmassa palliatiivinen hoito on saavuttanut niin vakiintuneen aseman, että BMJ on julkaissut aihepiiristä artikkelisarjan ja siitä koostetun kirjan. Iso-Britanniassa palliatiivisesta lääketieteestä tuli oma spesialiteetti 1987 (Vasta silloin, sanoo kirjan toimituskunta. Jo silloin toteaa suomalainen saattohoitolääkäri). Kuitenkin valtaosa palliatiivista hoitoa tarvitsevista potilaista hoidetaan varsinaisten saattohoitokotien (hospices) ulkopuolella kuten Suomessakin. Tämä on antanut aiheen julkaista tietopaketin perusterveydenhuollon käyttöön.

Juha Hänninen

Eriarvoisuus psykoosilääkkeiden korvattavuudessa aiheuttaa hoidollisia vaikeuksia

Viimeksi kuluneiden 40 vuoden aikana antipsykoottisten lääkkeiden käyttö on olennaisesti helpottanut psykoottisten potilaiden hoitoa. Kiistattomista eduistaan huolimatta perinteiset antipsykoottiset lääkeaineet ovat kuitenkin osin epätyydyttäviä. Täysin riittämätön hoidollinen vaste on todettavissa noin neljänneksellä potilaita, ja yli puolelle jää positiivisesta vasteesta huolimatta häiritseviä psykopatologisia oireita, jotka heikentävät heidän sosiaalista selviytymistään. Monet ns. positiiviset psykoosioireet häviävät toisinaan suhteellisen nopeastikin, mutta varsin usein etenkin pitkäaikaiselle skitsofrenialle tyypilliset negatiiviset oireet jäävät lääkityksestä huolimatta valitettavan usein ennalleen. Näitä negatiivisia oireita ovat esimerkiksi yleisen aktiviteetin heikkeneminen, toimintamotivaation puute, sosiaalinen vetäytyminen, intellektuaalinen hitaus, puheen ja ajatuksen assosiatiivinen köyhyys ja sekä tunne- että affektielämän latistuminen. Lisäksi karkeasti arvioiden noin puolella potilaista ilmenee neuroleptien indusoimia haitallisia sivuvaikutuksia.

Ranan Rimón, Raimo Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat