78274 osumaa

Riskit hallintaan terveydenhuollossakin

Ruotsalainen kirja riskienhallinnasta terveydenhuollossa on vaatimattoman näköinen: ohut nidottu läpyskä, jonka kansikuvaakaan ei juuri tapetista erota. Ulkonäkö pettää! Tämän pienen helmen soisi kuluvan terveydenhuollon toimintayksiköiden johtajien, lääkäreitten ja heidän esimiestensä, ammattiyhdistyspamppujen ja valvontaviranomaisten käsissä. Sivumennen sanottuna kirja kuluukin; sidosasu kestää vaivoin yhden paneutuvan lukemisen ja senkin vain jos lukija malttaa pidättäytyä liioista alleviivauksista ja reunahuomautuksista.

Aulikki Wallin

Terveydenhuollon punaiset eli Lacomben keisi

Montrealin sairaalan ensiapupoliklinikan käytävä oli ahdas yöllä 1.2.98. 34-paikkaisella poliklinikalla oli 70 potilasta. He täyttivät käytävän joka sopen ja odottivat. Paitsi neiti Lacompe: sen jälkeen kun hoitaja oli priorisoinut hauraan 66-vuotiaan ikäneidon hoidon alas, ei lääkärillä luokseen ehdittyään ollut enää hoidettavaa. Obduktiolausunnon mukaan neiti L:n kiireet olivat loppuneet jo kaksi tuntia aikaisemmin.

Pisara

32. lääke-esittelijäkurssi

Lääketietokeskus järjesti 32. lääke-esittelijäkurssin ensimmäistä kertaa kesäopiskeluna touko-elokuussa 1998. Kurssi on luonteeltaan lääketieteen ja farmakologian peruskurssi, josta kurssilainen saa riittävät lääketieteelliset perustiedot lääke-esittelijänä toimimiseen. Opiskelijat ovat alalla olevia lääke-esittelijöitä, joiden pohjakoulutus on yleensä opisto- tai korkeakoulutasoinen tutkinto kaupalliselta tai terveydenhuoltoon liittyvältä alalta.

Kaataako burn-out Suomen terveydenhuollon?

Viime kuukausina käyty suomalaista sairaanhoitoa koskeva julkinen keskustelu ei ole ollut järin mairittelevaa. Vanhustenhoidon laadusta huolta kantanut naisryhmä sai mediassa runsaasti huomiota taannoin. Sama ryhmä luovutti päättäjille adressinsa, jonka vaatimuksiin allekirjoituksillaan yhtyi pitkälle toistasataa tuhatta suomalaista. Tämä ilmeisesti edelleen provosoi eduskunnassa välikysymyksen istuvalle hallitukselle. Taistelupari HYKS-Helsinki väänsi julkisuudessa kättä loppuvuoden helsinkiläispotilaiden leikkaustoiminnasta HYKS:ssa. Viimeksi julkisuudessa on riepoteltu aivokasvaimeen sairastuneen helsinkiläislapsen hidasta hoitoonpääsyä ja lääkärien hutilointia ko. potilastapauksessa. Näiden tiedotuspiikkien lomassa niin lääkärit kuin hoitajat ovat valittaneet julkisuudessa työuupumustaan kaikkine siihen liittyvine seurauksineen. Syyksi on useimmiten nimetty kuntien erityisesti erikoissairaanhoidossa toteuttamat säästötoimenpiteet.

Taito Pekkarinen

Vaikea ja syvä kehitysvammaisuus

Suomessa on noin 7 000 henkilöä, joiden älykkyysosamäärä on alle 35. Tutkimuksessa kuvataan Pääjärven kuntayhtymän vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisten ihmisten vammojen taustaa ja luonnetta sekä heidän elämänkaartaan. Lapsuusiän vaikeaan ja syvään kehitysvammaan liittyy usein monivammaisuus tai autismi. Aikuisiän vaikealle ja syvälle kehitysvammalle on tyypillistä hoitoresistentti epilepsia, kommunikaatiokyvyttömyys ja käytöshäiriöt. Nykytekniikoin tehdyillä kantaja- ja sikiöseulonnoilla olisi raskauden aikana voitu tunnistaa vain muutama prosentti vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisista lapsista. Aikuisaineistosta olisi voitu vastaavin tekniikoin tunnistaa peräti 30 %. Kuitenkin suurimmalla osalla heistä oli Downin oireyhtymä ja lapsuudessaan he olivat olleet lievästi tai keskivaikeasti kehitysvammaisia ja vasta keski-iässä he olivat taantuneet vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisiksi.

Maria Arvio

Munuaisten vajaatoiminnan lääke- ja ruokavaliohoito

Munuaisten kroonisen vajaatoiminnan hoidossa on olennaista, perussairaudesta riippumatta, tilan pahenemista hidastavat ja ehkäisevät toimenpiteet. Ensiarvoista on kohonneen verenpaineen hoito. Runsasta proteinuriaa on myös pyrittävä vähentämään. Proteiininsaannin rajoituksesta ruokavaliossa tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, mutta maltillinen rajoitus lienee hyödyksi ainakin diabeetikoille. Ruokavaliomuutoksia suunniteltaessa on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että energiantarve tulee tyydytetyksi.

Markku Asola

Alzheimerin taudin täsmähoito - haaste terveydenhuollolle

Kahden viime vuoden aikana on Suomessa saanut myyntiluvan kolme lievän tai keskivaikean Alzheimerin taudin hoitoon tarkoitettua kolinergistä täsmälääkettä ja lähitulevaisuudessa tämän ryhmän lääkkeitä on tulossa lisää. Ruotsissa ja Yhdysvalloissa tehdyissä laskelmissa on arvioitu, että näiden lääkkeiden asianmukainen käyttö johtaa selviin säästöihin taudin hoitokustannuksissa. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että oireenmukaisen hoidon lisäksi taudin kehittymistä voidaan tulevaisuudessa siirtää ja hidastaa esimerkiksi postmenopausaalisella estrogeenihoidolla, tulehduksen estoon tarkoitetuilla lääkkeillä tai antioksidanttivalmisteilla. Hoitomahdollisuuksien kehittyminen on haaste terveydenhuollolle. Varhaisdiagnostiikan ja asianmukaisesti kohdentuvan hoidon merkitys lisääntyy. Perusterveydenhuollossa tämä merkitsee sitä, että jo lievistä oireista kärsivät potilaat tunnistetaan ja ohjataan hoitoon riittävän varhain.

Tuula Pirttilä, Anne Eerola, Harry Frey

Lonkkamurtumat - vanhusväestön suuri ongelma

Luuston haurastuminen ja siitä johtuva murtumien lisääntyminen on merkittävä kansanterveydellinen ja taloudellinen ongelma. Länsimaissa vanhusten lonkkamurtumien määrä on kasvanut ja kasvaa edelleen väestön ikääntymisen myötä. Lonkkamurtumapotilailla on usein monia muita sairauksia, ja koska jo murtuman hoito vaatii pitkän hoito- ja kuntoutusajan, nämä potilaat kuormittavat terveydenhuoltoa entistä enemmän. Hoidon tavoitteena on, että potilas toipuisi mahdollisimman lähelle tapaturmaa edeltävää kuntoaan ja pääsisi omatoimisena takaisin kotiinsa. Koska vanhusten reisiluun yläosan murtuma on usein seurausta luun haurastumisesta, sekä murtumien ehkäisyllä että osteoporoosin ehkäisyllä ja hoidolla on tärkeä merkitys.

Hannu Miettinen, Heikki Kröger

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat