Opas pohjoismaisille lihavuuden torjujille

Lihavuus on jatkuvasti kohentanut asemiaan niin ammattiauttajien kuin maallikoidenkin huomion kohteena. Tämä johtuu osin perustietämyksen ripeästä lisääntymisestä, mutta myös tämän oleellisen kansanterveysongelman jatkuvasta yleistymisestä. Vaikka lihavuuden määrittely ei aina onnistu kaikkia tyydyttävällä tavalla, ollaan nykyisin yksimielisiä sen terveyttä vaarantavista seuraamuksista. Terveydenhuollon koulutuksessa lihavuus on usein kuitenkin ajautunut vain toissijaiseen rooliin muiden näyttävämpien ongelmakokonaisuuksien sivustalla. Tämä ensimmäinen pohjoismainen lihavuusoppikirja pyrkii osaltaan korjaamaan tätä puutetta ja tähtää tavoitteeseen, jonka mukaan sitä suositellaan paitsi lääkärikoulutukseen myös muille terveyssektorin opiskelijoille ja valistuneille maallikoille.

Antti Reunanen

Elinkautisen oppijan opas

Monien mielestä näyttöön perustuva terveydenhuolto (NPTH) on tulevan vuosituhannen tieteellinen ja ammatillinen perusta; jotkut taas kuulevat siinä vanhoja käsitteitä uudella slangilla. Oli miten oli, tämä ajattelumalli on jo alkanut vaikuttaa käytännön työtapoihimme. NPTH:n oppi- ja käsikirjoja sekä tieteellisiä lehtiä on saatavilla jo monille erityisaloille. Perusterveydenhuollon epidemiologia ja muut ominaispiirteet - jatkuva hoitosuhde, valppaan seurannan taitava käyttö, medisiinan lisänä sosiologian, sielunhoidon ja mytologiankin taitojen tarve - vaativat näyttöpohjaisen päätöksenteon turvaksi joitakin omia ratkaisuja. Tämä käytännönläheinen kirja sopii oivallisesti perusterveydenhuollon ja sen tiimien tarpeisiin.

Marjukka Mäkelä

Kardiologia tieteellisen näytön valokeilassa

Tieteelliseen näyttöön perustuva lääketiede on nykypäivän tunnussana. Kontrolloitujen hoitokokeilujen ja meta-analyysien alalla kunnostautunut professori Salim Yusuf, jonka toimipaikkana on nykyään McMaster University, Hamilton, Kanada, on yhdessä neljän muun kansainvälisesti tunnetun kollegansa kanssa toimittanut ensimmäisen oppikirjan, jossa sydän- ja verisuonisairauksien diagnostiikkaa, ehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan tieteellisen näytön valossa. Toimittajien lisäksi kirjoitustyöhön on osallistunut kaikkiaan 126 kirjoittajaa eri puolilta maailmaa.

Kalevi Pyörälä

Kirjauutuuksia

Churchill Livingstone 1998. ISBN 0-443-05587-4. Sidottu, 258 sivua. 1 255 mk.

Sairaan hoitopiiri

Lausuttaessa sairaan hoitopiiri yhteen peitetään ilmaisun koominen puoli. Strategiapapereissa komiikka nimetään asiakaslähtöisyydeksi. Käytännössä asiakas ei hevin lähde ainakaan kunnalliseen hoitoon. Jos suunnittelee lähtöä tutkimukseen, hoitoon tai kuntoutukseen, kohtaa hoitopiirillisiä ongelmia.

Pisara

Lääkärien nimityksistä

Lääkäriä tarkoittaviin sanoihin kätkeytyy länsimaiden kulttuurihistoriaa noin 2 500 vuoden ajalta. Parantajan tehtävä on tietenkin paljon vanhempi, mutta tieteellisen koulutuksen saaneen lääkärikunnan voidaan katsoa syntyneen vasta antiikin Kreikassa noin 500 vuotta eKr. Kreikkalaiset antoivat lääkärille nimen iatros, parantaja tai pelastaja. Hallitsijoiden henkilääkärillä oli toisinaan arvonimenä arkheiatros eli arkkiatri, jonka merkitys oli ylilääkäri tai hallitsijan henkilääkäri. Leikkauksista huolehti tehtävään erikoistunut ammattilainen, kheirourgos eli kirurgi. Se tarkoitti alunperin käsillään työtä tekevää, käsityöläistä.

Arno Forsius

Päiväkirurgia - vieläkin liian vähän käytetty mahdollisuus

Suomen Kuntaliiton päiväkirurgiaa pohtinut työryhmä on julkistanut hiljan muistionsa ja ehdottaa, että päiväkirurgian määrä kaksinkertaistettaisiin viiden seuraavan vuoden aikana. Edellisestä laaja-alaisesta päiväkirurgian arviosta onkin kulunut aikaa jo lähes vuosikymmen. Vuonna 1990 silloinen Lääkintöhallituksen työryhmä linjasi päiväkirurgian tulevaisuutta tilanteessa, jossa koko toiminta otti vasta ensimmäisiä askeleitaan suomalaisessa sairaanhoidossa. Uuden arvion teko oli mitä aiheellisinta, onhan päiväkirurgia laajentunut tällä vuosikymmenellä hyvin nopeasti. Työryhmän pääehdotus lienee kuitenkin asiantuntijoillekin pienoinen yllätys. Tässä kannanotossa päiväkirurgista toimintaa pidetään laajentuvana ja entistä suurempia potilasryhmiä koskevana tapana järjestää hoito. Päiväkirurgian käyttömahdollisuuksienhan on jo joissain puheenvuoroissa ehditty arvioida olevan loppumassa.

Taito Pekkarinen

Kalliiden lääkkeiden korvaaminen

Sosiaali- ja terveysministeriön lääkekustannustyöryhmä teki viime vuonna toimeksiantoonsa pohjautuen joukon ehdotuksia, jotka tähtäsivät lääkekustannusten kasvun hillitsemiseen niin, että samalla huolehditaan väestön mahdollisuudesta saada tarvitsemansa lääkkeet kohtuulliseen hintaan. Pääosa ehdotuksista on toteutettu. Lähinnä verotuksen ja muiden vähittäishintoihin vaikuttavien kertaluonteisten muutosten myötä potilaiden ja sairausvakuutuksen maksamien lääkekustannusten kasvu hidastuu ennakkoarvion mukaan tänä vuonna selvästi aiempien vuosien kymmenen prosentin kasvu-uralta.

Santero Kujala

Nuorten mielialan mittaaminen

Raitasalon Suomen oloihin soveltamaa 13-osioista Beckin depressiokyselyä, Mielialakyselyä, kokeiltiin peruskoulun yläasteen oppilaille suunnatun Kouluterveyskyselyn yhteydessä. Kokemusten mukaan se näyttää hyvin toimivalta mittarilta nuoruusikäisen väestön mielialan mittaamiseen, ja se soveltunee apuvälineeksi nuoruusikäisten depressiivisten oireiden tunnistamiseen. Mielialakysely voisi tukea depressiivisyyden tunnistamista ja toimia samalla pohjana keskustelun avaamisessa mieliala-asioista kouluterveydenhuollon vastaanotoilla niiden nuorten kanssa, jotka saavat keskivaikeaan tai vakavaan masentuneisuuteen viittaavan pistemäärän.

Riittakerttu Kaltiala-Heino, Matti Rimpelä, Päivi Rantanen

Geenimonistusmenetelmä sukupuoliteitse tarttuvan klamydian osoittamisessa - vaativa laboratoriotutkimus

Geenimonistusmenetelmät ovat sukupuoliteitse tarttuvan klamydian osoittamisessa selvästi herkempiä kuin aiemmin käytössä olleet menetelmät, jotka ovatkin väistymässä uuden menetelmän tieltä. Polymeraasiketjureaktioon ja ligaasiketjureaktioon perustuvien menetelmien parempi herkkyys viljelyyn nähden todettiin myös kahden terveyskeskuksen 309 naispotilaasta tehdyssä tutkimuksessa, jossa tutkittiin geenimonistusmenetelmillä ensivirtsanäyte ja kohdun kaulakanavanäyte ja jälkimmäisestä tehtiin myös viljely. Potilailla oli klamydiainfektioon viittaavia oireita tai epäily tartunnasta. Klamydiainfektion esiintyvyys aineistossa oli 6,8 %. Vääriä positiivisia tuloksia saadaan geenimonistusmenetelmillä kuitenkin varsin paljon - tässä tutkimuksessa 12 % kaikista positiivisista - ja nämä ovat vakava muistutus tutkimusten vaativuudesta.

Antti Nissinen, Ulla Larinkari, Pauli Vuorinen, Rafael Pasternack, Ari Miettinen