Lasten psyykkiset häiriöt

Lastenpsykiatriassa epidemiologisia tutkimuksia tarvitaan ensisijaisesti selvittämään lasten keskuudessa esiintyvien mielenterveyden häiriöiden yleisyys ja tyyppi. Tätä tietoa tarvitaan suunniteltaessa mielenterveyspalveluja lapsille ja perheille. Perinteisesti lastenpsykiatriassa, niin kliinisessä työssä kuin tutkimuksessakin, on kerätty tietoa lasten elämään vaikuttavilta aikuisilta, vanhemmilta ja opettajilta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa suomalaislasten mielenterveyden häiriöiden yleisyydestä ja tyypistä käyttäen hyväksi ei vain aikuisilta, vaan myös lapsilta itseltään kerättyä tietoa. Lapsen osuutta tiedonantajana tarkasteltiin erityisesti masennuksen tutkimisessa. Tavoitteena oli myös selvittää niiden häiriintyneiden lasten osuus, jotka jäävät vaille tarvitsemaansa tukea ja hoitoa.

Kaija Puura

Tutkimuksia närästystaudin leikkaushoidosta

Gastroesofageaalisen refluksitaudin (närästyssairauden) pääoireista, närästyksestä ja regurgitaatiosta kärsii viikoittain noin 15 % suomalaisesta väestöstä. Vaikeaa gastroesofageaalista refluksitautia voidaan hoitaa leikkauksella ja lääkehoidolla. Lääkkeistä protonipumpun estäjät ovat tehokkaimpia, ja tulokset refluksiesofagiitin paranemisessa ja estohoidossa ovat yhteneväisiä sekä leikkaus- että lääkehoidolla. Leikkausmenetelmistä käytetyin on Nissenin fundoplikaatio, joka tehdään joko avoimesti tai laparoskooppisesti.

Mikko Viljakka

Tartuntatautitilanne Suomessa

Tartuntatautitilanne näyttää tämän hetken lukujen perusteella melko rauhalliselta. Tilastoissa näkyvät suolistopatogeenimäärien kääntyminen laskuun ja syksyyn kuuluvien myyräkuume- ja Pogostan tautitapausten lisääntyminen. Kuukauden hiljaisuuden jälkeen uusia EHEC-tapauksia on todettu muutaman päivän aikana neljä, kaikki Kotkan seudulla. Eniten julkisuutta ovat saaneet huolestuttavat tiedot uusista HIV-tartunnoista ruiskuhuumeiden käyttäjillä.

Maarit Kokki

Suositus hepatiitti B -rokotuksesta uusittu

Hepatiitti B -virus (HBV) leviää tavallisimmin seksin tai ruiskuhuumeiden käytön välityksellä. Tartunnan voi kuitenkin myös aiheuttaa satunnainen veri- yms. kontakti, joka voi syntyä mm. työolosuhteissa. Tartuntaa vastaan on olemassa tehokas ja turvallinen rokote. KTL on aikaisemmin antanut ohjeet rokotteen käytöstä mm. tartunnalle suoraan altistuneille ja muille erityisessä vaarassa oleville. Kun rokotus on annettu suosituksen mukaan, se on yleisen rokotusohjelman osana ollut saajalleen maksuton.

Pauli Leinikki

Lisää HIV-tartuntoja ruiskuhuumeiden käyttäjillä

Pääkaupunkiseudulla todettiin viime kesän ja alkusyksyn aikana viisi ruiskuhuumeiden käyttöön liittynyttä HIV-tartuntaa. Kyseessä oli ensimmäinen Suomessa todettu paikallinen epidemia. Nyt tapauksia on paljastunut neljä lisää ja niiden taustoja selvitellään parhaillaan.

Pauli Leinikki, Pekka Holmström, Anne Ovaska

Virologinen epidemiatilanne viruslaboratorioiden löydösten perusteella

Influenssaepidemiasta ei tässä vaiheessa (28.10.1998) ole merkkejä. Aikaisemman B-viruslöydöksen jälkeen A-influenssaa on löytynyt kolmesta tapauksesta. Ensimmäinen, serologinen löydös, on A-viruksen alatyyppiä H1N1. Parikymppinen naishenkilö oli sairastunut Kuopiossa jo syyskuun alussa. Kahden muun sairastuneen alatyypeistä ei ole tarkempaa tietoa. Molemmat ovat Oulusta. Toinen heistä on yksivuotias poika ja toinen keskosvauva, joiden imulimasta virus todettiin antigeenin osoituksella. Tarkempia ajankohtaisia tietoja influenssasta saa KTL:n influenssalaboratorion osoitteesta http:// www.ktl.fi/flu.

Marjaana Kleemola

Onko tilaaja-tuottajamalli tiensä päässä?

1990-luvulla on monissa Euroopan maissa pyritty kehittämään tilaajien ja tuottajien aitoa eriyttämistä ja sopimusohjausjärjestelmää, jossa tilaajat ja tuottajat sopivat palvelujen määrästä, laadusta ja hinnoista. Aitoon sopimusohjausjärjestelmään liittyvät myöskin sanktiot. Järjestelmän perusperiaatteisiin kuuluu kilpailuttaminen, sisäiset markkinat, jossa tilaajaorganisaatiot voivat kilpailuttaa sekä julkisin varoin ylläpidettyjä palvelutuottajasairaaloita että yksityisiä sairaaloita.

Arvo Relander

Korvattavien lääkkeiden hintakehitys on ollut maltillista

Vuosien 1994-97 välillä lääkkeiden tukkuhinnat ovat nousseet keskimäärin 1,7 %, ilmenee Lääketeollisuusliiton Tilastokeskukselta tilaamasta uudesta hintaindeksistä. Kehitys on kuitenkin vaihdellut lääkeryhmittäin suuresti (kuvio). Korvattavien reseptilääkkeiden hintakehitys on ollut jopa lievästi negatiivista. Tämä johtuu toisaalta siitä, että tämän ryhmän lääkkeet kuuluvat edelleen hintasääntelyn piiriin ja hinnankorotuksia on haettu ja myönnetty vähän. Lisäksi mm. antibioottien, tulehduskipulääkkeiden ja viimeksi depressiolääkkeiden rinnakkaisvalmisteiden erihintaisuus on synnyttänyt hintakilpailua, mikä näkyy erityisesti peruskorvausluokan reseptilääkkeiden negatiivisena hintakehityksenä.

Terveyskeskuslääkäreille koulutusta syöpäkivun hoidosta

Terveyskeskuslääkäreitä ryhdytään kouluttamaan syöpäkivun hoitoon. Syöpäsäätiön järjestämällä valtakunnallisella koulutuksella pyritään kouluttamaan terveyskeskuslääkäreitä hallitsemaan syöpään liittyvien oireiden hoito entistä paremmin.

Konrad ReijoWaaran palkinto Matti Vapalahdelle

Neurokirurgian professori Matti Vapalahti palkittiin Duodecim-seuran vuosipäivänä tämänvuotisella Konrad ReijoWaaran palkinnolla. Vapalahti on vuosikausia rakentanut Kuopion yliopiston neurokirurgian yksikköä, alkuun miltei vuorotta itse leikaten ja päivystäen.