Vastaus Martti Väyryselle

Raskauden aikainen syvä laskimotulppa on joskus sitkeä hoidettava, sillä hyperkoagulatiivisen tilan murtaminen voi vaatia suuriakin hepariiniannoksia. Trombolyysihoito voisi olla yksi hoitovaihtoehto, kuten kollega Väyrynen ehdottaa. Tähän hoitoon liittyy kuitenkin niin suuret vuotoriskit, etten voi sitä suositella kuin tarkoin harkittuihin tilanteisiin.

Risto Kaaja

Saattohoito - mitä, missä, milloin ja miten?

Suomessa on viime vuosina käynnistetty monenlaisia projekteja kuolevien potilaiden hoidon kehittämiseksi. Monet erikoissairaanhoidon, avohoidon ja kansalaisjärjestöjen organisaatiot ilmoittavat hoitavansa kuolevia potilaita. Myös kotisairaalatoimintaa on innostuttu kehittämään. Yleensä nämäkin ilmoittavat hoitavansa saattohoitopotilaita. Suomen Lääkärilehdessä on useampaan otteeseen käsitelty syöpäpotilaiden - myös parantavien hoitojen ulkopuolella olevien potilaiden - hoitoa sekä erikoissairaanhoidossa että avohoidossa. Myös näissä kirjoituksissa on tuotu esille saattohoidossa olevien potilaiden mahdollisuus ja oikeus hyvään kotihoitoon.

Eero Vuorinen

Eräs mielipide filosofien ja aivotutkijoiden välisestä kiistasta

Viime aikoina on aikakauslehdissä ja kirjoissa vellonut keskustelu ja väittely filosofien ja aivotutkijoiden välillä ihmisen olemuksesta. Filosofit ovat syyttäneet aivotutkijoita psyyken selittämisestä aivotoimintana, joka olisi kokonaan ainetta määräävien luonnonlakien alaista.

Kalervo Salmi

Uusi kirja kivusta

Kipu on kivunnut varsin suosituksi aiheeksi kaikissa medioissa ja jokainen itseään kunnioittava kipulääkäri katsoo asiakseen kirjoittaa alalta kirjan, jotkut useampiakin.

Irma Tigerstedt

Riskit hallintaan terveydenhuollossakin

Ruotsalainen kirja riskienhallinnasta terveydenhuollossa on vaatimattoman näköinen: ohut nidottu läpyskä, jonka kansikuvaakaan ei juuri tapetista erota. Ulkonäkö pettää! Tämän pienen helmen soisi kuluvan terveydenhuollon toimintayksiköiden johtajien, lääkäreitten ja heidän esimiestensä, ammattiyhdistyspamppujen ja valvontaviranomaisten käsissä. Sivumennen sanottuna kirja kuluukin; sidosasu kestää vaivoin yhden paneutuvan lukemisen ja senkin vain jos lukija malttaa pidättäytyä liioista alleviivauksista ja reunahuomautuksista.

Aulikki Wallin

Kirjauutuuksia

Bios Scientific Publishers 1998. ISBN 1-85996-146-0. Sidottu, 334 sivua. 815 mk

Terveydenhuollon punaiset eli Lacomben keisi

Montrealin sairaalan ensiapupoliklinikan käytävä oli ahdas yöllä 1.2.98. 34-paikkaisella poliklinikalla oli 70 potilasta. He täyttivät käytävän joka sopen ja odottivat. Paitsi neiti Lacompe: sen jälkeen kun hoitaja oli priorisoinut hauraan 66-vuotiaan ikäneidon hoidon alas, ei lääkärillä luokseen ehdittyään ollut enää hoidettavaa. Obduktiolausunnon mukaan neiti L:n kiireet olivat loppuneet jo kaksi tuntia aikaisemmin.

Pisara

32. lääke-esittelijäkurssi

Lääketietokeskus järjesti 32. lääke-esittelijäkurssin ensimmäistä kertaa kesäopiskeluna touko-elokuussa 1998. Kurssi on luonteeltaan lääketieteen ja farmakologian peruskurssi, josta kurssilainen saa riittävät lääketieteelliset perustiedot lääke-esittelijänä toimimiseen. Opiskelijat ovat alalla olevia lääke-esittelijöitä, joiden pohjakoulutus on yleensä opisto- tai korkeakoulutasoinen tutkinto kaupalliselta tai terveydenhuoltoon liittyvältä alalta.

Kaataako burn-out Suomen terveydenhuollon?

Viime kuukausina käyty suomalaista sairaanhoitoa koskeva julkinen keskustelu ei ole ollut järin mairittelevaa. Vanhustenhoidon laadusta huolta kantanut naisryhmä sai mediassa runsaasti huomiota taannoin. Sama ryhmä luovutti päättäjille adressinsa, jonka vaatimuksiin allekirjoituksillaan yhtyi pitkälle toistasataa tuhatta suomalaista. Tämä ilmeisesti edelleen provosoi eduskunnassa välikysymyksen istuvalle hallitukselle. Taistelupari HYKS-Helsinki väänsi julkisuudessa kättä loppuvuoden helsinkiläispotilaiden leikkaustoiminnasta HYKS:ssa. Viimeksi julkisuudessa on riepoteltu aivokasvaimeen sairastuneen helsinkiläislapsen hidasta hoitoonpääsyä ja lääkärien hutilointia ko. potilastapauksessa. Näiden tiedotuspiikkien lomassa niin lääkärit kuin hoitajat ovat valittaneet julkisuudessa työuupumustaan kaikkine siihen liittyvine seurauksineen. Syyksi on useimmiten nimetty kuntien erityisesti erikoissairaanhoidossa toteuttamat säästötoimenpiteet.

Taito Pekkarinen

Vaikea ja syvä kehitysvammaisuus

Suomessa on noin 7 000 henkilöä, joiden älykkyysosamäärä on alle 35. Tutkimuksessa kuvataan Pääjärven kuntayhtymän vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisten ihmisten vammojen taustaa ja luonnetta sekä heidän elämänkaartaan. Lapsuusiän vaikeaan ja syvään kehitysvammaan liittyy usein monivammaisuus tai autismi. Aikuisiän vaikealle ja syvälle kehitysvammalle on tyypillistä hoitoresistentti epilepsia, kommunikaatiokyvyttömyys ja käytöshäiriöt. Nykytekniikoin tehdyillä kantaja- ja sikiöseulonnoilla olisi raskauden aikana voitu tunnistaa vain muutama prosentti vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisista lapsista. Aikuisaineistosta olisi voitu vastaavin tekniikoin tunnistaa peräti 30 %. Kuitenkin suurimmalla osalla heistä oli Downin oireyhtymä ja lapsuudessaan he olivat olleet lievästi tai keskivaikeasti kehitysvammaisia ja vasta keski-iässä he olivat taantuneet vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisiksi.

Maria Arvio