Ruoan riskit esillä eläinlääkäripäivillä

Raportoitujen ruokamyrkytysten määrä on noussut kaikkialla muualla Euroopassa paitsi Suomessa ja Ruotsissa. Ennakkotietojen mukaan kuluva vuosi saattaa kuitenkin tuoda käänteen myös Suomeen. Näin arvioi Elintarvikeviraston apulaisjohtaja Pekka Pakkala eläinlääkäripäivillä.

Aborttien väheneminen pysähtyi viime vuonna

Raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet Suomessa vuoden 1973 huippuluvuista jatkuvasti, mutta viime vuonna lasku pysähtyi ja aborttien määrä jopa lisääntyi. Vuonna 1995 keskeytettiin 9 884 raskautta, vuonna 1996 keskeytysten määrä oli 10 437.

Joka päivä 8 500 HIV-tartuntaa

Arvio HIV-tartunnan saaneiden määrästä maailmassa on nykyään 29 miljoonaa. AIDSiin on kuollut 6,4 miljoonaa ihmistä. Tartuntojen leviämisvaudiksi arvioidaan 8 500 uutta tapausta päivittäin. Samalla AIDS-pandemian kuilu kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välillä kasvaa. Kehitysmaiden osuus tartunnoista on 90 %, eikä kalliiden hoitojen kehittyminen vaikuta epidemiaan näillä alueilla. Sen sijaan monissa läntisissä teollisuusmaissa AIDS:n ilmaantuvuus on kääntynyt laskuun ja yhdistelmälääkehoito on parantanut potilaiden ennustetta.

Valtakunnallisten terveysrekistereiden käyttö laatutyössä Osa 3: Sydäninfarktin sairaalakuolleisuusluvut Ruotsissa ja Suomessa:

Ruotsin sosiaalihallitus julkaisi sydäninfarktin sairaalakuolleisuutta koskevia lukuja, joissa sairaaloita verrattiin keskenään kuolemanriskin suhteen. Tulosten mukaan seitsemässä akuuttisairaalassa sydäninfarktikuolleisuus oli maan keskitasoa suurempi ja 75 henkeä olisi voitu pelastaa, mikäli näissä sairaaloissa kuolleisuusluvut olisivat olleet samalla tasolla kuin muissa. Tutkimus herätti voimakasta kritiikkiä aineiston vakioinnin ja käsittelyn osalta sekä liian pitkälle vietyjen johtopäätösten vuoksi. Sairaaloiden asettamista paremmuusjärjestykseen jonkin mittarin mukaan arvosteltiin ja se koettiin harhaanjohtavaksi. Erilaisten rekistereiden käyttö tietolähteenä on ongelmallista, mutta laatutyön ja sairaaloiden välisen vertailun tarve on ilmeinen. Suomessa on käynnistetty laatuindikaattoreiden kehitystyö yhteistyössä kentän ja tilastoviranomaisen kanssa. Ehkä tulevaisuudessa sairaaloilla on käytössään tietokanta, jossa ne voivat verrata omaa toimintaansa muiden laitosten muodostamaa taustaa vasten (benchmarking).

Mikko Nenonen, Mika Gissler

Laadunvarmistus - hyvä tapa kehittää lääkärintyötä

Terveydenhuollon laadunvarmistus on 1990-luvun aikana noussut Suomessakin keskeiseksi keskustelunaiheeksi (1,2,3). Tähän ovat vaikuttaneet kansainväliset esimerkit, lääketieteellisen tiedon nopea lisääntyminen, terveydenhuollon säästötoimenpiteet ja priorisointikeskustelu sekä lisääntyvä kilpailu terveydenhuollon palvelutarjonnassa. Laatuajattelu on tullut terveydenhuoltoon osin teollisuuden puolelta, jossa laatujärjestelmien kehittämisellä ja laatujohtamisella on pitemmät perinteet. Yhteiskunnan muutosten vuoksi terveydenhuollossa tarvitaan rakenteiden nopeaa ja perusteellista uudelleen arviointia. Kunnilla on vastuu terveyspalvelujen järjestämisestä asukkailleen, ja potilailla on potilaan oikeuksista annetun lain mukaan oikeus hyvään hoitoon (4). Näiden velvollisuuksien ja oikeuksien toteutumiseksi tarvitaan laadukasta palvelutasoa.

Hannu Halila, Esko Kumpusalo, Kari Mattila, Irma Virjo, Liisa Neittaanmäki, Santero Kujala, Riitta Luhtala, Harri Hyppölä, Mauri Isokoski

Tukkuhinnat määräaikaisiksi Lääkekustannusten kasvua yritetään hillitä lailla

Lääkekustannusten kasvun hillitsemiseksi on annettu lakiesitys, jonka mukaan lääkkeiden tukkuhinnat muutettaisiin määräaikaisiksi ensi vuoden alusta. Lääkkeen tukkuhintaa voidaan nykyään muuttaa vain valmistajan anomuksesta, joten käytännössä tukkuhintoja on pelkästään korotettu. Kun kohtuullinen tukkuhinta arvioitaisiin määräajoin uudelleen, lääkkeelle voitaisiin vahvistaa myös aiempaa halvempi hinta.

Lääkärin kiire

Terveydenhuollon työpaikalla järjestettiin työssä jaksamista ja stressiä koskeva TYKY-tilaisuus. Lähes kaikki osallistuivat. Vain lääkärit eivät ehtineet.

Jarkko Ihalainen

NLY eteni valtuuskunnan vaaleissa

Vuosiksi 1998-2000 valitussa Lääkäriliiton valtuuskunnassa on kaikkiaan 25 NLY:n, 11 perusterveydenhuollon vaalirenkaan sekä 24 erikois-, sairaala- ja yksityislääkärien vaalirenkaan edustajaa. Nuorten lääkärien vaalirengas lisäsi paikkalukuaan viidellä, sairaalalääkärit menettivät kolme ja perusterveydenhuollon vaalirengas kaksi paikkaa edelliseen valtuuskuntaan verrattuna.

Ääniharavat vaalituloksesta: Yhteistyö lääkärien palkkojen parantamiseksi jatkuu

Lääkärilehti pyysi vaalituloksista tuoreeltaan kommentteja vaalirenkaiden eniten ääniä saaneilta edustajilta. Nuoret lääkärit saivat valtuuskuntaan viisi lisäpaikkaa, sairaalalääkärit menettivät kolme ja perusterveydenhuollon lääkärit kaksi paikkaa. Kaikissa lääkäriryhmissä uskotaan yhteistyön toimivan ja liiton aktiivisuuden palkkapolitiikassa vahvistuvan tulevalla valtuuskuntakaudella.

Marit Henriksson

Lääkäriliiton VES-seminaari: Nyt panostetaan peruspalkan nostoon!

Lääkäriliiton tavoitteita ja järjestöllisiä valmisteluja tälle neuvottelukierrokselle käsiteltiin liiton edunvalvontaelinten yhteisessä VES-seminaarissa 6.11.97. Kokoukseen saadut ennakkotiedot Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Lääkäriliiton yhteisestä palkkatutkimuksesta viittaavat siihen, että sairaaloiden päivystyskorvauset ovat kehittyneet vuoden 1995 alusta lähtien varsin suotuisasti, kun taas säännöllisen työajan palkankorotukset ovat lääkäreillä jääneet hieman muuta kuntasektoria alemmiksi. Kokouksen johtopäätös oli, että lääkärien peruspalkan nostaminen on nousemassa aiempaakin selvemmin liiton ehdottomaksi päätavoitteeksi tällä neuvottelukierroksella.

Marit Henriksson