78147 osumaa

Lääketeollisuuden kliiniset lääketutkimukset Suomessa 1996

Suomessa, kuten kansainvälisestikin, lääketeollisuuden asema kliinisten lääketutkimusten rahoittajana on keskeinen. Tutkimusten painopistealueet Suomessa vastaavat kansainvälistä tilannetta. Tutkimusten määrän suhteen pienten ja keskisuurten yritysten tutkimusaktiviteetti ja suhteellinen rahoitusosuus on kasvamassa. Vuonna 1996 Suomessa aloitettiin, jatkettiin tai saatettiin päätökseen yhteensä 439 kliinistä lääketutkimusta ja niihin osallistui yhteensä 55 418 potilasta tai tervettä vapaaehtoista tutkittavaa.

Sirpa Rinta

Miten Turussa hoidetut kolmos- ja nelosraskaudet eroavat kaksosraskauksista?

Tutkimuksessa seurattiin TYKS:ssa vuosina 1988-93 hoidettujen kolmos- ja nelosraskauksien sujumista ja syntyneiden lasten selviytymistä verrattuna kaksosraskauksiin. Usein hedelmättömyyshoidon tuloksena alkaneissa kolmosraskauksissa oli selvästi suurempi ennenaikaisen synnytyksen insidenssi kuin verrokkiryhmässä. Kolmosten paino ja pituus olivat merkittävästi pienemmät kuin verrokeilla ja lääketieteellistä hoitoa vaativia ongelmia esiintyi selvästi enemmän. Vastasyntyneet kolmoset lähetettiin keskolaan yleisemmin ja sairaalahoitojakso oli pidempi kuin kaksosilla. Perinataalikuolleisuus ei tämän tutkimuksen perusteella ollut kuitenkaan lisääntynyt.

Anu Paloniemi, Harri Polvi, Ulla Ekblad

Lääkehiili riittää useimmiten imeytymisen estämiseksi akuuteissa myrkytyksissä

Lääkehiilen asema tehokkaimpana keinona myrkyllisten aineiden imeytymisen estämiseksi akuuteissa myrkytyksissä on entisestään vahvistunut, kun taas rutiininomaisen mahantyhjennyksen hyödyllisyys on kyseenalaistettu. Monet tutkimukset viittaavat siihen, että mahdollisimman nopea lääkehiilen antaminen ilman edeltävää mahantyhjennystä olisi riittävä toimenpide useimmissa akuuteissa myrkytyksissä. On kuitenkin tilanteita, joissa mahantyhjennys tulee tehdä, mutta sen tarpeellisuus tulisi aina harkita tapauskohtaisesti yliannoksesta kuluneen ajan, aineen myrkyllisyyden ja potilaan tilan perusteella.

Kari T. Kivistö, Jussi Vilska, Pertti J. Neuvonen

Liitännäishoidot muuttaneet nuorten luusarkoomapotilaitten ennustetta

Pahanlaatuisista luukasvaimista osteosarkooma ja Ewingin sarkooma esiintyvät pääosin nuorilla aikuisilla ja murrosikäisillä. Osteosarkoomaa todetaan 10-15 ja Ewingin sarkoomaa 5-8 uutta tapausta vuodessa. Näiden kasvainten hoitotulokset ovat olennaisesti parantuneet, kun on oivallettu, että ne lähettävät varsin varhaisessa vaiheessa etäpesäkkeitä, jotka saadaan häviämään vain solunsalpaajahoidoilla. Niinpä kemoterapia on yhdistetty niiden kirurgiseen (osteosarkooma, Ewingin sarkooma) tai sädehoitoon (Ewingin sarkooma).

Inkeri Elomaa

Tasapaino ja psykomotoriikka tuki- ja liikuntaelinsairauksissa

Tuki- ja liikuntaelinvaivoihin voi liittyä heikentynyt tai normaalista poikkeava lihasten toiminta, hidastunut psykomotorinen reagointi sekä huonontunut tasapaino. On herännyt kysymys, ovatko motoriikan häiriöt tuki- ja liikuntaelinvaivojen syitä vai seurausta. Uusimpien tutkimusten mukaan kroonista selkäkipua sairastavien potilaiden heikentynyt psykomotoriikka ja tasapaino näyttävät olevan seurausta selkävaivasta; käden poikkeava liikenopeus löytyy puolestaan niskakivun etiologisten tekijöiden joukosta. Motoristen taitojen sekä tuki- ja liikuntaelinvaivojen välisten yhteyksien löytyminen on herättänyt toiveita mm. siitä, että reaktioaika- ja tasapainomittauksista olisi apua tuki- ja liikuntaelinvaivojen diagnostiikassa. Uusimmat tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, etteivät mittaukset sovellu diagnostisiksi työkaluiksi, mutta ne saattaisivat sopia ongelman etenemisen tai kuntoutumisen onnistumisen seurantaan.

Satu Luoto, Simo Taimela

Perheväkivallan ymmärtäminen ja hoito

Perheväkivallan taustaa on selitetty useillakin teorioilla, eikä sen ilmenemistä pystytäkään selittämään vain yhden teorian varassa. Perheväkivaltaan puuttuminen voi olla lääkärille hankalaa, vaikka hän näkeekin tilanteen. Ilmiön parempi ymmärtäminen auttaa kuitenkin lääkäriä kohtaamaan työssään niin perheväkivallan uhreja kuin tekijöitäkin. Myös perheväkivallan hoidosta on hyvä tietää, vaikka hoidolliset lähestymistavat edellyttävät usein psykoterapeuttista erityisosaamista.

Outi Poutanen, Gustav Schulman, Sirkku Tukiainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat