Palkkaliukumat olleet pieniä

Palkat ovat nousseet tänä vuonna maltillisesti. Merkittäviä palkkaliukumia ei ole odotettavissa myöskään lähitulevaisuudessa, arvioi tulopoliittinen selvitystoimikunta tuposeto. Ansioiden kehittymisen erojen eri sopimusaloilla arvioidaan jäävän aiempaa vähäisemmiksi vuosina 1996 ja 1997.

Akavan palkka- ja verotavoitteet vuosille 1998-99:

Akavan hallitus päätti 11.11.97 yksityiskohtaisista tulopoliittisista palkka- ja verotavoitteistaan. Ensimmäisen sopimusvuoden alusta Akava esittää 2 prosentin yleiskorotusta ja 0,9 prosentin järjestelyvaraa, josta tieto-taito-vastuu-lisän suuruus olisi 0,4 prosenttiyksikköä. Tavoitteet merkitsevät keskimäärin 2,9 prosentin palkkojen nousua ensi vuodelle.

Työnarviointi huolestuttaa valtion lääkäreitä

Valtion virastoissa ja laitoksissa parhaillaan valmisteilla olevat työn vaativuuden arviointiin perustuvat palkkausjärjestelmät eivät riittävästi ota huomioon lääkärin työn erityispiirteitä. Malleissa painotetaan liikaa työoloja, työn fyysistä kuormittavuutta ja alaisten määrää, jolloin lääkärin työn edellyttämä ammattitaito ja vastuu ei saa ansaitsemaansa painoarvoa, todettiin Lääkärikartellin valtionsektorin neuvottelutilaisuudessa 10.11.1997.

Marit Henriksson

Lomautus ja työttömyysturva

Muutaman vuoden tauon jälkeen kunnat ja kuntayhtymät ovat taas alkaneet tasapainottaa budjettiaan lomauttamalla henkilöstöään. Määrät ovat toistaiseksi huomattavasti pienempiä kuin 1990-luvun alussa. Useimmiten lomautuksista on hallinnollinen päätös, joka koskee kaikkia kunnan palveluksessa olevia. Lomautuspäivien lukumäärä on vahvistettu ja lomautuslistat kiertävät henkilöstön keskuudessa kuin lomalistat ikään.

Stina Lundström

Terveyden tutkimuksen yleistaso hyvä, rahoitukseen kaivataan pitkäjänteisyyttä

Terveyden tutkimuksen taso on Suomessa yleensä hyvä ja joillakin aloilla lähellä kansainvälistä huippua. Biokeskusten perustaminen on ollut hyvä ratkaisu, sillä niihin on kehittynyt luovia tutkimusympäristöjä. Ongelmina terveyden tutkimuksessa ovat edelleen yliopistojen jäykkä virkarakenne, tutkijatohtori-paikkojen puuttuminen sekä rahoituksen lyhytkestoisuus. Näin arvioi Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta tuoreessa raportissaan tieteenalojensa tilasta ja tasosta.

Marianne Jansson

Nürnbergin pitkä varjo

"Synnyin Czestochowassa, Puolassa 1925. Äitini antoi minulle varauksettoman rakkautensa ja isäni opetti minulle, että ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä. Olin 14-vuotias, kun toinen maailmansota alkoi". Näin aloitti esitelmänsä Jerzy Einhorn, Karoliinisen instituutin pitkäaikainen onkologian professori ja Nobel-komitean jäsen. Paikka oli Saksan Freiburg ja aika 50 vuotta Nürnbergin oikeudenkäynnin jälkeen.

Pekka Louhiala

Edes BMJ ei ole laadun tae

Artikkelin julkaiseminen tieteellisessä aikakauslehdessä ei takaa, että tutkimus täyttää näyttöön perustuvan lääketieteellisen tutkimuksen kriteerit. Väitettä testattiin käytännössä tutkimustiedon kriittisen arvioinnin kurssilla Järvenpäässä lokakuun lopulla.

Leija Sironen

Säästötoimenpiteet Mikkelin keskussairaalassa

Lääkärilehden numerossa 31/97 haastateltiin Mikkelin keskussairaalassa silmälääkärinä toiminutta ja virastaan äskettäin irtisanoutunutta Kimmo Kiviluotoa. Haastattelussa Kiviluoto perustelee laajalti irtisanoutumistaan, eikä hänen näkemyksiään niistä syistä, jotka johtivat hänen irtisanoutumiseensa, ole mitään syytä väheksyä. Muutaman kommentin ne kuitenkin kaipaavat sen vuoksi, että hänen näkemyksensä ovat ehkä hieman poikkeavat omista näkemyksistäni.

Jorma Lahti

Psykiatria remonttiin

Oli jälleen psykiatrien koulutuspäivät. Tällä kertaa lääketehtaan kutsumana ns. Satelliittisymposiumi. Olin tullut kuuntelemaan mitä siellä tultaisiin sanomaan sosiaalisten tilanteiden pelosta. Hotelli Hesperian kongressisali oli lähes täynnä yleisöä. Puheenjohtaja selitti ensin jotain, jossa ei mielestäni ollut mitään varsinaisesti uutta. Sitten eräs nuori kollega kertoi pitkään työstään, jonka aiheena piti olla "miksi noita häiriöitä piti hoitaa". Hän totesi, että se on tarpeellista "Co-morbiditeetin" vuoksi. Lopuksi Englannista tullut professori selitti jotain niiden hoidosta ja kertoi tarkoin mitkä lääkkeet sopivat parhaiten. Keskustelun yhteydessä hän huomautti, että hänen mielestään puheena olevat pelkoneuroosit lienevät parantumattomia. Lopuksi tamperelainen kirurgi kertoi myönteisistä kokemuksistaan sosiaalisten fobioiden hoidosta sympatectomialla.

Martti Paloheimo

Huoli lasten infektiokierteestä

Lääkäriliittoon on tullut kirje, jossa ilmaistaan huolestuminen lasten jatkuvasta infektiokierteestä. Lääkärilehti julkaisee kirjeen ja pyytämänsä asiantuntijalausunnon.

Raija Joutsijärvi