Vastine edelliseen

Kiitän Pontevaa ym. kirjoituksestani esittämistä mielipiteistä ja tilaisuudesta oikaista niitä. Käsikirjoitustani lyhennettiin luettavuuden parantamiseksi kolmasosalla ja vain merkittävimpiä asioita poimittiin mukaan. Artikkeli käsitteli traumaperäistä stressihäiriötä, jos muuta ei mainittu. Niinpä yhdysvaltalaisia Vietnamin veteraaneja koskeva tieto perustui nimenomaan traumaperäisen stressihäiriön sairastaneisiin. Koska muuten tiedetään heidän psykiatrisen komorbiditeettinsa lähennelleen 100 %, oli mielekästä verrata heitä rintamalla psykiatrisesti sairastuneiden ryhmään suomalaisia eikä keuhkokuumepotilaisiin, mitä kutsuisin manipulatiiviseksi psykiatriaksi.

Matti Viukari

Terveyden lähteillä

Kansanterveyslailla siirrettiin 1972 perusterveydenhuollon painotusta sairaanhoidosta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon suuntaan. Nyt väestövastuuvirkaehtosopimuksen yleistyessä toiminta perusterveydenhuollossa vääjäämättä painottuu aikaisempaa enemmän sairauksien hoitamiseen.

Risto Koskinen

Sairausvakuutuksen uudet taksat 1.1.1997

Kansaneläkelaitoksen hallitus on 6.11.96 vahvistanut lääkärinpalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon uudet taksat, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.97.

Pauli Karli

Valtuuskunnan puheenjohtaja Jaakko Karvonen: Tarjouksesta puuttuivat molemmat keskeiset tavoitteet

- Tuli märkä rätti kalkkiviivoilla naamalle, kuvasi Lääkäriliiton valtuuskunnan pettynyt puheenjohtaja Jaakko Karvonen työnantajapuolen tarjousta lääkärisopimukseksi. Sopimusluonnoksessa ei ollut lainkaan otettu huomioon kumpaakaan liiton keskeistä tavoitetta, työaikakysymystä ja sairaalalääkärien tasokorotusta.

Suvi Sariola

Aivohalvaus - hoitoon heti

Aivohalvaus on kehittyneissä maissa edelleen kolmanneksi yleisin kuolinsyy ja aiheuttaa eniten hoitopäiväkustannuksia. Suomessa aivoinfarktiin vuosittain sairastuvista noin 10 000 potilaasta menehtyy akuuttivaiheessa keskimäärin joka viides. Sairastuneista noin 70 % toipuu niin, että pystyy selviytymään kotonaan, osa palaa työelämäänkin. Terveydenhuollon kustannusten kasvu ja julkisen sektorin säästöt ovat ehkä pakottaneet lääkärit pohtimaan, onko nykyisin syytä ohjata aivohalvauspotilas kiireellisesti keskussairaalaan arvioon. Kun aivoinfarktin hoitokäytäntökin on murroksessa kansainvälisten liuotushoitotutkimusten ansiosta, miten tällä hetkellä siis olisi viisainta menetellä?

Perttu J. Lindsberg, Risto O. Roine, Markku Kaste

Slaganfall - omedelbar vård

Slaganfall är i utvecklingsländerna fortfarande den tredje vanligaste dödsorsaken och orsakar flest vårddagskostnader. Av de cirka 10 000 patienter som i Finland årligen drabbas av slaganfall avlider genomsnittligt var femte i det akuta skedet. Av de insjuknade återhämtar sig cirka 70 % så pass att de kan klara sig i hemmet och en del kan även återvända till arbetslivet. De ökade hälso- och sjukvårdsutgifterna samt besparingar inom den offentliga sektorn har eventuellt tvingat läkarna att överväga om det i dagsläget finns anledning att i brådskande ordning remittera patienter som drabbats av slaganfall till ett centralsjukhus för ställningstagande. Hur skall man då bäst gå till väga när även behandlingspraxis vid slaganfall tack vare internationella studier om trombolysbehandling befinner sig i en brytningstid?

Sydäninfarktin liuotushoidon toteutuminen terveyskeskuksessa

Infarktin oireiden ilmaantumisen ja liuotushoidon aloittamisen välinen aika on useimmiten liian pitkä. Potilas ei hakeudu heti hoitoon ja ensihoitoyksiköllä ei aina ole riittäviä liuotushoitovalmiuksia. Maaseudulla potilaan kuljetusmatkoihin kuluu kallisarvoista aikaa, ja hoitopaikassa saattaa esiintyä sisäistä viivettä, joka hidastaa hoidon aloittamista. Trombolyysihoito tulisi mieluiten aloittaa jo potilaan kotona tai sairaankuljetuksen aikana. Tällöin siitä saatava hyöty olisi suurin. Sydän-Suomen terveyskeskuksessa tehdyssä seurannassa todettiin, että liuotushoidon aloituskynnys on vielä liian korkea. Syynä oli lääkäreiden arvion mukaan epävarmuus liuotusindikaatioiden tunnistamisessa ja hoitajien mukaan hoidon läpiviennin ongelmat ja mahdolliset komplikaatiot.

Risto A. Laitila, Esko A. Kumpusalo, Jari A. Aunola, Sonja A. Mäntyaho

Uusien epilepsialääkkeiden farmakokinetiikka

Tällä vuosikymmenellä epilepsian hoitoon on tullut viisi uutta lääkeainetta, joista neljä poikkeaa rakenteeltaan täysin perinteisistä valmisteista. Myös toisiinsa verrattuna niissä on melko paljon eroja. Kliinisiä etuja ovat pääosin vähäiset yhteisvaikutusten riskit, sekä lineaarinen, annoksesta riippumaton farmakokinetiikka. Artikkelissa esitetään uusien epilepsialääkkeiden tärkeimmät farmakokineettiset erityispiirteet.

Tapani Keränen

Keski-ikäisten miesten terveyskäyttäytymisen ja terveyden vaaratekijöiden muutokset 1980-94 - ravitsemus- ja liikuntaohjauksen vaikutukset

Kansaneläkelaitoksen tutkimuskeskuksen tulokset osoittavat, että ryhmissä annetulla ravitsemus- ja liikuntaohjauksella voidaan vaikuttaa keski-ikäisten miesten elintapoihin ja terveyteen.

Jukka Marniemi, Ritva Seppänen, Olli Impivaara, Jorma Järvisalo, Juhani Mäki, Ilkka Vuori

Vuoristosairaus

Elämysten etsiminen vie suomalaisia vuoristoon kiipeilemään ja retkeilemään. Vuoristossa liikkuvan pitää tuntea vuoristosairauden oireet, joita alkaa esiintyä 2 500 metrin yläpuolella. Oireita ovat päänsärky, ruokahaluttomuus, pahoinvointi, hengenahdistus ja tihentynyt sydämen syke. Pitkälle edenneessä sairaudessa uhkaavat hengenvaaralliset keuhkoödeema ja aivoödeema. Asetatsolamidi ja deksametasoni tehoavat vuoristosairauteen, mutta tehokkain hoito on laskeutuminen alemmaksi. Vuoristosairautta voidaan ehkäistä totuttautumalla korkeaan ilmanalaan asteittain.

Mikko Lintu, Hannu Hirsimäki, Pertti Mustajoki