Polven eturistisidevammojen epidemiologia, vammamekanismit, hoito ja kuntoutus

Polven eturistisiderepeämän hoitokäytäntö on pitkään ollut yksi liikuntalääketieteen sekä ortopedian ja traumatologian kiistanalaisista kysymyksistä. Sekä leikkaushoidon että konservatiivisen hoidon puolesta on esitetty tutkimustuloksia. Pitkäaikaistulokset kuitenkin osoittavat konservatiivisen hoidon huonoksi, sillä usein seurauksena on polven krooninen in-stabiliteetti, lihasheikkous ja post-traumaattinen nivelrikko. Tästä syystä polven eturistiside joudutaan usein korjaamaan myöhäisvaiheessa rekonstruktioleikkauksella. Samoin jos eturistisiderepeämä on varhaisvaiheessa leikattu pelkällä suturaatiolla, on pitkäaikaisseurannassa todettu myöhemmin kehittyvää instabiliteettia. Vaikkakin eturistisidevammojen hoitoperiaatteista ollaan pääsemässä yksimielisyyteen, optimaalista hoito- ja kuntoutusmenetelmää ei vielä ole löydetty.

Antero Natri

Aivosähkötoiminnan reaktiivisuus anestesian aikana

Aivosähkötoiminnan mittaus (EEG) on non-invasiivinen menetelmä, jolla aivojen hyvinvointia voidaan seurata silloin, kun tavallisia aivotoiminnan merkkejä, kuten puhetta ja liikettä, ei ole. Anestesian aikana aivojen hapenpuute on mahdollista todeta aivosähkötoiminnan paikallisena tai laajana hidastumisena. Lisäksi erilaisten ärsykkeiden aivosähkötoimintaan aiheuttamilla vasteilla voidaan seurata tietyn hermoradan kuntoa. Aivojen reaktioita anestesian aikana ei vielä rutiininomaisesti seurata. Tulevaisuudessa aivojen monitorointi leikkauksen aikana lienee kuitenkin yhtä tavanomaista kuin sydämen sähköisen toiminnan seuraaminen on tänä päivänä. Anestesian aikaisen aivosähkötoiminnan tutkiminen luo pohjaa anestesian syvyyden ja aivojen kunnon seuraamiseen tarkoitettujen menetelmien kehitykseen.

Kaisa Hartikainen

Vähemmän ja vanhempia synnyttäjiä

Suomessa syntyi 1995 noin 63 000 lasta keskimäärin 29,7-vuotiaille äideille. Lapsia syntyi noin 3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna, ja alustavien tietojen mukaan suuntaus näyttää jatkuvan kohti kymmenen vuoden takaisia pohjalukemia. Kaikkien synnyttäjien keski-ikä lähenee 30 vuotta ja ensisynnyttäjätkin ovat keskimäärin 27,6-vuotiaita, eli yli vuoden vanhempia kuin ensisynnyttäjät 10 vuotta sitten.

Miljoonan markan lahjoitus borreliatutkimukseen

Kauppaneuvos Aulis Hauhia on lahjoittanut miljoona markkaa HYKS-säätiöön perustettavaan borrelioosirahastoon. Lahjoituksella hän haluaa tukea erityisesti borrelioosin varhaisvaiheen ja ennaltaehkäisevän hoidon kehittämistä.

Hyvän tiedon omena Pentti Huoviselle

Ylilääkäri Pentti Huovinen sai Lääketieteen toimittajien tunnustuspalkinnon ansioistaan lääketieteen tiedottamisessa ja yleistajuistamisessa. Palkinto luovutettiin perinteiseen tapaan Lääkäripäivillä.

Apteekkien sijaintia koskevat määräykset muuttuvat

Muutetun lääkelain perusteella apteekkien sijaitsemisalueet laajenevat ja apteekit voivat valita sijaintinsa entistä vapaammin. Samalle sijaitsemisalueelle voidaan perustaa useampia apteekkeja.

Diabetesliiton puhelinneuvonta jatkuu

Maksuton diabeetikoille, heidän omaisilleen ja hoitohenkilöstölle tarkoitettu puhelinneuvonta osoittautui syksyllä järjestetyssä kokeilussa tarpeelliseksi. Palveluun otti syys-joulukuun aikan yhteyttä yli 900 henkilöä.

Lihavuuden genetiikka alkaa selvitä

Lihavuus on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, johon vaikuttavat sekä ympäristö- että perintötekijät. Ihmisen fenotyypin eli ilmiasuun perustuneiden perhe-, adoptio- ja kaksostutkimusten perusteella perintötekijöiden uskotaan selittävän 30-80 prosenttia lihavuudesta. Viime aikoina tutkimus on laajentunut myös ihmisen genotyypin eli perimän tutkimiseen. On ajateltu, että liiallisen rasvakudoksen kertyminen voi johtua geenivirheistä, jotka voivat aiheuttaa häiriöitä mm. ruokahalun säätelyssä, energiankulutuksessa ja rasvan varastoitumisessa tai sen kertymisessä kehon eri osiin.

Raisa Sipiläinen

Ruokamyrkytysten ilmoitusjärjestelmä uudistumassa

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esittää muutoksia ruokamyrkytysepidemioista tehtäviin ilmoituksiin. Työryhmä jätti esityksensä STM:lle 29.11.96. Työryhmässä olivat edustettuina sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Elintarvikevirasto, Kansanterveyslaitos sekä Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos. Työryhmä esittää, että perhe-epidemiaa laajemmista epidemioista tehtäisiin epäilyilmoitukset KTL:n infektioepidemiologian osastolle. Ilmoitus tehtäisiin heti epidemiaepäilyn syntyessä. KTL välittäisi ilmoitustiedot edelleen Elintarvikevirastolle, Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokselle sekä vesiepidemioiden osalta KTL:n ympäristöterveyden osastoryhmälle.

Veli-Mikko Niemi

HIV:lle ehkä synnynnäinen suoja?

Uusimmat tutkimukset ovat löytäneet solureseptoreita (CKR-5, fusiini, CKR-2 ja CKR-3), jotka yhdessä CD4-molekyylin kanssa muodostavat HI-virukselle portin soluun. CKR-5-molekyyli toimii porttina nimenomaan sellaisille HI-viruskannoille, jotka dominoivat taudin alkuvaiheessa ja jotka ovat tärkeitä tartunnan siirtymisessä.

Kirsi Liitsola, Ann-Christine Syvänen