78255 osumaa

Vankomysiinille resistentin enterokokin aiheuttama epidemia HYKS:ssa

HYKSin Meilahden sairaalassa on kahdessa eri yksikössä, hematologisella osastolla ja yleissisätautisella osastolla, todettu syksyn 1996 kuluessa vankomysiinille resistentin enterokokin (VRE) aiheuttama epidemia. Ensimmäisillä todetuilla potilailla ei ole yhteyksiä keskenään, joten epidemiat lienevät erilliset. Hematologisella osastolla todettiin ensimmäinen VRE-positiivinen potilas toukokuussa 1996. Elokuussa kyseinen potilas joutui uudelleen hematologiselle osastolle, jossa hänet eristettiin omalla WC:llä varustettuun yhden hengen huoneeseen kosketustartuntaeristykseen. Lokakuussa osaston potilaskuormitus lisääntyi ja siellä jouduttiin hoitamaan vaikeampaa hematologista perustautia sairastavia potilaita, koska toinen hematologinen osasto suljettiin remontin takia. Marraskuussa todettiin VRE-epidemia: yhteensä 22 osaston potilasta on todettu VRE:n ulostekantajaksi ja 85 on altistunut.

Tilanne Jugoslavian alueella tänään

Jugoslavian pitkä matka aallon pohjalta kohti sen harjaa on alkanut. Kansainvälisten pakotteiden poistaminen on helpottanut tilannetta jonkin verran, mutta maan taloudellinen ahdinko ja sodan jättämät tuhot tulevat vielä pitkään vaikeuttamaan paluuta normaaliin elämään. Tavallisten ihmisten on vaikea käsittää miksi heidän rasitteenaan sodan lisäksi olivat vielä kansainväliset pakotteet, joiden vuoksi terveydenhuollon peruspalvelujenkin järjestäminen on ollut hankalaa.

Risto Tervahauta

Terveydenhuollon ja kansanterveystieteen jatkokoulutuksen suunta 2000-luvulla

Jatko- ja täydennyskoulutuksella on nykypäivänä tärkeä osa kaikilla yhteiskuntaelämän alueilla. Terveydenhuoltojärjestelmän muutokset, yhteiskunnan muutokset yleensä ja uusi tieto niin terveyden edistämisen kuin tautien ehkäisynkin alalta ovat korostaneet koulutuksen tarvetta myös terveystieteissä. Alan koulutusinstituutiot ovat uusien haasteiden edessä, ei ainoastaan opetuksen sisällön, vaan myös sen laadun ja yhteistyökumppanien osalta. Vaikka jokaisella maalla on omat spesifiset koulutustarpeensa, tarvitsee moderni koulutusinstituutio kansainvälisiä kontakteja ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Mistä näitä sitten tulisi etsiä ja minne suuntautua?

Arja Rimpelä

Panem et circenses

25. Lääkäripäivät ovat jälleen ohi. Päiville osallistui lähes 4 000 lääkäriä, näyttelyvieraita oli noin 12 000. Lääkäripäivät näkyivät hyvin mediassa. Koulutustapahtumassa oli kaikkiaan 68 kurssia. Lisäksi huipputason valokeilaluennoilla kuultiin mm. Suomen Akatemian pääjohtajaa Reijo Vihkoa ja Pohjola-palkinnon saajaa professori Veli-Matti Huittista. Liitännäiskokoukset, pienryhmäkoulutukset, lounaskokoukset ja monenmoiset kekkerit tekivät viikosta paitsi kiireisen, myös antoisan. Uutena koulutusmuotona kokeiltiin pediatrian tietojen testaamisen itsearviointiohjelmaa, josta saatiin erittäin hyvää palautetta. Näyttely veti väkeä entiseen tapaan, ja posterinäyttelyn taso oli noussut. Aivan uutta oli Lääkärien kulttuuriseuran järjestämä lääkäritaiteilijoiden kuvataidenäyttely. Näin viikon päätteeksi on suorastaan hengästynyt olo, ja virikkeitä sulatellessa menee vielä jonkin aikaa!

Kati Myllymäki

Lääkäripäivien suosio kasvussa

Helsingissä 6.-10.1.97 pidettyjen Lääkäripäivien aikana järjestettyihin koulutustilaisuuksiin osallistui noin 4 000 lääkäriä, mikä osoittaa että lääkäripäivien suosio maamme suurimpana lääketieteellisenä jatko- ja täydennyskoulutustilaisuutena on jälleen kääntynyt kasvuun. Tapahtumaan liittyvässä näyttelyssä oli mukana 164 näytteilleasettajaa, jotka esittelivät yhteensä lähes 300 yrityksen tuotteita, palveluja ja julkaisuja.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat