Ihmisen oikea ja vasen

Vallitsevasta oikeakätisyydestä poikkeavalle vasenkätisyydelle on keksitty lukemattomia syitä. Suomalaisessa kansanperinteessä esiintyy mm. seuraavia selityksiä: "Lapsesta tulee vasenkätinen, jos paritellessa mies nousee vasemmalta puolelta naisen päälle" tai "Kun äiti rupeaa imettämään lasta, niin ei pidä ensin antaa vasenta rintaa. Siitä lapsi tulee vasenkätiseksi."

Arno Forsius

Ministeriö on linjannut tulevaisuutta

Sosiaali- ja terveysministeriö on tuonut yleiseen keskusteluun käsityksensä terveydenhuollon peruslinjauksista. Parikymmensivuista ohjelmanjulistusta on selostettu tarkemmin muualla tässä lehdessä. Riippumatta siitä, mitä mieltä ollaan asiakirjan sisällöstä, ministeriölle on syytä antaa täysi tunnustus yrityksestä käynnistää periaatteellista terveyspoliittista keskustelua, joka tällä vuosikymmenellä on parin ensimmäisen vuoden jälkeen ollut paikalleen jämähtänyttä huonontuneen julkisen taloustilanteen valitusta.

Taito Pekkarinen

Ministeriets framtidsvisioner

Social- och hälsovårdsministeriet har dragit upp riktlinjer för hälso- och sjukvårdens utveckling som underlag för en allmän diskussion. Ministeriets skrift på ett tjugotal sidor refereras utförligare på annan plats i tidningen. Oberoende av vad man anser om riktlinjerna måste ministeriet få en eloge för försöket att få igång en hälsopolitisk debatt som de senaste åren för det mesta begränsats till klagovisor om lågkonjunkturens verkningar.

Kliiniset lääketutkimukset Suomessa 1995

Suomessa toimivan lääketeollisuuden toimeksiantamien kliinisten lääketutkimusten suorat ulkoiset kustannukset olivat vuonna 1995 noin 102 miljoonaa markkaa. Tutkimuksia aloitettiin, jatkettiin tai saatettiin päätökseen vuoden aikana lähes 500 ja niihin osallistui yli 61 000 potilasta tai koehenkilöä. Tutkimukset kohdistuivat eniten hermostoon vaikuttaviin lääkkeisiin. Tulokset perustuvat Lääketeollisuusliiton jäsenyrityksilleen tekemään kyselyyn.

Sirpa Rinta

Entisen G-listan lääkkeiden hinnat

Lääkelaitos ylläpiti ennen geneerisen määräämisen käyttöönottoa luetteloa toisiinsa vaihdettavissa olevista rinnakkaisvalmisteista eli ns. G-listaa. Sen avulla apteekki valitsi halvimman tai siitä hinnaltaan vähäisesti poikkeavan rinnakkaisvalmisteen, jos lääkäri kirjoitti määräämänsä lääkkeen nimen perään ison G-kirjaimen.

Timo Klaukka, Sinikka Rajaniemi

Sydäninfarktipotilaan riskien arviointi I Sairaalahoidon jälkeinen kuolemanvaara ja sitä ennustavat kliiniset tekijät

Sydäninfarktista toipuneiden kuolleisuus sairaalahoidon jälkeisen vuoden aikana pysyi 80-luvun ajan noin 10 prosentissa ja näyttää nyt 90-luvulla pienentyneen. Noin kolme neljäsosaa näistä kuolemista tapahtuu puolen vuoden kuluessa kotiutumisesta, ja tärkeimmät kuolinsyyt ovat uusi infarkti, sydämen vajaatoiminta ja vakavat rytmihäiriöt. Näille altistavien tekijöiden yksilöllisellä arvioinnilla ja huomioon ottamisella hoidossa voidaan parantaa potilaiden eliniän ennustetta. Riskiä kuvaavista kliinisistä piirteistä tärkeimmät ovat rintakipu, lepoiskemia ja sydämen vajaatoiminta.

Ilkka Tierala, Lauri Toivonen

Hyaluronaattiruiskeet polvi- ja olkanivelsairauksien hoidossa

Hyaluronaatti eli hyaluronihappo on sidekudoksen luonnollinen komponentti. Kemialliselta rakenteeltaan se on haaroittumaton polysakkaridi, joka koostuu suuresta määrästä disakkaridiyksiköitä ((1-4)-D-glukuronihappo-beeta-(1,3)-D-N-asetyyliglukosamiini) (kuvio 1). Siihen ei liity valkuaisaineydintä, joten aine luokitellaan glykosaminoglykaaniksi. Hyaluronaattia on laajalti sidekudosten solunulkoisessa matriksissa, ja sitä on nivel-, silmän kammio- ja lasiaisnesteessä sekä muissa kudoksissa (1).

Antti Heikkilä

Helicobacter pylori ja mahalaukun syöpä - Gordionin solmu aukeaa

Kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen IARC:n asiantuntijapaneelin kesäkuussa 1994 tekemä ratkaisu, jolla Helicobacter pylori -infektio määriteltiin mahalaukun syöpää aiheuttavaksi, perustuu lukuisten epidemiologisten ja tapaus-verrokkitutkimusten tuloksiin sekä havaintoihin helikobakteerigastriitin luonnollisesta kulusta. Kuitenkin vasta interventiotutkimukset varmistavat helikobakteerihypoteesin lopullisesti. Helikobakteerin häätöhoidosta onkin odotettavissa tutkimustuloksia muutaman vuoden kuluessa. Mahalaukun syövän patogeneesi on joka tapauksessa monitekijäinen, vaikka helikobakteeri-infektio varmistuisikin sille altistavan tapahtumaketjun avaimeksi.

Pentti Sipponen, Harri Vainio

Syömishäiriöiden tunnistaminen ja hoito

Syömishäiriöt (anoreksia ja bulimia) ovat pääasiassa nuorten tyttöjen sairauksia. Suomessa anoreksian esiintyvyys on arviolta 0,5-1,0 %. Bulimia on selvästi yleisempi, sen esiintyvyys on 2-3 %:n tasolla. Anoreksiaan sairastutaan yleensä jo alle 18 vuoden iässä, bulimiaan myöhemmin. Taudinkulku on molemmissa sairauksissa vaihteleva ja yksilöllinen. Joillakin häiriö voi kestää vuoden verran, toisilla tauti pysyy vuosikausia. Huonoon ennusteeseen liittyviä seikkoja ovat myöhäinen sairastumisikä, sairauden pitkä kesto, lapsuudenaikaiset psyykkiset häiriöt, persoonallisuushäiriöt ja huonot perhesuhteet. Monella syömishäiriöisellä on myös muita psyykkisiä ongelmia kuten masennusta, pelkotiloja ja pakkoajatuksia. Häiriöiden varhaisen toteamisen ja ensihoidon kannalta etulinjassa ovat yleislääkärit ja muut perusterveydenhuollon työntekijät.

Simo Saarijärvi, Tatjana Aaljoki

Sairaus ja lentomatka

Toista miljardia matkustajaa lentää vuosittain reittilentokoneilla, ja heistä viidenneksen arvioidaan olevan useamman tunnin mittaisella liike- tai lomalentomatkalla. Tällöin matkustaja siirtyy jokapäiväisestä elinympäristöstään usein sosiaalisesti ja kulttuuriltaan erilaiseen ympäristöön. Osa matkustajista on jo matkaan lähtiessään tilapäisesti tai pysyvästi sairaita, vajaakykyisiä tai vaikkapa vain korkean iän rasittamia. Monasti matkanteko lentäen on heille ainoa tapa päästä siirtymään maanosasta toiseen. Nykyaikainen matkustajalentokone tarjoaakin sellaiset olosuhteet ettei sairaus yleensä ole esteenä matkustamiselle.

Pekka J. Oksanen