78156 osumaa

Potilaat spontaanien haittatapahtumien raportoijina

Niin meillä kuin muuallakin EU-maissa haittatapahtumien raportointi on terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä. Tämä järjestelmä toimii erittäin hyvin, kun kyseessä on jo pitkään markkinoilla ollut lääkevalmiste. Tilanne on kuitenkin toinen, kun lääke on uusi, sillä kliinisissä lääketutkimuksissa todetut haittatapahtumat on selvitetty yleensä varsin tarkoin rajatuissa tutkimispopulaatioissa. Kun lääke sitten pääsee yleiseen käyttöön, saattaa esille tulla jokin aiemmin tuntematon haitta.

Robert Paul

Lääkevahinkovakuutus

Lääkevahinkovakuutus tuli Suomessa voimaan 1.7.84. Vakuutuksesta korvataan henkilövahingot, jotka johtuvat lääkkeen käytöstä lääkkeenä tai aineen käytöstä ohjeiden mukaan suoritetussa kliinisessä tutkimuksessa. Kaikki maassamme toimivat valmistajat, maahantuojat ja markkinoijat ovat liittyneet vakuutuksenottajia edustavaan lääkevahinkokorvausosuus-kuntaan. Vakuutuksen antajia taas edustaa lääkevahinkovakuutuspooli. Poolin toimisto toimii läheisessä yhteistyössä potilasvahinkovakuutuksen vastaavan elimen kanssa.

Eero Ikkala

MS-taudin tutkimukseen panostetaan

Suomen MS-liiton 25-vuotista taivalta vietettiin asiantuntija- ja juhlaseminaarein Helsingissä ja Turussa. Päivien pääjuhla oli Maskussa, jossa sijaitsee 1988 valmistunut neurologinen kuntouskeskus. Kahdessakymmenessä viidessä vuodessa MS-liitto on laajentunut yhden työntekijän voimin pyöritettävästä toimistosta 150 kokopäivätoimisen työntekijän palve-lu-, asiantuntija- ja etujärjestöksi. Liitto julkaisee 7 kertaa vuodessa ilmestyvää MS-avainta.

Miten priorisoida terveydenhuoltoa?

Priorisointi on tullut suomalaiseen keskusteluun laman myötä, vaikka rahanpuute ei olekaan ainoa syy pohtia lääketieteen ja terveydenhuollon valintoja. Käytännössä Suomessa tavallisinta on ollut piilopriorisointi, joko jonotuttamalla potilaita tutkimuksiin tai toimenpiteisiin tai hallinnollisilla päätöksillä, esimerkiksi asettamalla menoille katto, johon käytännön toiminta on sovitettava. Terveydenhuoltoon kohdistuvien odotusten ja voimavarojen ristiriita ei kuitenkaan näillä keinoilla ratkea. Tässä kirjoituksessa esitetään uudenlainen neljän strategian priorisointimalli.

Olli-Pekka Ryynänen, Markku Myllykangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat