Seulontamammografiassa koettu kipu ja epämukavuus

Kivun ja epämukavuuden kokeminen mammografiassa on yleistä, vaikkakaan kipu ei yleensä ole voimakasta. Rintasyöpäseulontaan kutsuttujen 50-vuotiaiden naisten kokemuksia kivusta ja epämukavuudesta selvitettiin kyselytutkimuksella. Naisilla, joilla oli kokemusta mammografiasta, kivun ja epämukavuuden odottaminen osoittautui tärkeimmäksi niitä selittäväksi tekijäksi. Sen sijaan mammografiassa ensimmäistä kertaa käyneillä naisilla etukäteisodotuksella ei ollut merkitystä, vaan kipua ja epämukavuutta selittivät eniten naisen jännittyneisyys sekä hänen kokemuksensa henkilökunnan suhtautumisesta. Henkilökunnan rooliin miellyttävän kuvausilmapiirin luomisessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti naisten ollessa ensi kertaa mammografiassa, jotta heille jäisi toimenpiteestä myönteinen muistikuva eikä seuraavaa kuvauskertaa tarvitsisi kivun takia jännittää.

Pilvikki Absetz, Arja R. Aro, Tuija Eerola, Martti Pamilo, Jouko Lönnqvist

Lääkäreiden lääkemääräykset vuonna 1995 Tietoja määristä ja kustannuksista

Suomalainen lääkäri määräsi vuonna 1995 korvattavia lääkkeitä keskimäärin noin 250 000 markalla. Eniten lääkkeitä määräsivät yleislääketieteen ja sisätautien erikoislääkärit. Noin 40 % kaikista lääkäreistä kirjoitti lääkkeitä satunnaisesti tai harvoin. Mikrobilääkkeet olivat selvästi yleisimmin määrätty lääkeryhmä. Nämä tiedot perustuvat Kelan konekieliseen reseptitiedostoon, johon tulee vuodessa tiedot yli 20 miljoonasta reseptistä.

Timo Klaukka, Jaana Martikainen, Pekka Koivisto

Virusmeningiittien laboratoriodiagnostiikan uudet menetelmät

Kesällä ja alkusyksystä 1996 todettiin Suomessa varsin laaja meningiittiepidemia, jossa sairastuneet olivat enimmäkseen 1980-luvulla syntyneitä. Virologiset tutkimukset osoittivat aiheuttajaksi enteroviruksen, echovirus 30:n. Uudet laboratoriodiagnostiset testit osoittautuivat sekä nopeiksi että luotettaviksi, ja niiden avulla päästiin etiologiseen diagnoosiin jo epidemian alkuvaiheessa.

Raija Vainionpää, Heikki Hyöty, Taina Routi, Timo Hyypiä

Munasarjojen ablaatio pois koipussista

Munasarjojen kirurginen poisto tai sädetys oli ensimmäinen tehokas rintasyövän systeemihoito. Ny- kyään tämä hoito on paljolti syrjäytynyt solunsalpaajien ja lääkkeellisten hormonihoitojen tieltä. Erityisesti on varottu ablaatioon liittyviä akuutteja menopaussioireita ja mahdollisia aikaisen menopaussin aiheuttamia pitkäaikaisvaikutuksia. Lancetissa on nyt julkaistu meta-analyysi, johon on koottu tiedot kaikista tunnetuista satunnaistetuista rintasyövän liitännäishoitotutkimuksista, joissa on käytetty hoitona munasarjojen poistoa. Se perustuu peräti viidentoista vuoden seurantaan.

Heikki Joensuu

Optimaalinen antikoagulaatio - jälleen kerran

Syystäkin väitetään, että eteisvärinäpotilaan oikein toteutettu anti- koagulaatio on lääketieteen parhaimpia ennaltaehkäisykeinoja. Ongelmahan vain on, mikä on optimaalista antikoagulaatiota: liian suuriannoksinen hoito voi aiheuttaa vaarallisia vuotoja, liian heikko taas aivoinfarkteja sydänperäisen embolisaation vuoksi.

Robert Paul

Tehomarkkinoitu monikansallinen salmonellaepidemia

Salmonella agona -bakteerien runsaus havahdutti Englannin kansanterveyslaitoksen suolistobakteerilaboratorion tutkijat pari vuotta sitten. Bakteerit oli eristetty lähes poikkeuksetta lapsipotilaista, joilla oli juutalaisperäinen sukunimi. Epidemiologinen ravintovertailu osoitti sairastuneiden syöneen enemmän Israelissa valmistettuja välipaloja (savoury snacks) kuin verrokit. Näistä juutalaisen kosher-perinteen mukaan valmistetuista välipaloista löydettiinkin erittäin runsaasti S. agona -bakteeria.

Matti Viljanen

Tupakkamainonnan mahti 11-12-vuotiaisiin

Britanniassa tupakkamainonta on edelleen sallittua. Tupakkateollisuus ilmoittaa mainostavansa tuotteitaan vain aikuisille, ja tällöin tavoitteena on saada tupakoivat aikuiset muuttamaan savukemerkkiään mainostettavien tupakkamerkkien suuntaan. Eivät lapset kuitenkaan niin tyhmiä ole, etteikö mainostus ulottuisi heihinkin.

Robert Paul

Rinovirukset seniorikansalaisten riesa

Rinovirukset osoittautuivat Leicesterissä tehdyssä perusteellisessa tutkimuksessa tärkeimmäksi hengitystieinfektioita aiheuttavaksi virusryhmäksi yli kuusikymppisten keskuudessa. Tutkimuksessa seurattiin runsaan 500 henkilön terveydentilaa viikoittaisilla puhelinkontakteilla. Rinoviruksien osoittamiseen käytettiin ultraherkkää PCR-menetelmää.

Matti Viljanen

Tappava spongiforminen enkefalopatia lihankäsittelijällä

66-vuotias saksalainen mies kärsi viiden kuukauden ajan hermoston häiriöistä ja joutui lopulta sairaalaan. Hänellä oli älyllistä taantumista, muisti-, näkö- ja keskittymiskyvyn häiriöitä sekä hallusinaatioita. Potilaan suvussa ei tiedetty olevan dementiaa. Hänelle ei myöskään oltu tehty kudostensiirtoja tai neurokirurgisia toimenpiteitä. Loppuvaiheessa potilaalla oli mm. suun pakkoliikkeitä ja progressiivisesti kehittynyt mentaalinen häiriintyminen, joka johti akineettiseen mutismiin. Hän kuoli keuhkoemboliaan.

Pentti Huovinen

Venlafaksiini ‹ uusi masennuslääke

Venlafaksiini on sekä serotoniinin että noradrenaliinin takaisinottoa keskushermostossa estävä uusi masennuslääke. Solutason vaikutuksiltaan se osin muistuttaa trisyklisiä masennuslääkkeitä, mutta sen sivuvaikutukset ovat kliinisten tutkimusten perusteella vähäisemmät. Suurina vuorokausiannoksina, varsinkin pitkään käytettäessä, venlaflaksiini on aiheuttanut verenpaineen nousua. Pitkäaikaistutkimuksia lääkkeestä on vähän. Venlafaksiinin merkitys ja asema masennuksen hoidossa selviääkin vasta lähivuosina.

Erkka Syvälahti