Riittääkö erikoislääkärikoulutuksen laatu - lääkärien mielipiteet erikoistumisesta

Suomalaista erikoislääkärikoulutusta on pidetty korkealaatuisena. Hyvin koulutettua suomalaista lääkäriä ja erikoislääkäriä on totuttu arvostamaan suomalaisen terveydenhuollon kulmakivenä. Onko todella näin? Seuraavassa artikkelissa tarkastellaan nuorten lääkärien käsityksiä omasta erikoistumisestaan. Tulokset perustuvat laajaan Lääkäri 93 -tutkimukseen.

Hannu Halila, Kari Mattila, Esko Kumpusalo, Irma Virjo, Liisa Neittaanmäki, Santero Kujala, Riitta Luhtala, Harri Hyppölä, Mauri Isokoski

STM määritteli terveydenhuollon suuntaviivat: Peruspilareina tasa-arvo, verorahoitteisuus ja kuntien järjestämisvastuu

Suomessa on tarkoitus tulevaisuudessakin taata julkisin varoin tuotetut terveydenhuoltopalvelut yhdenvertaisesti kaikille. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut lähivuosien terveyspolitiikalle suuntaviivat, jotka korostavat terveydenhuollon rakenteellista tehostamista, asiakkaan aseman vahvistamista ja kuntien vastuuta. Terveydenhuollon suuntaviivat -asiakirja kokoaa lähivuosien terveyspoliittista keskustelua ja esittää ministeriön näkemykset peruslinjoista tilanteessa, jossa terveydenhuollon toimintaympäristössä ja painotuksissa on tapahtunut huomattavia muutoksia. Seuraavassa esitetään tiivistelmä asiakirjan ydinkohdista.

Kova haaste

Lääkäriliitto on vuosien mittaan kasvanut 17 000 jäsenen järjestöksi. Perinteiseen edunvalvontaan liittyvän ammattiyhdistystoiminnan ja Lääkärilehden julkaisemisen lisäksi Lääkäriliitolle on kehittynyt laaja toiminta-alue terveyspolitiikan, koulutuksen, lääketieteen etiikan ja kansainvälisten suhteiden parissa. Tuorein esimerkki yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta on tiedepoliittinen ohjelma. Suuri osa tästä toiminnasta ei välttämättä näy konkreettisena lääkäreille tai tulokset eivät hahmotu Lääkäriliiton ansioksi. Jäsenkunta on viime vuosina enenevässä määrin nurissut liian heikosta edunvalvonnasta. Kasvaneet sisäiset paineet ja kuluneen syksyn repivät neuvottelutunnelmat näkyivät myös valtuuskunnan kokouksessa joulukuussa.

Kati Myllymäki

Lääkäriliiton valtuuskunta: Palkkarakenneuudistus seuraavan virkaehto-sopimuksen tavoitteeksi

Lääkäriliiton 13.-14.12.1996 kokoontunut valtuuskunta hyväksyi keskeiset periaatteet lääkärien palkkarakenneuudistukselle, jossa tavoitteena on kokonaisansioiden painopisteen siirtäminen päivystyksestä peruspalkkaan. Palkkaukseen on kehitettävä uusia elementtejä, joiden avulla lääkäri voi itse vaikuttaa ansiotasoonsa kehittämällä pätevyyttään tai lisäämällä suoritteitaan. Korkeaa ammattitaitoa ja tehokkuutta palkitseva järjestelmä on edistää parhaiten myös terveydenhuollon toimintaa.

Lääkärijärjestöjen kannanotto täydennyskoulutuksesta

Lääkäriliiton, Duodecim-seuran ja Finska Läkaresällskapetin yhteinen CME-työryhmä on laatinut kannanoton suomalaisten lääkäreiden täydennyskoulutuksesta. Siinä korostetaan täydennyskoulutusta lääkärin ammattiin kuuluvana oikeutena ja

Täydennyskoulutuksella laatua, tuloksia ja työn iloa Lääkärijärjestöjen kannanotto lääkärien täydennyskoulutuksesta

Täydennyskoulutus on lääkärin työhön ja ammattiin kuuluva oikeus ja eettinen velvollisuus. Se on perus- ja jatkokoulutuksen jälkeistä ammattitaidon ylläpitämistä, kehittämistä ja syventämistä. Sen avulla lääkärikunta kehittää osaamistaan ja työskentelyään niin, että lääkärit pystyvät joustavasti vastaamaan potilaiden ja terveydenhuollon muuttuviin tarpeisiin. Tuloksena on laadukas ja iloa tuottava lääkärin työ.

Kvalitet, resultat och arbetsglädje genom efterutbildning Läkarorganisationernas ställningstagande gällande läkares efterutbildning

För läkare är efterutbildning både en rättighet i yrket och en etisk skyldighet. Läkare efterutbildar sig för att upprätthålla, utveckla och fördjupa sin yrkesskicklighet efter grund- och vidareutbildningen. Efterutbildning hjälper läkarna att bygga ut sitt kunnande och utveckla sitt arbete för att flexibelt kunna svara mot sina patienters och hälso- och sjukvårdens föränderliga behov. Följden blir ett arbete som skapar glädje och som ger goda resultat.

Suomen Lääkäriliiton jäsenmaksut 1997

Lääkäriliiton valtuuskunta on päättänyt, että liiton perusjäsenmaksu on tänä vuonna 2 160 markkaa. Tähän sisältyy 100 markan suuruinen työttömyyskassan jäsenmaksu. Lisäksi peritään 150 markan suuruinen lisäjäsenmaksu järjestöllisiä toimenpiteitä varten eli yhteensä 2 310 markkaa. Lisäjäsenmaksua ei peritä eläkkeellä olevilta, opiskelijoilta, peruspäivärahaa saavilta äitiyslomalaisilta, työmarkkinatukea saavilta työttömiltä ja asevelvollisuutta tai siviilipalvelua suorittavilta liiton jäseniltä. Jäsenmaksuporrastus on tällöin seuraava:

Läkarförbundets medlemsavgifter 1997

Enligt beslut av Läkarförbundets fullmäktige är medlemsavgiftens grundbelopp i år 2 160 mark. I avgiften ingår arbetslöshetskassans medlemsavgift som är 100 mark. Dessutom uppbärs en extra medlemsavgift på 150 mark för fackliga åtgärder, eller sammanlagt 2 310 mark. Den extra avgiften gäller dock inte pensionärer, studerandemedlemmar, moderskapslediga med grunddagpenning, arbetslösa med arbetsmarknadsstöd och medlemmar som fullgör värnplikt eller civiltjänst. Medlemsavgiften för olika medlemskategorier är följande:

Jos jäät työttömäksi tai jos saat työttömyyspäivärahaa

Ilmoittaudu heti ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi paikkakuntasi työvoimatoimistoon. Jos työttömyytesi alkaa ns. arkipyhällä tulee sinun ilmoittautua työvoimatoimistoon jo viimeisenä työpäivänäsi saadaksesi arkipyhäpäivät mukaan omavastuupäiviin. Ota mukaan työvoimatoimistoon työtodistus, josta ilmenee työsuhteen päättymisen syy. Ilmoita kuuluvasi Lääkärien työttömyyskassaan.