Lääkepitoisuusmääritykset epilepsian hoidon seurannassa

Epilepsialääkkeiden pitoisuusmääritykset ovat hyödyllisiä erityisesti ongelmatilanteissa, lääkeannosten muutoksia suunniteltaessa ja silloin, kun potilas joutuu käyttämään useita lääkkeitä. Joskus niistä on apua myös potilaan hoitomyöntyvyyttä arvioitaessa. Pitoisuusmääritysten tulkintaongelmat ja viitealueiden suhteellisuus ovat kuitenkin viime vuosina nousseet huomion kohteeksi. Lisäksi on arvosteltu oireettomien potilaiden rutiinitutkimuksia. Hoitoratkaisut on joka tapauksessa tehtävä hyvän kliinisen arvion perusteella, ja lääkepitoisuusmäärityksiin ryhdyttäessä siihen on oltava selvä aihe.

Tapani Keränen, Jukka Peltola

Insuliinin valinnan ongelmat

Kesällä 75 vuotta täyttänyt insuliini on yksi lääketieteen suurista keksinnöistä. Se on mahdollistanut nuoruustyypin diabetesta sairastaville normaalin elämän, vaikka parantavaa hoitoa ei ole. Insuliinihoidon käytännön toteutuksessa eri insuliinivalmisteiden ja niiden käyttötapojen tuntemus sekä potilaan yksilölliset piirteiden ja kokemusten huomioon ottaminen takaavat parhaan tuloksen. Uuden lisävaihtoehdon ovat tuoneet lyhytvaikutteiset insuliinianalogit, joista ensimmäinen tuli Suomessa markkinoille tänä syksynä.

Juha Saltevo

Huumeita kokeilleet siviilipalvelusmiehet vuonna 1995

Varusmiesten huumekokeiluja on seurattu kyselytutkimuksin jo vuodesta 1968 lähtien. Siviilipalvelusmiesten osalta ei vastaavaa seurantaa ole aiemmin tehty. Nyt tehdyssä kyselytutkimuksessa ilmeni, että varusmiehiin verrattuna siviilipalvelusmiehet ovat kokeilleet yli kaksi kertaa yleisemmin huumeita, ja että noin neljäsosa siviilipalvelusmiehistä käyttää niitä säännöllisesti. Tavallisimmin käytettyjä huumeita ovat kannabisvalmisteet ja erilaiset lääkkeet. Huumeiden käytölle altistavia tekijöitä ovat huumeiden käyttö tuttavapiirissä, pitkäaikainen työttömyys siviilissä sekä alkoholin käyttö ja tupakointi.

Timo Koponen, Juhani Niemelä, Jukka-Pekka Hiltunen, Jussi Kauhanen

Vanhusten lonkkamurtumat ja niiden ehkäisy

Vanhusten reisiluun yläosan murtumat eli lonkkamurtumat ovat niin inhimillisesti kuin taloudellisesti merkittävä kansanterveysongelma. Viimeisen 25 vuoden aikana lonkkamurtumien määrä on kolminkertaistunut Suomessa, ja on nyt noin 6 300 murtumaa vuodessa. Jos ehkäiseviin toimiin ei ryhdytä, murtumien määrä tulee vielä voimakkaasti lisääntymään 2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä vanhusväestön määrän lisääntyessä.

Pekka Kannus, Jari Parkkari, Jussi Heikkilä, Ilkka Vuori

Sydämen vajaatoimintaan liittyvä iskeeminen hepatiitti

Vaikeaan sydämen vajaatoimintaan liittyy usein maksastaasin pohjalta kehittynyt maksan toimintahäiriö, joka ilmenee maksaentsyymiarvojen nousuna ja lievänä keltaisuutena. Iskeeminen hepatiitti on harvinaisempi, ja se on useimmiten yhteydessä tilapäiseen verenpaineen laskuun. Oireena on potilaan äkillinen keltaisuus, johon ei liity kipuja. Transaminaasiarvot suurenevat voimakkaasti, samoin seerumin bilirubiiniarvo ja, toisin kuin maksastaasissa, bilirubiini on pääasiassa konjugoitumatonta. Tila korjaantuu tavallisesti muutamassa päivässä.

Mauno Härkönen

Suomalainen tautiperintö - muisto 4 000 vuoden takaa

Me suomalaisethan olemme erikoista väkeä. Kieli on kummallinen ja ihmisetkin poikkeavia, jollei muuten niin ainakin tautikirjoltaan. Suomalaisilta löytyy ainakin 30 geneettistä sairautta, joita ei juurikaan muualta tavata.

Heikki Arvilommi

Ehkäisytabletit ja aivohalvausriski

Jo e-pillerien alkuvuosista tiedetään, että niiden käyttöön liittyy lisääntynyt iskeemisen aivohalvauksen riski. Vuosikymmenien varrella e-pillerien laadussa ja käyttötavoissa on tapahtunut muutoksia: tablettien estrogeenipitoisuus on pienentynyt ja niitä vältetään antamasta vanhemmille naisille. WHO on toiminut toimeksiantajana maailmanlaajuisessa e-pillerien aivohalvausriskiä selvittäneessä tutkimuksessa, johon osallistui 21 tutkimuskeskusta 21 maasta, ei kuitenkaan yhtään Pohjoismaista.

Robert Paul

Mädältä haiseva mies

Ihmisen ihossa on perushaju, joka osaksi tulee ihon mikrobifloorasta. Jokainen on myös tavannut ainakin hikisenä pahanhajuisen lähimmäisen. Haju ei äkkiä ajatellen ole ehkä suuren suuri lääketieteellinen ongelma. Tapausselostus Lancetissa kuitenkin osoittaa, miten pienestä haju ja elämän laatu voivat olla kiinni.

Heikki Arvilommi

Seerumin testosteronitaso ja eturauhassyöpä

Androgeenien on jo pitkään epäilty olevan yhteydessä eturauhassyövän kehittymiseen. Androgeeneja tarvitaan eturauhasen kasvuun ja ylläpitoon, ja suurina annoksina niiden on havaittu aiheuttavan jyrsijöille eturauhassyöpää. Ihmisen seerumin hormonitasojen ja eturauhassyövän välistä yhteyttä koskevien tutkimusten tulokset ovat kuitenkin olleet vaikeasti tulkittavissa.

Heikki Joensuu

Bakteereita maan uumenissakin

Juuri kun olemme toipuneet merten syvyyksistä löytyneiden bakteerien aiheuttamasta hämmästyksestä, maan uumeniin poriensa avulla tunkeutuneet tutkijat kertovat bakteereita löytyvän jopa kilometrien syvyydestä kallion sisästä. Bakteereita voi löytyä jopa miljoonia grammassa kiveä. Mitä syvemmälle mennään, sitä vähemmän bakteereita kivessä pesii. Bakteerien on arveltu päässeen syvälle kallioon pohjaveden mukana paikoin jo miljoonia vuosia sitten.

Matti Viljanen