Mutaatio interferoni-gamma- reseptorin geenissä altistaa mykobakteeri-infektioille

Yksi suurimmista arvoituksista infektiotautien alalla on se, miksi vain murto-osa tuberkuloosibakteerin keuhkoihinsa saaneista sairastuu tuberkuloosiin. Sairastumisalttiuden on todettu kulkevan suvuittain ja näin olevan ainakin osittain perinnöllistä. Vaikka hiiristä on löytynyt useitakin mykobakteriooseille altistavia geenimuutoksia, ihmisen genomista ei vastaavia kohtia ole löydetty.

Matti Viljanen

Uudet tappajamikrobit kuriin DNA-rokotuksin?

DNA-rokotus, tai ehkä oikeammin geneettinen rokotus, on joidenkin mielestä historiallinen edistysaskel ehkäisevässä lääketieteessä. Siinä käytetään rokotteena mikrobin antigeeneja koodaavia geenejä sellaisenaan. DNA pistetään lihakseen plasmidiin ympättynä. Lihassolut rakentavat geeneistä proteiineja, jotka tarjotaan immuunijärjestelmälle. Seurauksena on tehokas immuunivaste ja infektiosuoja.

Heikki Arvilommi

Uutta ajateltavaa hyljinnän estoon ja hoitoon

Lääketieteelle näyttää olevan ominaista, että keksintöjen on seurattava toisiaan tietyssä järjestyksessä, ennen kuin varsinaisesta edistyksestä voidaan puhua. Eihän nuolenpääkirjoitusten löytämisestä ollut mitään hyötyä ennen kuin kirjoitusta opittiin lukemaan. Ja sormustinkukkakin kasvoi luonnossa kaiken kansan poimittavana satojen ihmissukupolvien ajan ennen kuin Withering hoksasi käyttää sen uutetta anasarkan hoitoon.

Hammashoidon sairausvakuutus laajenee

Vuodesta 1992 asti jäissä ollut hammashoidon sairausvakuutusuudistus on nyt hiukan edennyt. Eduskunta hyväksyi joulukuun alussa hammashoidon sairausvakuutusta laajentavan lakiesityksen, jossa korvauksia ulotetaan myös vuonna 1955 ja sitä ennen syntyneille. Lokakuun 1997 alusta alkaen nämä potilaat saavat KELAlta korvausta kerran kolmessa vuodessa hampaiden tutkimukseen ja ehkäisevään hoitoon käytetystä enintään 20 minuutista. Korvaus on 75 % nykyisen taksan mukaisesta 157 markasta.

Talven urheiluvammat

Talven tullessa suuret joukot liikkuvat laduilla, rinteissä ja luistinradoilla. Talviurheilun tyyppivammat ovat erilaisia kuin kesälajien. Kaatumisesta johtuvat vammat ovat tavallisia, ja ranteiden murtumat sekä polven nivelsiteiden repeämät yleistyvät.

Reijo Purasmaa Apteekkariliiton puheenjohtajaksi

Espoonlahden apteekin apteekkari Reijo Purasmaa on valittu Suomen Apteekkariliiton uudeksi puheenjohtajaksi. Purasmaa seuraa liittoa kuusi vuotta luotsannutta apteekkari Reijo Leinosta.

Kliinisten lääketutkimusten laadunvalvonta

Uusia ja entistä parempia, eli tehokkaampia, vähemmän haittavaikutuksia aiheuttavia tai erilaisen haittavaikutusprofiilin omaavia lääkkeitä saadaan käyttöön vain kliinisen lääketutkimuksen kautta. Tämän tutkimuksen toimeksiantaja (sponsor) on pääsääntöisesti tutkiva lääketeollisuus.

Pentti Timonen

Kirurgian määrä kasvussa 65 vuotta täyttäneillä Helsingissä

Yhä enemmän kirurgisia toimenpiteitä tehdään myös ikääntyvälle väestölle, jonka usein on pelätty jäävän syrjään hoidosta. Hoitojaksojen pituus sen sijaan on lyhentynyt entisestään uusien kirurgisten hoitomuotojen sekä aktiivisen varhaiskuntoutuksen ansiosta. Vuosina 1989-94 yli 65-vuotiaille tehtyjen kirurgisten hoitojaksojen määrä lisääntyi Helsingissä noin 40 %. Hoitopäivien lukumäärä väheni samaan aikaan 5 %. Kehitys on samansuuntainen kuin alle 65-vuotiaiden kirurgiassa.

Jari Räsänen, Vesa Perhoniemi

Onko lääkäreitä riittävästi?

Ministeri Huttu-Juntunen asetti 18.12.1996 työryhmän arvioimaan lääkäri- ja erikoislääkärikoulutuksen tarvetta. Työryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin neuvotteleva virkamies Martti Rissanen (STM) ja muiksi jäseniksi ylilääkäri Jouko Söder (STM), ylitarkastaja Marja-Liisa Niemi (OPM), apulaisjohtaja Antti Marttila (TEO) ja sosiaali- jaterveystoimen päällikkö Tuula Taskula (Suomen Kuntaliitto). Työryhmän sihteereiksi nimitettiin Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Hannu Halila ja ylitarkastaja Eila Lindfors (TEO). Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 30.4.1997 mennessä. Toimeksiannossa on tehtävänä arvioida lääkärikoulutuksen aloituspaikkatarve sekä erikoislääkärien määräennuste ja koulutustarve vuoteen 2010 saakka.

Kati Myllymäki

Lääkäripäivät uudistuivat Myös osallistujamäärä kasvussa

Lääkäripäivät 97 avasi tapahtuman johtoryhmän puheenjohtaja Björn Eklund, joka korosti ammattitaidon jatkuvan ylläpitämisen ja kehittämisen merkitystä lääkärin työssä. Lääkärikunnan kiinnostus täydennyskoulutukseen on kasvussa, mitä osoittaa Lääkäripäivien osallistujamäärän kääntyminen jälleen nousuun. Lääkäripäivät järjestettiin nyt 25. kerran ja juhlan kunniaksi oli tilaisuuden nimi muutettu Lääketiedetapahtumasta sen vanhaan tuttuun muotoon Lääkäripäiviksi. Tapahtuman ohjelma oli uudistettu aiempaa erikoislääkäripainotteisemmaksi ja siihen liittyvää kulttuuritarjontaa sekä iltaohjelmaa oli monipuolistettu.