Nykyaikaisten virtsakivien hoitomenetelmien tehokkuus ja kustannukset

Suomessa on noin 3 500 uutta virtsakivipotilasta vuodessa. Virtsakiviä on eniten työikäisillä. Miehillä virtsakivitauti on kolme kertaa yleisempi kuin naisilla. Virtsateiden kivistä 60 % poistuu itsekseen aiheuttaen usein kovaakin vatsan ja selän alueen kipua. Kirurgista toimenpidettä vaativien virtsakivien hoito on viimeisten 15 vuoden aikana täysin muuttunut. Hoitoa vaativista virtsakivistä 80 % hoidetaan nykyään kehon ulkoisella iskuaaltomurskauksella (extracorporeal shock wave litho-tripsy, ESWL), jossa kiveen kohdistetaan suurienergisiä paineaaltoja röntgen- tai ultraäänikontrollissa. ESWL-hoidon jälkeen kiven muruset poistuvat itsekseen vaihtelevan ajan kuluessa.

Kari Lehtoranta

Virtsarakkosyövän ennusteelliset tekijät

Virtsarakkosyöpä on länsimaiden yleisin virtsateiden pahanlaatuinen kasvain ja Suomessa se on miesten kolmanneksi yleisin syöpämuoto. Vuosittain maassamme todetaan noin 800 uutta tapausta. Tupakointi on yksittäisistä riskitekijöistä tärkein, sillä siitä johtuu lähes puolet kaikista tapauksista. Perinteisesti on huonon ennusteen merkkinä pidetty kasvaimen invasiivisuutta, huonoa erilaistumisastetta, monilukuisuutta ja varhaista uusiutuvuutta. Uudempia ennustetekijöitä ovat DNA ploidisuus ja mahdollisesti p53 ekspressio.

Mika Raitanen

Mikrobien rakenneosien ja aineenvaihduntatuotteiden osoittaminen kaasukromatografialla ja massaspektrometrialla

Bakteerien tai bakteeriperäisten rakenteiden osoittamiseksi on mikrobiologisessa diagnostiikassa ja tutkimustyössä kehitetty lukuisia menetelmiä klassisen bakteeriviljelyn rinnalle. Eräs uusimmista menetelmistä mikrobeista peräisin olevien merkkimolekyylien havainnoimiseksi on kaasukromatografia ja yhdistetty kaasukromatografia-massaspektrometria (GC-MS). Tutkimuksen tavoitteena oli ko. menetelmää käyttäen etsiä mikrobeille ominaisia merkkimolekyylejä suoraan potilasnäytteistä tilanteissa, joissa mikrobin osoittaminen klassisia mikrobiologisia menetelmiä käyttäen on ongelmallista.

Leena Lehtonen

Varhaislapsuuden neuronaalinen seroidilipofuskinoosi

Infantiili neuronaalinen seroidilipofuskinoosi, INCL, on resessiivisesti periytyvä, lysosomaalinen suomalaiseen tautiperintöön kuuluva kertymäsairaus, joka johtaa aina vaikea-asteiseen psykomotoriseen kehitysvammaan. Tauti on diagnosoitu Suomessa 137 potilaalta ja muualla maailmassa noin 100 potilaalta. Taudin geeni on paikallistettu kromosomiin 1. Tautia aiheuttavan häiriön on todettu olevan rasvatähteitä eri valkuaisista poistavassa entsyymissä, palmitoyyli proteiini tioesteraasissa. Potilaiden keskimääräinen elinikä on 11-13 vuotta.

Sanna-Leena Vanhanen

Miten reseptiin kirjoitetaan 98 tablettia?

Monesta pitkäaikaislääkitykseen tarkoitetusta valmisteesta on tarjolla perinteisen 100:n sijasta 98 tabletin pakkauskoko. Reseptiä kirjoitettaessa tulisi tablettien määrä esittää roomalaisin numeroin. Tässä suhteessa 100 tablettia eli C on helppo, joskin se voi huolimattomasti kirjoitettuna muistuttaa L:ää.

Leiras täytti 50 vuotta

Lääketehdas Leiraksen perustamisesta tuli lokakuussa kuluneeksi 50 vuotta. Tosin 1980-luvulla Huhtamäki Oy:n omistamaan Leirakseen liitettiin vanhempiakin lääkeyrityksiä, Medica, Star ja Rohto. Vuonna 1992 yhtiöitetty Leiras Oy myytiin tänä vuonna saksalaiselle Schering AG:lle; omistuksen siirto vahvistettiin syyskuun alussa.

Maud Kuistilan palkinto professori Sirpa Jalkaselle

Maud Kuistilan muistosäätiö jakaa Lääkäripäivillä 1997 tutkijoiden kouluttajalle 50 000:- palkinnon. Palkinnon tarkoituksena on korostaa tutkijoiden kouluttajien merkitystä korkeatasoisen lääketieteellisen tutkimusperinteen säilyttämiselle ja edistämiselle Suomessa. Palkinto jaetaan nyt kolmannen kerran. Vuonna 1994 palkinnon sai apulaisprofessori Ilmo Hassinen Oulusta ja viime vuonna professori Gunnar Myllylä Helsingistä.

Kirurgiyhdistys vietti julkaisunsa merkkipäivää

Suomen Kirurgiyhdistyksen julkaisema Annales Chirurgiae et Gynaecologia tuli tänä vuonna ilmestyneeksi 50 vuotta.

Virusepidemiologinen tilanne viikoilla 43-46/96

Influenssa lienee saapunut Suomeen kolmen potilaan influenssa A -antigeenilöydöksistä (iisalmelaistyttö ja kaksi varusmiestä Säkylästä) päätellen. 25.11. ei tiedetä vielä enempää. Vasta-aine-testillä on löytynyt B-influenssatapaus, mutta se vaikuttaa rokotusvasteelta.

Marjaana Kleemola

Tartuntatautitilanne

Bakteeritautien osalta tartuntatautitilanne on ainakin laboratorioilmoitusten valossa kohtalaisen rauhallinen. Etenkin mykoplasmalöydöksiä on viime vuotta niukemmin, hinkuyskää tosin esiintyy lähes koko maassa. Väestöpohjaan nähden selvästi eniten hinkuyskälöydöksiä on viime viikkoina tehty Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä.

Tuija Leino