Ohjelmointi - viimeinen käsityöammatti

Ohjelmointi on ammatti, jota tietokoneet eivät vielä ole mullistaneet. Muutos on kuitenkin tulossa bittinikkarienkin saralle.

Erkki Karjalainen

Kenen piikkiin?

Kenen kuuluu maksaa työstä poissaolo, kysyvät yhä useammin työnantajat harmistuneina saatuaan Kelalta kielteisen vastauksen hakemuksiinsa sv-päivärahakorvauksista. Vastausten perusteluissa todetaan varsin usein lakonisesti, ettei kyseistä henkilöä voida sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla pitää työkyvyttömänä entiseen tai sitä läheisesti vastaavaan työhön. Kuitenkin lääkäri on kirjoittanut potilaalleen, työntekijälle, asianmukaisen todistuksen, johon luottaen tämä on jäänyt pois työstään. Työnantaja on yhtä luottavaisesti täyttänyt oman osuutensa. Ja sitten tämä vastaus.

Erkki Eskelinen

Kansanterveys kohenee - luonto tuuliajolla

Reino Ruosteenoja kysyy (SLL 22-23/96.) "onko lääkäreillä syytä huoleen ihmiskunnan tulevaisuudesta?" Hän tarjoaa meille globaalista vastuuta, esittää painavat perusteensa ja päättää kirjoituksen uudella kysymyksellä "olisiko vauraan maailman jo nyt alettava opetella - sopeutumista - hallittuun elintason putoamiseen, jotta ihmiskunta selviäisi haasteistaan?"

Matti Ignatius

Ponnekaasusta

Lääkärinkö pitäisi kantaa huolta potilaansa astmalääkkeen ponnekaasun haittavaikutuksista taivaalla? Entä se potilaan "yläkerta"? Freoni on fluorimetaania ja eräs fluorietaani, halotaani, tunnetaan tehokkaana anesteettina. Lisäksi se on yleinen, neurotoksi- nen (!) teollisuuskemikaali sekä otsonikerrosta tuhoavia CFH-yhdisteitä tämäkin. Ja harhaoppinen epäilyni: Ponnekaasu taitaa sittenkin olla haitallista myös ihmiselle? Varsinkin "puolustuskyvyttömille". Inhaloituna siis! Vasta vuosien kuluttua?

Paavo Huupponen, Astma

Uskomuslääkinnän uusi opas

Uskomuslääkintä korvaa hyvin vaihtoehtolääkintä-termin, koska potilaat eivät suhtaudu asioihin joko-tai-hengessä rajoja vetäen. Kaikki apua lupaavat terapiat kelpaavat. Myös uskomuslääkinnän sisäinen rajanveto on epämääräistä. Valittujen Palojen tuore terveyskirja edustaa virallisen lääkinnän ulkopuolisia näkemyksiä. Tästä kertoo jo sen yksisivuinen lähdekirjallisuusluettelo, jossa on pelkästään uskomuslääkinnän kirjoja. Kirja ei silti suoranaisesti hyljeksi lääketiedettäkään, vaan tarjoilee sen tietoja tarkoituksiinsa sopivasti.

Veijo Saano

Terapeuttista luettavaa keski-ikäisille

Mikä tekee hurmaavista nuorista naisista täydellisyyteen pyrkiviä frigidejä hermokimppuja? Entä mikä saa iloiset nuoret miehet muuttumaan kiireen näivertämiksi pönäköiksi otuksiksi. Elämän vimmainen suorittaminen ja iän mukana tuleva voimien ja motivaation väheneminen johtavat tilaan, jonka Eeva Nikoskelainen on esikoisromaanissaan nimennyt Hytösen oireyhtymäksi. Sen esiintyvyys keski-iässä on ilmeisen suuri ja siitä on syytä kirjoittaa.

Ken Malanin

Petrus Hielm, Turun akatemian lääketieteen professori

Turun akatemian lääketieteen professori Nils Wallerius ehti olla virassaan vain vajaat viisi vuotta ennen kuolemaansa kesäkuussa 1704. Uuden viranhaltijan löytäminen tuotti jälleen vaikeuksia sodan rasittamassa valtakunnassa. Eräänä syynä oli myös se, että lääkärillä ei ollut Turussa mahdollisuuksia säilyttää niitä etuja, jotka hänelle lääkintäjärjestyksen mukaan olisivat kuuluneet. Lopulta saatiin suostumus Södermanlandin piirilääkäriltä Petrus Hielmiltä, joka oli Collegium medicumin mukaan "en god Academicus". Hänet nimitettiinkin kesäkuussa 1705 Turun akatemian lääketieteen professoriksi.

Arno Forsius

Potilaslain säännösten noudattaminen ja potilaan tahdon kunnioittaminen

Suomessa on johdonmukaisesti vahvistettu potilaan itsemääräämisoikeutta. Potilaan asemaa ja oikeuksia koskevat säännökset on jopa kirjattu erilliseen lakiin. Kentältä kantautuu kuitenkin jatkuvasti viestejä siitä, että potilaan tahtoa ei kunnioiteta. Erityisen ongelmallisina näyttäytyvät elämän loppuun liittyvät kliiniset tilanteet. Syyksi mitätöidä potilaan tahto osoittautuu milloin tietämättömyys voimassa olevan lainsäädännön sisällöstä, milloin abstrakti vastuun pelko.

Paula Kokkonen

Patientlagen och respekten för patientens vilja

I Finland har man konsekvent gått in för att stärka patientens självbestämmanderätt. De regler som gäller patientens ställning och rättigheter har t.o.m. skrivits in i en särskild lag. Trots det kommer det ständigt information från fältet om att patientens vilja inte respekteras. Situationen förefaller särskilt problematisk då det gäller klinisk vård i livets slutskede. Det visar sig att orsakerna till att patientens vilja inte respekteras antingen är okunskap om gällande lagstiftning eller en abstrakt fruktan för att ta ansvar.

Valtavirrassa vai vastarannalla?

Työaikalain täytäntöönpano on lääkäreille kovin konfliktiherkkä asia. Tunteet kuumenevat ja niitä on kuumennettu - seuraahan KT:n nykylinjan noudattamisesta runsaaseen päivystämiseen taloutensa perustaneiden kollegojen ansioiden aleneminen.

Risto Ihalainen