p Virusepidemiologinen tilanne viikoilla 38-42/1996

Enterovirusinfektioita on syys-lokakuussa löytynyt erittäin runsaasti. Valtaosa näistä löydöksistä on ECHO30-virusta, joka on viljelty ja tyypitetty ainakin 40 tapauksessa joko ulosteesta, selkäydinnesteestä tai nielusta. Osa tyypittämättömistä enteroviruksistakin lienee tätä samaa tyyppiä. Ikäjakauma painottuu 80-luvulla syntyneisiin. Tapauksia on rypäinä usealta paikkakunnalta, mm. Salosta, Vaasasta sekä pääkaupunkiseudulta. Useimmilla potilailla on meningiitin tai meningoenkefaliitin oireet, jotka ovat johtaneet sairaalahoitoon. Toipuminen on yleensä sujunut hyvin.

Marjaana Kleemola

Tartuntatautitilanne

Hinkuyskälöydöksiä on elo-syyskuussa tehty kesäkuukausia runsaammin. Löydöksiä on ilmoitettu etenkin Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiristä sekä Varsinais-Suomesta, jossa tilanne kuitenkin näyttää alkusyksyn huipun jälkeen asettuvan. Vaasan seudulta ainakin laboratorioilmoitukset ovat selvästi vähentyneet.

Tuija Leino

Kaksi hepatiitti A -epidemiaa

Lokakuussa on Jyväskylässä ja Helsingin seudulla todettu hepatiitti A -tartuntojen ryväs, joissa molemmissa näyttää olevan kyse pienestä epidemiasta. Jyväskylässä tartuntoja on erään koulun oppilaissa ja henkilökunnassa, Helsingin seudulla puolestaan erään ison yrityksen henkilökunnassa.

Matti Jahkola

Terveyskartat ohjaavat hallintoa - Turun kokemuksia

Kuntien välisiä vertailuja tehdään hyvälaatuisin, vertailukelpoisin mittarein liian vähän. Mutta myös asutuskeskuksissa vertailuja eri alueiden välillä on tehty liian vähän, koska niiden tekeminen on osoittautunut työlääksi, vaikka sen avulla saataisiin kultaakin kallimpaa tietoa.

Ilmo Parvinen

Yhdysvaltojen terveydenhuolto keskellä historiansa suurinta mullistusta Osa 3. Integroidut palvelujärjestelmät ehkäisevän terveydenhuollon vahvistajina?

Säännellyn hoidon laajentuminen mahdollistaa aiempaa perusterveydenhuolto-keskeisemmän ja ehkäisylähtöisemmän ajattelutavan ja terveyspalvelujärjestelmän kehittymisen Yhdysvaltoihin. Säännellyn hoidon markkinoiden kypsyminen pakottaa palveluja tarjoavat organisaatiot yhteisölähtöiseen toimintojen suunnitteluun. Tämä puolestaan avaa mahdollisuuksia ehkäisevän terveydenhuollon edustukselle näiden organisaatioiden strategisessa johdossa. Vertikaalisten, tietylle väestönosalle kokonaisvaltaisesti terveyspalvelut tarjoavien palveluketjujen kehittyminen puolestaan lisää palvelujen tuottajien julkista tilivelvollisuutta toiminnan kliinisistä ja taloudellisista tuloksista. Näitä tuloksia tullaan tarkastelemaan aiempaa väestölähtöisemmin, jolloin ehkäisevän terveydenhuollon asema vahvistuu sitäkin kautta toiminnan kaikilla sektoreilla.

Kimmo Räsänen

SF-36-terveyskysely koetun terveyden ja toimintakyvyn mittarina

Erilaisia terveyden ulottuvuuksia mittaavia kyselyjä on kehitelty viime vuosikymmeninä useita. SF-36-kyselyssä mitataan fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä, fyysistä ja tunneperäistä roolia, kipuja ja särkyjä, yleistä terveydentilaan sekä vireyttä ja mielenterveyttä 36 kysymyksellä. Helsingin Laajasalossa tehdyssä tutkimuksessa se soveltui hyvin aikuisväestön terveydentilan mittaamiseen ja antoi varsin seikkaperäistä tietoa mm. terveydenhuollon resurssien jaon ja tuloksellisuuden seurannan pohjaksi.

Erik Hagman

Suomalainen radiologian opetuskuvasto tarjolla Internetissä

Ulkomailla, pääasiassa Yhdysvalloissa (1,2), on tuotettu radiologian opetukseen Internetin kautta välitettyjä radiologisia kuvastoja. Niiden käyttöä Suomessa hankaloittavat yhteyden hitaus ja siitä johtuvat kuvien pitkät latausajat. Kuvastojen taso myös vaihtelee, joskus ne keskittyvät varsin erikoisiin tapauksiin.

Michael Wangel, Seppo Soimakallio, Pauli Vainio, Antero Rahtu

Työaikamallit Pohjoismaissa

Tällä hetkellä lääkäri tuskin voi astua sairaalan päivystyspisteen kahvihuoneeseen ilman, että hän joutuu mukaan keskusteluun työajasta ja sen erilaisista malleista. Miten asiat on ratkaistu muualla? Aiheuttavatko työaikalaki tai sopimukset muuallakin erimielisyyksiä? Millaiset ovat työjärjestelymallit muissa Pohjoismaissa?

Camilla Renlund

Kuka maksaa hoidon?

Espanjassa asuva Suomen kansalainen, mutta Suomessa vailla vakinaista asuntoa ja kotipaikkaa oleva 76-vuotias eläkeläinen, viettää Espanjassa 9 kk vuodesta ja asuu kesäisin Suomessa 3 kk tyttärensä luona. Heinäkuussa tyttärensä luona ollessaan hän saa epilepsiakohtauksen, jonka aiheuttajaksi todetaan aivojen otsalohkossa sijaitseva meningeooma. Aloitetulla antikonvulsiivisella lääkityksellä kohtaukset jäävät pois, mutta meningeooman leikkausta suunnitellaan. Tehdäänkö se täällä Suomessa vai kotipaikkakunnan neurokirurgisessa yksikössä Espanjassa? Kasvainhan on hyvänlaatuinen ja ollut potilaalla varmaan hyvin pitkään. Kun ainoa oire on yksi epilepsiakohtaus, eikä kasvain aiheuta muuta välitöntä haittaa, ei leikkaus ole mitenkään kiireellinen. Toisaalta potilaan iän ja yleiskunnon huomioiden leikkauksen jälkihoidosta tulee varmaan melko pitkä, joten kaiken kaikkiaan kysymys on varsin hintavasta hoidosta.

Ilkka Kauppinen

Uutiskirje Yhdysvalloista

RYHMÄPRAKTIIKOISSA TYÖT OVAT LISÄÄNTYNEET JA ANSIOT LASKENEET Medical Group Management Association (MGMA) on jälleen julkistanut tiedot ryhmäpraktiikassa toimivien lääkärien ansiotasosta. Tiedot vuodelta 1995 on kerätty 1 380 vastaanotolta, joilla työskenteli yhteensä 28 928 lääkäriä.

Tuula Fabrizio