Laparoskopia vai pienen viillon tekniikka sappirakon poistossa?

Kolekystektomia suuresta viillosta on jäänyt elektiivisessä sappikirurgiassa yhä vähäisemmälle käytölle, kun laparoskopia on vallannut alaa, vaikka kontrolloituja tutkimuksia laparoskopiasta verrattuna muunlaiseen kirurgiaan ei ole liiemmin tehty. Toki laparoskopia tuntuu suhteellisen atraumaattisena tekniikkana hyvältä ajatukselta, mutta siihenkin liittyy omanlaisensa komplikaatiot, ja mm. sapenjohtimen traumat ovat lisääntyneet. Lisäksi vertailututkimuksia on ollut vaikea toteuttaa sokkoistetusti, sillä viillosta ja skoopista jäävät haavat edellyttävät erilaista postoperatiivista hoitoa.

Robert Paul

Ensimmäinen insuliinianalogi kliiniseen käyttöön

Lispro-insuliini on ensimmäinen kliiniseen käyttöön saatu lyhyt- ja nopeavaikutteinen insuliinianalogi. Sen tärkeimmät edut ovat tehokas aterianjälkeisten verensokeriarvojen nousun estäminen ja annosteluajankohta välittömästi ennen ateriaa. Lispro-insuliini ei kuitenkaan yksin riitä parantamaan hoitotasapainoa. Erityishuomiota on kiinnitettävä pitkävaikutteisen insuliinin annosteluun ja välipaloihin ja lisäksi tarvitaan huolellista verensokerien omaseurantaa. Valmiste tulee erityiskorvattavaksi syyskuun alussa.

Tapani Rönnemaa, Jorma Viikari

Imeväisikäisten PET-tutkimus

Positroniemissiotomografia on isotooppikuvausmenetelmä, jossa isotooppeina käytetään lyhytikäisiä positronisäteilijöitä, jotka yhdistetään elimistön omiin yhdisteisiin. Näillä merkkiaineilla on mahdollista kuvantaa ja ainutlaatuisesti kvantitoida eri elimien toimintaa ajan funktiona. Tällainen merkkiaine on esimerkiksi väitöskirjatyössä käytetty 18-FDG eli 18-fluorilla merkitty glukoosi. Se käyttäytyy elimistössä kuten glukoosi, hakeutuen erityisesti ener-giaa kuluttaviin elimiin, kuten aivoihin, sydämeen ja lihaksiin, mutta se ei kudoksissa metaboloidu kuin 18-FDG-fosfaatiksi, ja näin ollen se jää soluun tietyksi ajaksi ja tähän perustuu sen käyttö PET-merkkiaineena.

Hanna Suhonen-Polvi

Kehityksen myötä tapahtuvat viestinvälitysjärjestelmien muutokset rotan kiveksissä

Solukalvoreseptorien kautta vaikuttavat proteiini- ja peptidihormonit saattavat viestinsä soluun solunsisäisen välittäjämolekyylin, ns. toisiolähetin, avulla. Parhaiten tunnettu toisiolähetti on adenosiinitrifosfaatista (ATP) muodostuva syklinen adenosiinimonofosfaatti (cAMP), jonka kautta välittyvät mm. gonadotropiinien vaikutukset, jotka säätelevät kiveksen toimintaa. Adenylaattisyklaasi muuttaa ATP:n cAMP:ksi, ja tämän entsyymin toimintaa säätelevät ns. G-proteiinit. Kiveksen toisessa merkittävässä hormonien säätelymekanismissa on tärkeä osa solukalvon fosfolipideillä. Niille on tyypillistä fosforyloitumisasteen jatkuva muuttuminen. Inositolifosfolipideistä muodostuvat toisiolähetit diasyyliglyseroli (DG) ja inositolitrifosfaatti (IP3). cAMP aktivoi proteiinikinaasi A:n (PKA), ja DG aktivoi proteiinikinaasi C:n (PKC). Proteiinikinaasit fosforyloivat spesifisiä proteiineja, jotka aiheuttavat hormonin lopullisen vasteen soluissa. Kiveksessä PKC-välitteinen viestinkuljetus säätelee parakriinisia ja endokriinisia tekijöitä, jotka vaikuttavat signaaleihin, jotka gonadotropiinit ovat alunperin välittäneet. Kives joutuu merkittäviin muutoksiin kehityksen aikana ja useat ulkoiset tekijät vaikuttavat sen toimintaan. Esimerkiksi kiveksen laskeutuminen ja lämpötilan muutokset vaikuttavat siittiöiden ja hormonien tuotantoon. Useimmilla nisäkkäillä kivekset ovat vatsaontelon ulkopuolella, ja ne toimivat matalammassa lämpötilassa kuin normaali ruumiinlämpö. Tämä lämpötilaero on välttämätön, jotta mm. siittiöiden tuotantoa voitaisiin pitää yllä.

Vesa Eskola

Lasten kuumekouristusten neurokemiallinen tausta

Lapsilla kuumeen yhteydessä esiintyvät kouristuskohtaukset ovat yleisiä: 2-5 % lapsista saa kuumekouristuksen viiden ensimmäisen ikävuotensa aikana. Näiden kuumekouristuksina tunnettujen kohtausten syy on vielä tuntematon, mutta niiden on arveltu liittyvän pienten lasten keskushermoston kypsymättömyyteen.

Tuula Kiviranta

Talvisin toistuvan masennuksen kliininen kuva ja kirkasvalohoidon vaikutukset

Osassa masennuksista oireiden esiintyminen on sidoksissa tiettyyn vuodenaikaan. Talvisin toistuva masennustila, kaamosmasennus, on yleisin näistä masennuksista. Päivän lyhenemisen ja luonnonvalon määrän vähenemisen on ajateltu tuovan esiin kaamosmasennuksen oireet, ja niitä on vuorostaan voitu lievittää kirkasvalohoidolla.

Timo Partonen

Depressio terveyskeskuspotilailla

Useassa maassa on samanaikaisesti herätty huomaamaan depressiotutkimuksen ja depression hoidon kehittämisen tärkeys. Perusterveydenhuoltoa koskevia depressiotutkimuksia on tehty vähän, ja erityisen vähän juuri Suomessa. Tämä tutkimus on osa laajempaa, vuonna 1989 Tampereen yliopiston kansanterveystieteen laitoksella aloitettua TADEP-projektia, jossa on pyritty terveyskeskusten ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon tasoilla paneutumaan depressioiden yleisyyteen, ilmaantuvuuteen, ilnemismuotoihin, ennusteeseen, tunnistamiseen, hoitoon sekä yksilö- ja yhteisökohtaisiin yhteyksiin. Tutkimuksen esitutkimus toteutettiin syksyllä 1990, ja varsinaisen tutkimuksen kenttävaihe päättyi keväällä 1992.

Outi Poutanen

Naisurheilija tarvitsee ehkäisyä

Kilpaurheilu vaatii aina pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä. Ei-toivottu raskaus katkaisee harjoituskauden ja saattaa muuttaa kokonaan huippu-urheilijan elämän suunnan. Siksi ehkäisymenetelmän tulee olla varma ja helppokäyttöinen eikä se saa aiheuttaa epäedullisia muutoksia fyysiseen tai psyykkiseen suorituskykyyn, saati sitten lisätä terveysriskejä.

Jorma Penttinen

Pohjoismaiset terveystilastot yksissä kansissa

Pohjoismaisen lääketieteellisen tilastokomitean NOMESKOn vuosittainen tilastokirja on jälleen ilmestynyt. Tällä kertaa tilastot ovat vuodelta 1994.

Epilepsiapotilaat taistelevat ennakkoluuloja vastaan

Avoin keskustelu epilepsiasta oli heinäkuussa Helsingissä pidetyn eurooppalaisen Epilepsia ja yhteiskunta -konferenssin yhtenä tavoitteena. Osallistujia oli runsaat 300, epileptikkoja ja heidän omaisiaan sekä epilepsiajärjestöjen työntekijöitä.