Takaisin töihin

Paluu kesälomalta ei ole helppoa. Mieleen on jäänyt yksi Kaliforniassa vietetty loma tai paremminkin se, mitä tapahtui lomalta paluun jälkeen.

Erkki Karjalainen

Maailman terveysjärjestö 50 vuotta

Maailman terveysjärjestön (WHO) perustava konferenssi järjestettiin New Yorkissa heinäkuussa vuonna 1946. Toisen maailmansodan jälkeisessä vaiheessa peräti 61 maata uskoi pystyvänsä yhteistyöhön ja yhteiseen taisteluun paremman terveyden puolesta. Konferenssin tuloksena muotoiltiin ja hyväksyttiin uuden terveysjärjestön peruskirja, jonka osallistujamaat - näiden mukana myös Suomi - allekirjoittivat 22. päivänä heinäkuuta 1946. Peruskirja tuli voimaan 7. päivänä huhtikuuta vuonna 1948, kun riittävä määrä eli 26 silloisista 61 jäsenmaasta oli sen ratifioinut.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

ECHHO - eurooppalainen tietokanta terveydenhuollon vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arvioinnissa

Terveydenhuollon vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta koskevan tiedon tarve on nopeasti kasvanut. Tähän ovat vaikuttaneet mm. kasvava kuilu uuden teknologian ja käytettävissä olevien voimavarojen välillä sekä eri maissa toteutetut terveydenhuollon rahoitusjärjestelmien uudistukset. Terveydenhuollon rahoittajat ovat kiinnostuneita siitä, mitkä hoitotoimenpiteet, kenen toteuttamina ja milloin tehtyinä antavat parhaan vastineen rahoille. Tuottajat joutuvat kiinnittämään huomiota yhä enemmän toimintansa laatuun. Kliinikot ja muut potilastyötä tekevät joutuvat arvioimaan hoitonsa tuloksia. Vaikuttavuus ja hoitotulokset ovat yhä keskeisempi osa potilaiden rutiiniseurantaa, ja myös potilaat ovat niistä aiempaa kiinnostuneempia.

Erikoissairaanhoidon olemuksesta

Niilo Keränen pohtii Lääkärilehden numerossa 17/96 erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon keskinäisiä ongelma-alueita tavallisimmin populistisesti esitettyjä "helppoja" hoitoja myöten. Kirjoituksen otsikko oli "Sairaanhoitopiiri - isäntä vai renki?". Tämä on tärkeä kysymys, sillä pelisääntöjen keskeneräisyys haittaa kaikkea suunnittelua.

Reino Pajarre

Homeopatia tieteellisen tutkimuksen kohteena

Kysymys homeopaattisten liuosten biologisesta vaikutuksesta ja siihen liittyvä Jaques Benvenisten tutkimus vuodelta 1988 (1) herättävät edelleen kiinnostusta. Veijo Saano ja Markku Javanainen kehottavat (2) eri tahoja kyselemään aiheesta viime vuosina tehdyn tutkimuksen perään, jotta tutkimuksen tulokset eivät jäisi saattamatta julkisuuteen.

Maarit Wallenius

Vastine kirjoitukseen "Meissä kaikissa asuu vankomysiinille resistentti enterokokki?"

Muut lääkärilehdet -palstalla Suomen Lääkärilehdessä nro 18-19/96 todettiin vankomysiinille resistenttiä enterokokkia käsitelleen kirjoituksen loppulauseessa näin: "Arlan päätös vetää enterokokkijogurtti pois markkinoilta Ruotsissa lienee siis ollut varsin viisas teko".

Satu Raiski

Totuudenmukainen suomalainen amalgaamitutkimus!

Suomen Hammaslääkäriliiton tukema tutkimus, Österblad M, Leistevuo J, Leistevuo T, Järvinen H, Pyy L, Tenovuo J, Huovinen P "Antimicrobial and Mercury Resistance in Aerobic Gram Negative Bacilli in Fecal Flora among with and without Dental Amalgam Fillings" antoi sivutuotteena vastauksen paljon Suomessakin spekuloituun kysymykseen, paljonko uloste sisältää amalgaamiperäistä elohopeaa.

Heikki Peltola

Lääkärin etiikka ja yhteiskunta

Kollega Maria Socada kirjoitti 2.6.96 Helsingin Sanomain mielipide-osastossa käsityksestään lääkärin velvollisuuksista äidiksi haluavan naisen suhteen. Hän kiteytti asian lauseeseen: "Lääkärin tehtävä ei ole normaalin vanhemmuuden rajojen määrittely vaan potilaan auttaminen." Markku Äärimaa kirjoitti samassa lehdessä aiemmin (HS 20.5.): "On otettava huomioon ennen kaikkea syntyvä lapsi, jolla tulee olla oikeus normaaliin äiti- ja isäsuhteeseen."

Gösta Hagman

Ehkäisy järkevämpää kuin lääkitys

Suomen Lääkärilehden numerossa 18-19/1996 on Kaisa Huttusen kirjoitus "Mitä tehdä kun ... Nuorella naisella on viides virtsatieinfektio". Kirjoituksen keskivaiheilla puhutaan Viidennen virtsatieinfektion hoidosta ja ehkäisystä. Kohdassa 1. kehotetaan ottamaan yhdynnän jälkeen VTI-ehkäisytabletti ja todetaan, että mahdollisesta juomisesta ja rakon tyhjentämisestä samalla on apua.

Arno Forsius

Valohoidosta (avo)hoitoon

Pisaran pakina osoittaa (SLL 15/96) suurta psykiatrista asiantuntemusta. Itse olen käsitellyt psykiatrian kriisiä ja kritisöinyt hoitokäytäntöjä sairaalahoidosta valohoitoon tapahtuneen rakennemuutoksen pohjalta. Nyt vasta aika on kypsä avovalohoidon muuttamiselle todelliseksi hoidoksi. Idealismin vallassa tehdyt virheet ovat valmiit myöntämään, kuten Vappu Taipaleen selvitys on osoittanut.

Seppo Utria