Abdominal-ultraljud ad modum Tyskland

I Mellaneuropa har det länge varit vanligt, att kliniskt verksamma läkare aktivt sysslat med bukultra-ljudundersökningar. Detta har jag funnit intressant, och för att själv få en lämplig start vistades jag våren 1993 en månad vid gastroenterologiska enheten vid kantonsjukhuset i Basel, Schweiz. Jag fick där en första intensiv grillning i tekniken. Efter det har jag utfört ultra-ljudundersökningar regelbundet inom ramen för mitt arbete som internist/gastroenterolog.

Per-Erik Wingren

Onko lääkäreillä syytä huoleen ihmiskunnan tulevaisuudesta?

Olen viime vuosina alkanut lisääntyvästi pohtia ihmiskunnan tulevaisuutta vuosikymmenien, jopa vuosisadan perspektiivillä. Väestön hillitön kasvu kehitysmaissa, voimakas energian tarpeen lisääntyminen, kasvihuoneilmiö ym. saastuminen, ravinto- ja vesivarojen ehtyminen laajoilla alueilla ovat todella huolestuttavia ilmiöitä, etenkin lapsiamme ja lastenlapsiamme ajatellen.

Reino Ruosteenoja

Ruotsalainen katsaus oireenmukaiseen hoitoon

Eva Spångbergin enkeliveistos tervehtii lukijoita tuoreen ruotsalaisen oireenmukaisen hoidon kirjan kannessa. Ehkä se kuvaa sitä palliumia, viittaa tai takkia, jota kirjan tekijät suosittavat palliatiivisen hoidon ammattilaisille: fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja hengellisen hyvän välittäjän roolia.

Reino Pöyhiä

Tietoa ja uskomuksia lisäaineista

Kun katsoin Akateemisessa kirjakaupassa, millä osastolla nyt arvosteltava uutuuskirja on, löysin sen populaari- ja uskomuslääketieteen pöydältä. Akateemisen väki näyttää osaavan työnsä, sillä sinne minäkin olisin kirjan sijoittanut. Kirja kuuluu lukuisten samankaltaisten joukkoon. Niissä on runsaasti faktatietoa, mutta tutkimukseen perustuvaa tietoa on otettu mukaan valikoiden ja sitä on käsitelty osittain kritiikittä. Tulos jää tarkoitushakuisen tuntuiseksi.

Matti Hannuksela

Kuolleisuuden kehitys Pohjoismaissa

Kuolleisuuden kehityksen alueiden välinen vertailu ei ole helppoa. Toisistaan väestöltään ja muilta olosuhteiltaan huomattavasti poikkeavilla alueilla se tuskin on mielekästäkään. Tästä syystä kansainvälisiä vertailuja on tehty vähän. Pohjoismaissa erot eivät ole niin mittavia, etteikö kuolleisuuden seuranta antaisi muutoksista hyvinkin luotettavaa ja vertailukelpoista kuvaa. A. Sakari Härön Pohjoismaiden kuolleisuutta käsittelevä seurantatutkimus on saattanut jäädä vaille ansaitsemaansa huomiota.

Aimo Ojala

Lääkärijalkapalloa 50 vuoden takaa

Sodan jälkeen myös lääketieteen opiskelijoita kiinnostivat lopputentit eniten. Vuosia heillä oli kulunut sota-ajan vaikeuksissa mm. JSP:llä, kenttä- ja sotasairaaloissa. Kovimman vihan aikana heidän työpäivänsä venyivät jopa 24-tuntisiksi; tämän kirjoittaja kahdesti haavoittuneena tietää mistä puhuu. Onneksi lopputenttien ohella jalkapalloilu oli hieno harrastus, joka tempaisi mukaansa. Nyt onkin sopiva aika muistella 50 vuoden takaisia hetkiä, jotka antoivat monille fyysistä kuntoa kestää henkisen puolen koettelemukset.

Tauno Aro

John Brown ja brunonismi

John Brown oli 1700-luvun loppupuolella tunnettu brittiläinen lääketieteen teoreetikko, joka kehitti ns. ärsyketeorian sovellutuksineen. Hän syntyi vuonna 1735 Skotlannin Berwickshiressä lähellä Prestonia. Päätettyään koulunsa Dunsissa Brown luki Edinburghin yliopistossa aluksi teologiaa, mutta alkoi jo vuonna 1759 opiskella lääketiedettä professori William Cullenin johdolla. Samanaikaisesti Brown oli kotiopettajana Cullenin perheessä ja toimi tämän avustajana opetustehtävissä.

Arno Forsius

Corpus alienum yhteisöllisessä ahdistelussa

Tuoreen K. Appelbergin väitöskirjan mukaan 5 % sarjatuotannossa olevista miehistä ja 6 % korkeasti koulutetuista naisista voi työpaikoillaan huonosti. Oletan, että miehet ovat sisäistäneet "huono itsetunto" -indoktrinaation niin että vaikka tuntoa, taitoa ja tietoa onkin, ei niillä kehuskella. Naiset taas lienevät ylitulkitun aivotutkimuksen ja feministisiipensä ahdistelemina joutumassa sisäisesti ahdistetuiksi. Näin viritettyinä he ovat alttiita projisoimaan töittensä suoritukselliset odotukset ikään kuin ulkoa tulevien ahdistelujen elämyksiksi.

Pisara

Lääkärin rooli rakennusten kosteus- ja homevauriotutkimuksissa

Suomalaisten rakennusten kosteusvauriot ovat yllättävän yleisiä. Arviolta jopa yli puolessa rakennuskannasta, eli sadoissa tuhansissa rakennuksissa, on rakenteita vioittanut kosteusvaurio. Korjaamaton kosteusvaurio kehittyy ajan kuluessa homeongelmaksi. Kymmenissä tuhansissa rakennuksissa kosteusvaurioon liittyy rakenteiden homehtuminen, minkä seurauksena sadat tuhannet suomalaiset ovat altistuneet terveydelle haitalliselle homepölylle. Ongelman laaja-alaisuuden seurauksena monen lääkärin vastaanotolle hakeutuu rakennusten kosteus- ja homevaurioissa sairastuneita potilaita. Homepölyaltistumiseen liittyvä sairauksien erotusdiagnostiikka on lääkärien kannalta poikkeuksellisen ongelmallista.

Tarja Kallas, Kari Reijula

Läkarens roll vid utredning av fukt- och mögelskador i byggnader

Fuktskador i byggnader är förbluffande vanliga i Finland. Uppskattningsvis finns i över hälften av byggnadsbeståndet, i hundratusentals byggnader, fuktskador som drabbat konstruktionerna. En fuktskada som inte åtgärdas blir efter hand ett mögelproblem. I tiotusentals byggnader är fuktskadorna relaterade till mögelutveckling, vilket fått till följd att hundratusentals finländare har exponerats för hälsovådligt mögeldamm. Som en konsekvens av det omfattande problemet söker många patienter läkare på grund av besvär till följd av fukt- och mögelskador. Differentialdiagnostiken vid sjukdomar relaterade till exposition för mögeldamm är synnerligen problematisk för läkarna.