Rintojen ultraäänitutkimuksen asema ja indikaatiot

Suomen Lääkärilehdessä äskettäin julkaistu H.R. Laineen kirjoitus (SLL 9/96) vertasi mammografiaa rintojen ultraäänitutkimukseen ja ultraäänen todettiin olevan sensitiivisempi. Mielestämme Laineen väite näyttäisi perustuvan Kätilöopiston sairaalan mammografiatutkimusten huonoon sensitiivisyyteen, ohutneulatekniikalla otettujen sytologisten näytteiden hyvään sensitiivisyyteen ja ultraäänitutkimusten hyvin huonoon spesifisyyteen. Minkäänlaisia diagnostisia kriteerejä ei Laine anna mammografiatutkimusten eikä myöskään ultraäänitutkimusten osalta. Laine on verrannut omaa mammografiasuoritustaan ohutneulatekniikalla otettujen sytologisten näytteiden sensitiivisyyteen. Kaikki tähän asti julkaistut tutkimukset, jotka on julkaistu Index Medicuksessa listatuissa, asiantuntija-arvioita käyttävissä lehdissä, ovat osoittaneet mammografian olevan sensitiivisempi kuin ultraääni pienten rintasyöpien löytämisessä. Luettuamme Heikki R. Laineen (Kaikututkimuksen merkitys rintasyövän diagnostiikassa, Suomen Lääkärilehti 1996;51:919-925), heräsi joukko ajatuksia ja kysymyksiä, joita haluamme kommentoida. Kirjoituksessa esitetyt tulokset ja johtopäätökset ovat sikäli poikkeuksellisia, että vastaavia ei arvostetusta kansainvälisestä kirjallisuudesta löydy. Ultraäänen käytöstä on vastikään julkaistu hyvä yleiskatsaus (1), jossa todetaan, että ultraäänellä ei kyetä löytämään huomattavaa osaa ei-palpoitavista rintasyövistä ja palpoitavatkin mukaan laskien vääriä negatiivisia löydöksiä eri julkaisuissa on 0,3-47 % parhaimmillakin laitteilla tutkittuna ja toisaalta ultraäänellä löytyy runsaasti vääriä positiivisia tapauksia. Tässä yleiskatsauksessa on referoitu 70 tutkimusta kansainvälisesti arvostetuista lehdistä.

Martti Pamilo, Peter B. Dean, C-G. Standertskjöld-Nordenstam, M. Kormano, A. Kiuru

Edellisen johdosta

Heikki R. Laine ei ole halunnut käyttää hänelle varattua mahdollisuutta vastata välittömästi edellä esitettyyn kritiikkiin.

Taito Pekkarinen

Työaikalaki - romahtaako kirurgikoulutuksen taso?

Kirurgikoulutuksen tasoa on käsitelty laajasti kuluvan vuoden aikana. Lääkärit siirtyvät myös työaikalain piiriin, joten perinteinen "urakkatyö" loppuu, mutta onko tilanteen vaikutuksia arvioitu operatiivisten alojen koulutuksen kannalta.

Ulla Keränen

Ei isotooppitutkimukset vaan isotooppilääketiede

Hannu Halila on tehnyt ansiokkaan ja napakan yhteenvedon Opetusministeriön EU-erikoislääkärityöryhmän ehdotuksista erikoislääkärin tutkintoon johtavien erikoisalojen määrästä ja nimikkeistä (SLL 22-23/96). Opetusministeriö lähettää muistion lausuntokierrokselle, jonka määräaika on syyskuun 1996 loppu. Työryhmän ehdotus tunnustettavista koulutusohjelmista sisältää mm. "Isotooppitutkimukset". Nimike on väärä, koska isotooppilääketiede pitää sisällään myös radioisotooppihoidot. Englannin ja saksan kielinen vastine on myös Nuclear Medicine ja Nukleamedizin. Siis lausuntokierroksella nimike on saatava oikeaan EU-direktiivimuotoon, muotoon "Isotooppilääketiede".

Jyrki Kuikka

Suomi kansainväliseen käytäntöön

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä (1008/94) Suomi siirtyi vihdoin kovetettujen ravintorasvojen ilmoittamisessa eurooppalaiseen ja länsimaiseen käytäntöön 30.6.1996. Tästä ajankohdasta lähtien on kovetetut, so. katalyyttisesti osittain tai kokonaan hydratut rasvat ilmoitettava elintarvikkeiden päällysmerkinnöissä margariineista suklaaseen ja kasvirasvajäätelöön ja kalapuikoista perunalastuihin selväkielisellä merkinnällä "kovetettu". Tähän saakka ne on voitu ilmoittaa virheellisellä termillä "kasvirasva". Näin eräs SLL:n pitkäaikainen keskusteluaihe (Salminen 4/91, 21/93, 11/95) loppuu.

Kari Salminen

Nykytieto kohdunulkoisesta raskaudesta

Professori Isabel Stabile Floridasta on löytänyt todellisen polttopisteen gynekologiassa, ja koonnut 160 sivulle nykytiedon kohdunulkoisesta raskaudesta. Tämän nykyisin varsin yleisen sairauden diagnostiikka ja hoito ovat viime vuosina kehittyneet ja muuttuneet niin nopeasti, että oikeastaan voisi puhua täydellisestä mullistuksesta.

Martti Gummerus

Jalkaterän ja nilkan artroskopiatietoutta

Kirja on johdannon jälkeen jaettu kahteen loogiseen osaan. Ensimmäisessä käsitellään nilkka-artroskopian perusteet, alkaen aivan kyseisen nivelen preoperatiivisesta kliinisestä ja radiologisesta dia-gnostiikasta ja edeten itse skopiavälineistöön ja tekniikan perusteisiin. Toisessa osassa esitellään patologiset löydökset ja niihin liittyvät artroskooppisen hoidon mahdollisuudet. Tämä osa sisältää myös katsaukset subtalaarinivelen sekä MCP I -nivelen artroskopiatekniikkoihin ja terapeuttisiin mahdollisuuksiin, jalkaterän ja nilkan kuntoutusnäkymiin, potentiaalisiin komplikaatioihin, tämän alueen artroskopian tulevaisuudennäkymiin sekä joihinkin "eksoottisiin" toimenpidemahdollisuuksiin.

Esko Kaartinen

Seulontojen perusteet ja suunnittelu

Terveystarkastusten ja seulontojen asema on kehitysmaissa ollut aina hyvin sekava. Erilaiset vapaaehtoisjärjestöt ja kehitystyöohjelmat ovat toisistaan tietämättä ja riippumatta tehneet erilaisia terveystarkastuksia ja seulontoja ympäri maailmaa. Niiden tarkoituksenmukaisuudesta ja hyödyllisyydestä on keskusteltu, mutta vasta WHO:n tässä esillä oleva kirjanen on asettanut niille yhteiset perusteet ja edellytykset ja antaa myös käytännön ohjeita eri tilanteisiin.

Juha Kiehelä

Maria Montessori - lääkäri ja varhaiskasvattaja

Maria Montessori syntyi vuonna 1870 Italian Chianavallessa lähellä Anconaa. Hänen isänsä oli virkamies Alessandro Montessori ja äitinsä Renilde Stoppani. Perhe muutti Firenzeen Marian ollessa kolmivuotias ja pari vuotta myöhemmin Roomaan.

Arno Forsius

XXVI Bromantaniadit eli elämäntavattomuudet

Lapsuuteni rannoilla oltiin viisaita kun merellä myrskysi. Nyt syyt ovat geeneissä. Kaljupäisyydestä alkoholismiin - kaikki on kirjoitettu DNA-molekyyliisi. Eikä DNA:ta voi paeta edes urheilussa.

Pisara