Depressio terveyskeskuspotilailla

Useassa maassa on samanaikaisesti herätty huomaamaan depressiotutkimuksen ja depression hoidon kehittämisen tärkeys. Perusterveydenhuoltoa koskevia depressiotutkimuksia on tehty vähän, ja erityisen vähän juuri Suomessa. Tämä tutkimus on osa laajempaa, vuonna 1989 Tampereen yliopiston kansanterveystieteen laitoksella aloitettua TADEP-projektia, jossa on pyritty terveyskeskusten ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon tasoilla paneutumaan depressioiden yleisyyteen, ilmaantuvuuteen, ilnemismuotoihin, ennusteeseen, tunnistamiseen, hoitoon sekä yksilö- ja yhteisökohtaisiin yhteyksiin. Tutkimuksen esitutkimus toteutettiin syksyllä 1990, ja varsinaisen tutkimuksen kenttävaihe päättyi keväällä 1992.

Outi Poutanen

Naisurheilija tarvitsee ehkäisyä

Kilpaurheilu vaatii aina pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä. Ei-toivottu raskaus katkaisee harjoituskauden ja saattaa muuttaa kokonaan huippu-urheilijan elämän suunnan. Siksi ehkäisymenetelmän tulee olla varma ja helppokäyttöinen eikä se saa aiheuttaa epäedullisia muutoksia fyysiseen tai psyykkiseen suorituskykyyn, saati sitten lisätä terveysriskejä.

Jorma Penttinen

Pohjoismaiset terveystilastot yksissä kansissa

Pohjoismaisen lääketieteellisen tilastokomitean NOMESKOn vuosittainen tilastokirja on jälleen ilmestynyt. Tällä kertaa tilastot ovat vuodelta 1994.

Epilepsiapotilaat taistelevat ennakkoluuloja vastaan

Avoin keskustelu epilepsiasta oli heinäkuussa Helsingissä pidetyn eurooppalaisen Epilepsia ja yhteiskunta -konferenssin yhtenä tavoitteena. Osallistujia oli runsaat 300, epileptikkoja ja heidän omaisiaan sekä epilepsiajärjestöjen työntekijöitä.

MS-liiton potilasjäsenistä yleiskuva

Tänä vuonna 25 vuotta täyttävä Suomen MS-liitto on selvittänyt jäsenistöönsä kuuluvien potilaiden elämäntilannetta kyselyllä, joka osoitettiin 400:lle liiton vähän yli 4 000 potilasjäsenestä; vastaukset saatiin 75 %:lta kyselyn saaneista.

Viron sairaaloilla vaikea rahapula

Viron kolmannet Lääkäripäivät pidettiin Tartossa toukokuun lopulla. Vanemuine-teatterin pääsalissa luennoitiin kahden päivän ajan pääasiassa kliinisistä kysymyksistä, mutta myös terveydenhuollon tilasta. Viron lääkäriliiton mukaan päiville osallistui runsaat tuhat lääkäriä eli hieman vähemmän kuin viime vuonna, mutta näytteilleasettajia oli aiempaa enemmän.

Vaasan sairaanhoitopiirin diabeteksen hoito-organisaatioprojekti - tulokset ja jatkoseuranta

Vaasan sairaanhoitopiirin kymmenen vuotta kestäneessä projektissa kehitettiin diabeteksen hoitoa mm. hoitohenkilöstön koulutuksen, yhtenäisten hoitotavoitteiden ja hoitotulosten keskitetyn seurannan avulla. Projektin päätyttyä vuonna 1992 siinä luotu järjestelmä on pidetty voimassa, ja eri yksiköiden hoitotuloksia seurataan ja vertaillaan vuosittain. Mittavan projektin tärkeimpiä saavutuksia on, että terveyskeskusten ja sairaaloiden hoitotulokset, voimavarat ja kehitystarpeet ovat nyt tiedossa. Myös potilaiden hoitotasapaino näyttää parantuneen, mutta hoitohenkilöstöresurssien vähyys on ratkaiseva este potilaiden seurannan ja neuvonnan edelleen tehostamiselle.

Michael Nissén

Kun suuret ikäluokat sairastuvat... Ennuste kroonista ahtauttavaa keuhkosairautta sairastavien potilaiden sairaalapalvelujen tarpeesta 2000-luvun alkupuolella

Näinä vuosina 50-vuotispäiviään viettävät suuret ikäluokat ovat vuosituhannen vaihteessa tulossa ikään, jossa pitkäaikaisten sairauksien ilmaantuvuus alkaa lisääntyä. Sairaaloiden poistoilmoitusrekisterin ja Tilastokeskuksen väestöennusteiden pohjalta voidaan arvioida, että kroonisen ahtauttavan keuhkosairauden vuoksi hoitojaksojen ja hoitopäivien määrä tulee lähes kaksinkertaistumaan vuoteen 2020 mennessä. Suurten ikäluokkien ikääntymisestä seuraava hyökyaalto koskee kaikkia kroonisia sairauksia, ja se johtaa laitoshoitopalvelujen tarpeen lisääntymiseen. Tämä pitäisi jo ottaa huomioon hoitosuunnitelmissa, ehkäisevissä toimenpiteissä ja voimavarojen arvioinnissa.

Timo Keistinen, Tuili Tuuponen, Sirkku Vilkman, Sirkka-Liisa Kivelä

Päihdeongelmaiset ja EU:n ajokorttidirektiivi

Heinäkuun alusta Suomessa voimaan tullut Euroopan Unionin direktiivi, joka määrittelee moottoriajoneuvojen kuljettajan fyysistä ja henkistä terveyttä koskevat vähimmäisvaatimukset, ja sen myötä uudistettu ajokorttiasetus selkeyttävät menettelytapoja tapauksissa, joissa ajokyvyn epäillään heikentyneen alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden käytön vuoksi. Jos lääkäri suosittaa ajokieltoa päihteiden käytön perusteella, edellytetään myös hoitoonohjausta ja säännöllistä seurantaa. Päihdelääketieteen yhdistys ry ja Suomen Liikennelääketieteen yhdistys ry ovat laatineet asiasta seuraavan suosituksen ajokorttitodistuksia kirjoittaville.

Antti Holopainen, Timo Seppälä, Pirjo Lillsunde, Aulikki Wallin

Astmalääkkeet ja otsonikerros

CFC-yhdisteet, joista käytetään myös nimitystä freonit, tuhoavat voimakkaasti ilmakehän otsonikerrosta. Siksi niiden tuotannosta ja kulutuksesta on teollisuusmaissa luovuttu jo lähes kaikissa käyttötarkoituksissa. Astman ja kroonisten obstruktiivisten keuhkosairauksien hoitoon käytettävät suihkeet ovat merkityksellisin tuoteryhmä, jonka valmistuksessa CFC-yhdisteitä vielä käytetään ja joita varten niitä valmistetaan. Suihkeissa CFC-yhdisteet toimivat ponneaineina ja liuottimina. CFC-yhdisteet joutuvat suihkeita käytettäessä ilmakehään ja kulkeutuvat otsonikerrokseen.

Merja Turunen