78160 osumaa

Työpaikkatupakoinnin kustannukset

Tupakkalain uudistuksen tultua voimaan työpaikkatupakointi väheni, mutta ei loppunut kokonaan. Tupakointi aiheuttaa lisäkustannuksia työnantajille tupakoijien muita suuremman sairastavuuden sekä tupakkataukoihin käytetyn työajan menetyksen takia. Myös tupakansavulle altistumisesta aiheutuu kustannuksia. Tupakkalain vaatimukset täyttävien tupakointitilojen rakentaminen on kallista. Tupakointi lisää työpaikan siivous- ja ylläpitokustannuksia. Koti- ja ulkomaisiin tutkimustietoihin perustuen työpaikkatupakoinnin kustannukset lasketaan kymmeninä tuhansina markkoina vuodessa tupakoivaa työntekijää kohti.

Antero Heloma

Uutiskirje Yhdysvalloista

YHDYSVALLOISSAKIN LÄÄKÄREITÄ TYÖTTÖMINÄ Terveydenhuollon toimipisteistä on jo usean vuoden ajan irtisanottu henkilökuntaa taloudellisista syistä, mutta lääkärit ja sairaanhoitajat ovat harvoin joutuneet lähtemään. Tänä vuonna kuitenkin sairaaloiden talouskriisi on johtanut myös näiden ammattiryhmien virkojen supistuksiin. Esimerkiksi Bostonissa sijaitseva New England Medical Center on puolen vuoden aikana irtisanonut 800 työntekijäänsä, 9 % sairaalan henkilökunnasta. Ensimmäisen kerran tällä alueella joukossa oli myös useita lääkäreitä. Sairaala pyrkii säästötoimenpitein keventämään 240 miljoonan dollarin pitkäaikaista lainaansa. Se on myös myymässä eräitä erillistoimintojaan, kuten tietokoneohjelmia, vakuutusosaston ja kotihoitojärjestelmän. Rankan talouskuurin jälkeen sairaala toivoo löytävänsä helpommin terveydenhoitojärjestelmän tai vakuutuslaitoksen yhteistyökumppanikseen.

Tuula Fabrizio

10 vuotta Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta

Huhtikuussa Wienissä pidetty "One Decade after Chernobyl - Summing up the Consequences of the Accident" -konferenssi avattiin minuutin hiljaisuudella, jolla kunnioitettiin Tshernobylin onnettomuuden uhreja. Saksan ympäristöministeri Angela Merkel totesi, että Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen kaikki kysyivät onko ydinvoiman käyttö edelleen vastuunalaista toimintaa, ja mikäli se sitä on niin millä ehdoilla? Kongressin järjestivät European Comission, WHO ja IAEA.

Marja Heinonen-Guzejev

Uutta ajattelua työkyvyn arviointiin

Suomen Lääkärilehden keskustelua-palstalla on viime numeroissa käsitelty vuodenvaihteessa toteutuneen eläkeuudistuksen ja siihen liittyneen SvB-lomakkeen uudistamisen herättämiä tuntoja kollegakunnassa (Risto Sutinen, SLL 13/96 ja Rauno Jokiniemi, SLL 14/96). Toteutuneet muutokset ovat perimmäiseltä merkitykseltään paljon suurempia kuin pinnalta katsoen voidaan nähdä ja siksi aihetta on syytä kommentoida. Eläkeuudistuksen suunnittelijoilla oli kaksi selkeää lähtökohtaa: eläkemeno oli saatava pienemmäksi ja keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä nousemaan nykyisestä 58-59-vuodesta muutamalla vuodella ylöspäin. Ulkomaisten esimerkkien mukaiseen työkyvyttömyysmääritelmien kiristämiseen ei kuitenkaan haluttu mennä. Tiedossa oli myös suurten ikäluokkien alkanut 50-vuotisjuhlaepidemia, joten suuret ikäluokat lähestyvät hyvää vauhtia sitä elämänvaihetta, jossa ennenaikainen eläköityminen useimmiten tapahtuu.

Jukka Kivekäs

Aivohalvauksen ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta arvioiva ruotsalainen raportti

Lääketieteen ja teknologian kehityksen ja uusien menetelmien myötä on yhä tärkeämmäksi noussut vaatimus, että terveydenhuollon uusien ja käytössä jo olevien menetelmien tulisi olla paitsi hoidollisesti vaikuttavia ja taloudellisia myös sosiaalisesti ja eettisesti hyväksyttäviä. Useissa maissa toimii jo terveydenhuollon menetelmien arvioinnista vastaava yksikkö. Suomessa tehtävää hoitaa vuoden 1995 alussa toimintansa aloittanut FinOHTA.

Sirpa Sairanen, Leena Niinistö

Käytännön verenpainemittari satavuotias

William Harveylle selvisi 1600-luvun alussa, että sydän on verisuonistossa painetta ylläpitävä pumppulaite. Käyttökelpoisten mittausmenetelmien puuttuessa verenpaineen tai oikeammin valtimopaineen määrää yritettiin arvioida valtimonsykkeen voimakkuuden perusteella. Asiaan oli kiinnitetty kyllä huomiota jo aikaisemminkin. Joseph(us) Struthius (1510-1568), joka oli valtimonsykkeen innokas tutkija, oli yrittänyt määrittää jollakin tavalla sykkeen voimakkuutta. Asian selvittämiseksi hän nimittäin tarkkaili, miten ranteessa sykkivä valtimo kykeni kohottamaan sen päälle sijoitettuja eri suuruisia painoja.

Arno Forsius

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat