Totuudenmukainen suomalainen amalgaamitutkimus!

Suomen Hammaslääkäriliiton tukema tutkimus, Österblad M, Leistevuo J, Leistevuo T, Järvinen H, Pyy L, Tenovuo J, Huovinen P "Antimicrobial and Mercury Resistance in Aerobic Gram Negative Bacilli in Fecal Flora among with and without Dental Amalgam Fillings" antoi sivutuotteena vastauksen paljon Suomessakin spekuloituun kysymykseen, paljonko uloste sisältää amalgaamiperäistä elohopeaa.

Heikki Peltola

Lääkärin etiikka ja yhteiskunta

Kollega Maria Socada kirjoitti 2.6.96 Helsingin Sanomain mielipide-osastossa käsityksestään lääkärin velvollisuuksista äidiksi haluavan naisen suhteen. Hän kiteytti asian lauseeseen: "Lääkärin tehtävä ei ole normaalin vanhemmuuden rajojen määrittely vaan potilaan auttaminen." Markku Äärimaa kirjoitti samassa lehdessä aiemmin (HS 20.5.): "On otettava huomioon ennen kaikkea syntyvä lapsi, jolla tulee olla oikeus normaaliin äiti- ja isäsuhteeseen."

Gösta Hagman

Ehkäisy järkevämpää kuin lääkitys

Suomen Lääkärilehden numerossa 18-19/1996 on Kaisa Huttusen kirjoitus "Mitä tehdä kun ... Nuorella naisella on viides virtsatieinfektio". Kirjoituksen keskivaiheilla puhutaan Viidennen virtsatieinfektion hoidosta ja ehkäisystä. Kohdassa 1. kehotetaan ottamaan yhdynnän jälkeen VTI-ehkäisytabletti ja todetaan, että mahdollisesta juomisesta ja rakon tyhjentämisestä samalla on apua.

Arno Forsius

Valohoidosta (avo)hoitoon

Pisaran pakina osoittaa (SLL 15/96) suurta psykiatrista asiantuntemusta. Itse olen käsitellyt psykiatrian kriisiä ja kritisöinyt hoitokäytäntöjä sairaalahoidosta valohoitoon tapahtuneen rakennemuutoksen pohjalta. Nyt vasta aika on kypsä avovalohoidon muuttamiselle todelliseksi hoidoksi. Idealismin vallassa tehdyt virheet ovat valmiit myöntämään, kuten Vappu Taipaleen selvitys on osoittanut.

Seppo Utria

Abdominal-ultraljud ad modum Tyskland

I Mellaneuropa har det länge varit vanligt, att kliniskt verksamma läkare aktivt sysslat med bukultra-ljudundersökningar. Detta har jag funnit intressant, och för att själv få en lämplig start vistades jag våren 1993 en månad vid gastroenterologiska enheten vid kantonsjukhuset i Basel, Schweiz. Jag fick där en första intensiv grillning i tekniken. Efter det har jag utfört ultra-ljudundersökningar regelbundet inom ramen för mitt arbete som internist/gastroenterolog.

Per-Erik Wingren

Onko lääkäreillä syytä huoleen ihmiskunnan tulevaisuudesta?

Olen viime vuosina alkanut lisääntyvästi pohtia ihmiskunnan tulevaisuutta vuosikymmenien, jopa vuosisadan perspektiivillä. Väestön hillitön kasvu kehitysmaissa, voimakas energian tarpeen lisääntyminen, kasvihuoneilmiö ym. saastuminen, ravinto- ja vesivarojen ehtyminen laajoilla alueilla ovat todella huolestuttavia ilmiöitä, etenkin lapsiamme ja lastenlapsiamme ajatellen.

Reino Ruosteenoja

Ruotsalainen katsaus oireenmukaiseen hoitoon

Eva Spångbergin enkeliveistos tervehtii lukijoita tuoreen ruotsalaisen oireenmukaisen hoidon kirjan kannessa. Ehkä se kuvaa sitä palliumia, viittaa tai takkia, jota kirjan tekijät suosittavat palliatiivisen hoidon ammattilaisille: fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja hengellisen hyvän välittäjän roolia.

Reino Pöyhiä

Tietoa ja uskomuksia lisäaineista

Kun katsoin Akateemisessa kirjakaupassa, millä osastolla nyt arvosteltava uutuuskirja on, löysin sen populaari- ja uskomuslääketieteen pöydältä. Akateemisen väki näyttää osaavan työnsä, sillä sinne minäkin olisin kirjan sijoittanut. Kirja kuuluu lukuisten samankaltaisten joukkoon. Niissä on runsaasti faktatietoa, mutta tutkimukseen perustuvaa tietoa on otettu mukaan valikoiden ja sitä on käsitelty osittain kritiikittä. Tulos jää tarkoitushakuisen tuntuiseksi.

Matti Hannuksela

Kuolleisuuden kehitys Pohjoismaissa

Kuolleisuuden kehityksen alueiden välinen vertailu ei ole helppoa. Toisistaan väestöltään ja muilta olosuhteiltaan huomattavasti poikkeavilla alueilla se tuskin on mielekästäkään. Tästä syystä kansainvälisiä vertailuja on tehty vähän. Pohjoismaissa erot eivät ole niin mittavia, etteikö kuolleisuuden seuranta antaisi muutoksista hyvinkin luotettavaa ja vertailukelpoista kuvaa. A. Sakari Härön Pohjoismaiden kuolleisuutta käsittelevä seurantatutkimus on saattanut jäädä vaille ansaitsemaansa huomiota.

Aimo Ojala

Lääkärijalkapalloa 50 vuoden takaa

Sodan jälkeen myös lääketieteen opiskelijoita kiinnostivat lopputentit eniten. Vuosia heillä oli kulunut sota-ajan vaikeuksissa mm. JSP:llä, kenttä- ja sotasairaaloissa. Kovimman vihan aikana heidän työpäivänsä venyivät jopa 24-tuntisiksi; tämän kirjoittaja kahdesti haavoittuneena tietää mistä puhuu. Onneksi lopputenttien ohella jalkapalloilu oli hieno harrastus, joka tempaisi mukaansa. Nyt onkin sopiva aika muistella 50 vuoden takaisia hetkiä, jotka antoivat monille fyysistä kuntoa kestää henkisen puolen koettelemukset.

Tauno Aro