78254 osumaa

Mainio tietopaketti ja neuvonnan opas terveysliikunnasta

Viime vuosikymmenen aikana on kertynyt mittava määrä tutkimustietoa, joka osoittaa säännöllisen ja oikein annostellun liikunnan edistävän terveyttä, parantavan toimintakykyä ja ehkäisevän monia sairauksia. Vakuuttavinta näyttöä on liikunnan sepelvaltimotautia ehkäisevästä vaikutuksesta, mutta erittäin todennäköisesti oikein toteutettu liikunta estää myös mm. aikuisiän diabetesta ja osteoporoosia. Monissa epidemiologisissa tutkimuksissa on säännöllisesti liikuntaa harrastavilla todettu myös vähemmän masennusta ja eräitä syöpämuotoja, kuten paksusuolensyöpää ja rintasyöpää. Liikunnan sepelvaltimotautia vähentävään vaikutukseen näyttää olevan useita syitä: verenpaine alenee, veren HDL-kolesterolipitoisuus suurenee ja rytmihäiriötaipumus vähenee.

Jussi Huttunen

Georgius Agricola, ammattilääketieteen uranuurtaja

Saksalainen Georg Bauer, joka opin tielle lähteneenä käytti nimeä Georgius Agricola, syntyi vuonna 1494 Saksin Clauchaussa. Hän opiskeli vuosina 1514-1518 klassisia kieliä ja filosofiaa Leipzigin yliopistossa, jonne renessanssin humanistiset aatteet olivat silloin juuri levinneet. Sen jälkeen Agricola oli vuosina 1518-1522 apulaisrehtorina Zwickaussa ja opetti siellä latinaa ja kreikkaa.

Arno Forsius

Kansamme terveys 1996

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi toukokuun alkupuolella eduskunnalle kertomuksen maamme kansanterveyden tilasta ja kehityksestä eli kansanterveyskertomuksen. Kertomus käsitellään sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jonne se lähetettiin lyhyen lähetekeskustelun jälkeen kesäkuun alussa. Syy kertomuksen antamiseen oli viime vuonna hyväksytty laki, joka lopetti aikaisemman käytännön antaa eduskunnalle selontekoja päihdehuollosta. Tämä perinne muutettiin siten, että tästedes eduskunnalle annetaan päihderaporttia laaja-alaisempi kansanterveyskertomus joka toinen vuosi.

Nationens hälsa 1996

Social- och hälsovårdsministeriet avgav i början av maj till riksdagen en berättelse om folkhälsotillståndet och folkhälsans utveckling i vårt land, en folkhälsorapport. Anledningen är en lag som stadfästes i fjol och skall ersätta tidigare praxis med rapporter till riksdagen om rusmedelslägets utveckling. I fortsättningen skall riksdagen vartannat år få en rapport om rusmedelslägets utveckling och en mer omfattande berättelse om folkhälsotill-ståndet.

Hormonikorvaushoito gynekologisen syövän jälkeen

Gynekologisen syövän sairastaneelle potilaalle harkitaan yhä useammin hormonikorvaushoitoa, koska estrogeenin pitkäaikaisella käytöllä on myönteisiä vaikutuksia potilaan terveyteen menopaussin jälkeen. Aikaisemmin hormonikorvaushoito on yleensä kielletty kohdunrungon syövän sairastaneilta potilailta varsin niukoin perustein. Kiellon perusteita on syytä harkita uudelleen ja yhä useammin tarjota potilaalle mahdollisuutta tähän hoitoon.

Anne Gärdström, Jorma Penttinen, Eero Kumpulainen

Bakteerivaginoosi raskauden uhkana

Bakteerivaginoosi on varsin yleinen emättimen infektio. Sitä on pidetty epämiellyttävänä, mutta harmittomana. Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana käsitykset sen viattomuudesta ovat kuitenkin muuttuneet, koska se on yhdistetty eri raskaushäiriöihin. Keskossynnytyksen riskin on todettu suurenevan bakteerivaginoosin vuoksi jopa seitsenkertaiseksi. Raskaudenaikainen bakteerivaginoosi on syytä hoitaa, jos potilaan riski synnyttää ennenaikaisesti on muutenkin suuri.

Minnamaija Kekki, Tapio Kurki

Ketkä Suomessa käyttävät erityisvalmisteita?

Kansanterveyslaitoksen tekemän ravinnonkäyttöä koskeneen FINRAVINTO'92-tutkimuksen mukaan neljäsosa tutkitusta aikuisväestöstä käytti vitamiini- ja kivennäisainevalmisteita tai rohdosvalmisteita. Yleisimmin näitä erityisvalmisteita käyttivät korkeasti koulutetut pääkaupunkilaiset ja naiset. Valmisteiden käyttäjillä oli terveellisemmät ruokailutottumukset kuin muilla, ja he saivat ravinnostaan enemmän vitamiineja kuin muut. Tutkimus osoittikin valmisteiden käytön yleensä tarpeettomaksi, koska käyttäjät saivat riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita ruoastaankin.

Pirjo Kaartinen, Marja-Leena Ovaskainen, Pirjo Pietinen

Koulutuksen vaikutus masennuksen tunnistamiseen ja hoitoon terveyskeskuksissa

Masennus on yleisin mielenterveyden häiriö perusterveydenhuollon potilailla, mutta se saattaa jäädä yleislääkärin vastaanotolla vaille riittävää huomiota. Stakes järjesti vuonna 1994 valtakunnallisen depressioprojektin osahankkeena viidessä terveyskeskuksessa koulutusjakson, jolla pyrittiin kehittämään masennuksen tunnistamista ja hoitoa terveyskeskuksissa. Vastoin odotuksia lääkärien alttius tunnistaa ja hoitaa potilaan masennusta väheni koulutuksen jälkeen. Masennuksen hoidossa kuitenkin potilaskeskeisen hoitokäytännön osuus lisääntyi ja pelkästään oirekeskeisen hoitokäytännön osuus väheni jonkin verran. Hoitokäytäntö oli harvoin perhe- tai systeemikeskeinen. Perusterveydenhuoltoon suuntautuvalle depressiokoulutukselle tutkimus antaa runsaasti uusia haasteita.

Jorma Kiuttu, Ville Lehtinen, Reeta Kalliokoski, Juha Katajamäki, Tarja Koffert, Marjo Kokko, Tenho Suomela

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat