Viitearvojen tuottaminen potilastiedoista

Viitearvot ovat perusedellytys kliinisten laboratoriotutkimusten tulkinnalle. Tavallisesti viitearvot perustuvat terveelle henkilölle tehtyyn tutkimukseen, mutta laboratoriotutkimuksen tulkitsemiseksi tieto eri sairauksiin liittyvistä viitearvoista on myös välttämätöntä. Analytiikka on nykyisin teknisesti huipputasoista. Valitettavasti tähän verrattuna viitearvojen tuottamiseen on kiinnitetty melko vähän huomiota. Oman ongelmansa tulosten tulkinnassa muodostaa se, että itse sairauden lisäksi monet muutkin tekijät vaikuttavat tutkimukseen. Mm. kasvuun ja ikääntymiseen liittyvät muutokset ja esim. potilaan lääkitys voivat peittää sairauden aiheuttaman muutoksen näkymistä laboratoriotuloksessa tai toisaalta aiheuttaa poikkeavan tuloksen terveelläkin henkilöllä. Optimitapauksessa viitehenkilöt muistuttavat kaikkien näiden ns. preanalyyttisten tekijöiden suhteen mahdollisimman paljon potilaita.

Veli Kairisto

Vanhusten kaatumistapaturmat

Kaatumistapaturmien ehkäisy on yksi vanhustenhuollon vaikeimmista haasteista. Erityisesti toistuviin kaatumisiin liittyy ennenaikaisia kuolemia, murtumia, pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirtymisen tarvetta ja toimintakyvyn heikentymistä. Toistuvien kaatumisten vaaratekijöitä ei kuitenkaan ole analysoitu valikoitumattomiin iäkkäisiin väestöihin kohdistuneissa prospektiivisissa tutkimuksissa.

Heikki Luukinen

Solunsisäiset bakteeritulehdukset immuunipuutteisilla potilailla

Immuunipuutteiset potilaat ovat kasvava potilasryhmä länsimaissa. Elinsiirrot ja syöpäsairaudet ovat yleistymässä, ja immunosuppressiivisen hoidon kehittyessä myös syöpää ja autoimmuunisairauksia sairastavien sekä elinsiirtopotilaiden pitkäaikaisennuste on merkittävästi parantunut. Infektiot ovat yksi suurimpia ongelmia näissä potilasryhmissä.

Kirsi Skogberg

Psykiatrisen hoitojärjestelmän muutosten arviointi

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut kehittää psykiatrisen hoitojärjestelmän arviointimalli ja sitä käyttämällä kuvata ja arvioida Äänekosken-Suolahden seudulla 1980 ja 1982 toteutettujen psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelujärjestelmän muutosten seuraukset. Ensi vaiheessa alueella lisättiin huomattavasti avohoidon voimavaroja ja toisessa vaiheessa käynnistettiin aluepsykiatrinen toimintaohjelma, jonka tavoitteena oli vähentää sairaalan käyttöä kohdistamalla huomio psykoosisairauksien hyvään avohoitoon. Aluepsykiatria oli valittu aikuispsykiatrisen hoitojärjestelmän kehittämisstrategiaksi Suomessa 1970-luvun lopussa. Tavoitteena oli huomattavan laitosvaltaisen hoidon painopisteen siirtäminen avohoitoon ja väestön hoitomahdollisuuksien saatavuuden parantaminen. Mielenterveystoimistojen määrän myötä kehitettiin toimintojen sisältöä psykoterapian suuntaan.

Olli Piirtola

Päivystyskerta ratkennee syyskuussa

Päivystyskerta-termin tulkintaa koskevan kiistan ratkaisu siirtyy syksyyn. Asian pääkäsittely Työtuomistuimessa on vasta 26.8., koska Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustajat ovat ilmoittaneet, ettei heillä ole sitä ennen aikaa. Päätös asiassa saataneen syyskuun alussa.

Infektiotaudit huolena WHO:n vuosiraportissa

Infektiotauteihin kuoli viime vuonna maailmassa yli 17 miljoonaa ihmistä - lähes 50 000 joka päivä - eli noin kolmasosa kaikista viime vuonna kuolleista. Kuitenkin monet näistä sairauksista voitaisiin ehkäistä tai parantaa hyvinkin vähällä rahalla, toteaa Maailman terveysjärjestön tuore katsaus World Health Report 1996.

Cordian ylilääkärin saama varoitus kumottiin KHO:ssa

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on kumonnut kirjallisen varoituksen, jonka kuopiolaisen sydänsairaala Cordian ylilääkäri, dosentti Heikki Huttunen sai Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta (TEO) viime syksynä.

Sairaanhoitopiiri - isäntä vai renki?

Jokaisen Suomen kunnan on kuuluttava sairaanhoitopiiriin. Tämä on perusteltua mm. siksi, että erikoislääkäritasoinen sairaanhoito olisi jokaisen suomalaisen saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sairaanhoitopiiriin kuuluminen ei pakota hankkimaan erikoispalveluja määrätyistä sairaaloista, vaan kunta voi järjestää erikoissairaanhoidon harkintansa mukaan. Viime vuosina kunnat ovat tätä harkintaa myös käyttäneet. Uusi tilanne on herättänyt keskustelua niin kuntien uskollisuudesta omille sairaanhoitopiirille kuin sairaanhoitopiirien haluista ja keinoista vastata kuntien säästövaatimuksiin.

Niilo Keränen

Itsemurhayritysten epidemiologia Helsingissä 1989-95

Helsinkiläisten miesten ja naisten itsemurhayritykset vähenivät hieman vuosina 1989-95. Jos lukuja verrataan muiden maiden vastaaviin lukuihin, helsinkiläismiehet tekivät tuona aikana kuitenkin poikkeuksellisen runsaasti itsemurhayrityksiä. Naisten itsemurhariski on suurempi kuin miesten riski vain alle 20-vuotiaiden ikäryhmässä. Itsemurhayritykset ovat molemmilla sukupuolilla yleisimpiä 30-39 vuoden iässä. Suomessa ei aikaisemmin ole ollut luotettavaa tietoa itsemurhayrityksistä, koska terveydenhuoltojärjestelmä ei diagnosoi eikä rekisteröi niitä luotettavasti.

Aini Ostamo, Sari Valjakka, Jouko Lönnqvist

Asiakastutkimus työterveyshuollon laadun kehittämisessä

Asiakas- ja palvelututkimukset ovat yleistyneet monilla aloilla organisaatioiden oman toiminnan arvioinnissa. Työterveyshuollossa tällaiset arvioinnit ovat vielä melko harvinaisia, mutta yleistynevät laadun kehittämistyön edistyessä. Hyvin tehdyt asiakastutkimukset voivat olla tehokkaita välineitä myös työterveyshuollon toiminnan laatua kehitettäessä.

Pertti Frilander, Jukka Uitti