Lääkäriliiton hallitus 23.5.96: Liitto kannattaa uutta työaikalakia

Lääkäriliitto pitää hyvänä sitä, että uusi työaikalaki ulotetaan koskemaan myös lääkärien työtä ja että se asettaa katon ylityön tekemiselle. Liiton mielestä on oikein, että myös lääkärit voivat vastaisuudessa hoitaa virketehtävänsä perustyöajan ja lain salliman ylityöajan puitteissa. Lakiesitys on parhaillaan käsiteltävänä eduskunnassa, joka on kuullut Lääkäriliiton näkemyksiä siitä.

Styrelsebeslut den 23 maj: Läkarförbundet stöder den nya arbetstidslagen

Läkarförbundet ser det som en fördel att den nya arbetstidslagen kommer att gälla även läkararbete och att lagen uppställer ett tak för övertidsarbete. Förbundet anser det helt berättigat att också läkare framdeles skall kunna sköta sina tjänsteuppgifter inom ramen för sin ordinarie arbetstid och den övertid som lagen medger. För närvarande är förslaget till arbetstidslag under riksdagsbehandling och riksdagen har även hört förhört sig om förbundets syn på lagförslaget.

Gallup tutki: Enemmistö kannattaa eutanasian laillistamista

Kaksi kolmannesta suomalaisista on valmis hyväksymään aktiivisen eutanasian ja katsoo, että sitä koskeva laki tulisi säätää. Kuolinapua kannattavat varsinkin nuoret, pitkälle koulutetut toimihenkilöt ja opiskelijat. Kielteisimmin eutanasiaan suhtautuvat maanviljelijät sekä eläkeläiset. Tulokset perustuvat Exitus-yhdistyksen ja Potilasliiton Suomen Gallupilla teettämään haastettelututkimukseen.

Lääkäriliitto: Kuolevalle potilaalle hoivaa ja kivunlievitystä, ei eutanasiaa

Tutkimus suomalaisten asenteista eutanasiaan julkistettiin 27.5. Lääkäriliitossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa, johon oli kutsuttu toimittajien lisäksi edustajia myös Potilasliitosta ja

Haaste hoitaville henkilöille - kokemuksia syövästä

Suomen Syöpäpotilaat ry järjesti vuonna 1994 kirjoituskilpailun, jossa pyydettiin kertomaan syöpäsairauksiin liittyvistä kokemuksista. Runsaasta ja arvokkaasta aineistosta on tähän artikkeliin valittu lääkärin ja potilaan väliseen vuorovaikutukseen liittyviä keskeisiä teemoja. Kirjoituksissa nousivat esiin diagnoosin kertomistilanteet, lääkärinkierrot ja sanaton viestintä. Artikkelissa käsitellään potilastyytyväisyyteen vaikuttaviata tekijöitä.

Päivi Hietanen

Huolt ei tuntis ollenkaan, kun viikset vain sais kasvamaan Leukapielen karvoissa on miesten salainen viesti

Kun Turun Tuomiokapitulin lukkari uhmasi kirkkoa ja leikkasi muhkean kokopartansa pois, hänen oli muille lohdutukseksi luvattava, että kasvaahan se pian takaisin. Monelle helpotukseksi, lukkarin parturointi ei tapahtunut eilen eikä tänään, vaan yli 400 vuotta sitten. Totta onkin, että aikojen kuluessa parrat ovat tulleet ja menneet eikä miesten leukapielien koristekasvulla näytä loppua olevan. Hyvä näin, sillä heidän kasvohaivenillaan on monta viestiä, tiesipä kantaja siitä tai ei.

Irmeli Tanttu-Porkka

Palliatiivinen lääketiede - ei enää lapsenkengissä

10.4.89 julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä pääkirjoitus otsikolla "Palliatiivinen lääketiede - vasta lapsenkengissään". Tiettävästi tämän jälkeen ei suomenkielisessä lääkärilehdessä ole raportoitu "lapsen", so. palliatiivisen lääketieteen (palliative medicine) ja palliatiivisen hoidon (palliative care), kasvua ja kehitystä. Kirjoittaja kysyy, missä on syy moiseen vaikenemiseen? Lääkärilehden pääkirjoituksen kirjoittaja (1) otaksui, ettei palliatiivisella lääketieteellä olisi omaa spesialiteettia tai lehteä. Kumpikin olettamus oli virheellinen. Jo marraskuussa 1987 Englannin "Royal College of Physicians" oli hyväksynyt nk. terminaalihoidon (terminal care) sisätautien erikoisalan (general internal medicine) uudeksi subspesialiteetiksi nimeten sen palliatiiviseksi lääketieteeksi (palliative medicine). Sen jälkeen ovat monet lääkärit ja sairaanhoitajat kouluttautuneet alalle. Alaa koskevaa kirjallisuutta on saatavilla lisääntyvässä määrin. Jo ennen vuotta 1987 oli perustettu lehti "Journal of Palliative Medicine" (2). Vuonna 1994 ilmestyi lehden "European Journal of Palliative Care" (3) ensimmäinen numero. Joulukuussa 1995 Barcelonassa on pidetty "Forth Congress of the European Association for Palliative Care", jossa on annettu julkilausuma "The Barcelona Declaration on Palliative Care" (4).

Kaisu Nevasaari

"Valmiiksi katettu ruokapöytä lääkärin vastaanotolla"

Lääkärilehdessä (SLL 13/96) julkaistu kirjoitus "Somatisoivan potiaan tutkimuskierre" herätti välittömästi ajatuksia tästä suuresta, mutta vähän ja ristiriitaisesti käsitellystä aihepiiristä. Sen muotoja ovat suurkäyttäjäpotilaan tutkimuskierteet, monien diagnoosiryhmien pitkäaikaissairaat, ns. somatisoivat potilaat, ristiriitainen sairauskäyttäytyminen jne. KYS:n yleissairaalapsykiatrian osaston paneutuminen ansaitsee kiitoksen ymmärtämisestä, maltista, tiedollisesta ja terapeuttisesta näkemyksestään.

Juhani Rekola

Kommentti Sirkka Aaltosen kirjoitukseen

VTM Sirkka Aaltonen Lääketeollisuusliitosta kirjoittaa Lääkärilehdessä (14/96) lääkkeiden hintakehityksestä vuonna 1995. Hän to- teaa mm. seuraavaa: "Apteekin marginaali (myyntipalkkio) vaihtelee eri Euroopan maissa Englannin 7,5 prosentista Suomen 29 prosenttiin".

Erkki Kostiainen

Kaksi ensihoidon oppikirjaa

Ensimmäisen suomenkielisen sairaankuljettajien koulutukseen tarkoitetun oppikirjan on kirjoittanut 17 asiantuntijaa, jotka edustavat monia lääketieteen erikoisaloja, juridiikkaa ja pelastustointa. Useat heistä ovat itse ns. "mutaportaan" edustajina hankkineet monipuolisen käytännön kokemuksen pelastus- ja ensihoitotehtävissä. Sisällön suunnittelusta ovat vastanneet ambulanssilääkäritoiminnan kehittäjä Ari Kinnunen, maan valmiussuunnitelmien ja lääkinnällisten pelastusjärjestelmien tärkein vastuuhenkilö Markku Murtomaa ja kirjan toimituskunnan puheenjohtaja, lääkintäkenraalimajuri Kimmo Koskenvuo, joka on osallistunut monien ensiapu- ja ensihoito-oppaiden kirjoittamiseen.

Tapio Tervo