Vitamiinien historiaa

Vitamiinit ovat aineenvaihdunnan kannalta välttämättömiä orgaanisia yhdisteitä, joita elimistö ei pysty itse valmistamaan ainakaan riittävästi ja joita on siitä syystä saatava ravinnon mukana. Niiden puutteen seurauksena kudosten ja elinten toiminta häiriintyy ja vähitellen syntyy selviä sairaudentiloja. Vitamiinien vajauksesta johtuvat sairaudet ovat siten ryhmä puutostauteja. Puutostauteja aiheutuu myös eräiden muiden orgaanisten tai epäorgaanisten ravintoaineiden liian vähäisestä saannista.

Sotilaslääketieteen kuulustelu

Pääesikunnan terveydenhuolto-osasto järjestää asiasta kiinnostuneille lääkäreille mahdollisuuden osallistua sotilaslääketieteen kirjalliseen kuulusteluun. Kuulusteluun liittyvä aineisto sisältää kenttälääkinnän ja sotilasterveydenhuollon lisäksi runsaasti myös sellaista tietoa, josta on välitöntä hyötyä myös lääkärin tavallisessa työssä. Esimerkkeinä tällaisista aineista mainittakoon ensihoito ja lääkärin tehtävät onnettomuustilanteissa, lääkinnällinen pelastustoimi, fyysisiin rasitustilanteisiin sovellettu yleislääketiede, työyhteisön mielenterveyskysymykset, terveyskasvatus, terveysneuvonta, ensiavun opetus ja kutsuntaikäisten terveystarkastukset.

Puolustusvoimien terveydenhuoltoalan kirjallisuus

Puolustusvoimat on tuottanut koulutuskäyttöön ja käsikirjoiksi joukon kenttälääkintää ja sotilasterveydenhuoltoa käsitteleviä teoksia. Teokset sisältävät tietoa myös seuraavilta alueilta: ensihoito ja lääkärin tehtävät onnettomuustilanteissa, lääkinnällinen pelastustoimi, rasitusfysiologia, työyhteisön mielenterveyskysymykset, terveyskasvatus, terveysneuvonta ja ensiapuopetus.

Asiallisia ehdotuksia EVO-järjestelmän kehittämiseksi

Yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuusjärjestelmän muuttamista käsiteltiin julkisuudessa edellisen kerran viime kesänä, jolloin vuotta 1996 varten ilmeisen hätäisesti valmistellut budjettilakiesitykset tulivat julkisuuteen. Ne aiheuttivat tuolloin kovaa parkua yliopistosairaaloissa, ja STM:n kansliapäällikkö Markku Lehto veti ne mahtikäskyllään takaisin ministeriöön jatkovalmistelua varten. Se käynnistyi marraskuussa 1995, jolloin Kansanterveyslaitoksen ylijohtaja Jussi Huttunen sai muutaman muun selvitystehtävänsä lisäksi toimeksiannon tehdä esityksensä EVO-järjestelmän kehittämisestä. Huttusen esitykset tulivat julkisuuteen tänä keväänä.

Taito Pekkarinen

Goda utvecklingsförslag om statsandelar

Några förslag till ändringar av systemet med statlig s.k. specialersättning till universitetssjukhusen togs upp till debatt förra sommaren då några tydligen hastigt utarbetade utkast till budgetlagar för detta år offentliggjordes. Förslagen åstadkom stort rabalder vid universitetssjukhusen och kanslichefen vid social- och hälsovårdsministeriet Markku Lehto drog tillbaka lag-utkasten för vidare beredning. Den påbörjades i november då Folkhälsoinstitutets överdirektör Jussi Huttunen fick i uppdrag att också lägga ett förslag om hur specialsersättningssystemet skulle byggas ut. Jussi Huttunen har offentliggjort sina förslag denna vår.

Suun infektiot ja yleissairaudet

Dentogeenisten infektioiden ja yleissairauksien välisiä yhteyksiä on viime aikoina käsitelty useasti julkisuudessa. Hengenvaarallisia hammasperäisiä infektioita sairastaneiden potilaiden määrän yllättävä lisääntyminen viime vuosina on saanut erityisen runsaasti palstatilaa. Myös suun kroonisten infektioiden tilastolliset yhteydet moniin yleissairauksiin ovat olleet esillä.

Jukka H. Meurman

Estääkö asetyylisalisyylihappo raskaustoksemian kehittymisen?

Suuret satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset eivät ole lunastaneet pienempien tutkimusten lupausta asetyylisalisyylihapon tehosta raskaustoksemian ehkäisyssä. Ilmeistä kuitenkin on, että pieniannoksinen hoito asetyylisalisyylihapolla on turvallista raskauden aikana ja että tietyt riskiryhmät voivat hyötyä siitä.

Juhani Mäenpää, Merja Vainio

Liikunnan harrastajan ylähengitystietulehdukset

Kohtuullinen liikunnanharrastus pienentää ylähengitystieinfektioiden riskiä, kun taas raskas harjoittelu suurentaa sitä. Liikunnan ja levon suhteen tulisi olla sopiva, jotta vastustuskyky ei heikkene liikarasituksen vuoksi. Toistuvien ja huonosti paranevien ylähengitystietulehdusten yhteydessä lääkärin on selvitettävä ylirasituksen ja ylikunnon osuus sairastamisessa. Paraneminen tulee varmistaa ennen harjoittelun uudelleen aloittamista, ja liikunnan määrää lisätään vasteen mukaan. Kyse on pikemminkin sairastumisriskien kartoittamisesta ja fyysisen, psyykkisen ja immunologisen toimintakyvyn palauttamisesta kuin perinteisestä taudin määrittämisestä ja hoidosta.

Seppo Kuttila

Masennuslääkettä masentuneelle?

Masennusoireyhtymien tunnistamiseen ja hoitoon on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota, ja masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt huomattavasti uusien antidepressiivojen tultua markkinoille. Kliinikko joutuu usein miettimään, ketkä masennuspotilaat hyötyvät antidepressiivisesta lääkehoidosta ja kenelle taas lääkehoidon aloittaminen on turhaa. Tässä katsauksessa esitellään tutkimustietoa lääkehoidosta erityyppisissä masennusoireyhtymissä, erityisesti depression syvyyden ja kroonisuuden vaikutuksesta lääkehoidon hyödyllisyyteen. Masennuslääkkeiden hyödystä on vakuuttavaa näyttöä vakavien mielialahäiriöiden kriteerit täyttävien potilaiden akuuttivaiheen hoidossa. Useat tutkimukset ovat myös osoittaneet pitkäaikaisen estohoidon hyödylliseksi toistuvien masennustilojen uusiutumisen ehkäisyssä. Antidepressiivisestä lääkehoidosta on useiden tutkimusten mukaan hyötyä noin puolelle potilaista, jotka kärsivät oirekuvaltaan lievästä pitkäaikaisesta masennuksesta eli dystymiasta. Lähes kaikki kliiniset kokeet ovat kuitenkin olleet verraten lyhytkestoisia, joten lääkehoidon tehon säilyminen dystymian pitkäaikaishoidossa tulisi varmentaa. Kovin lievissä ja lyhytkestoisissa masennustiloissa ei masennuslääkkeestä yleensä ole hyötyä.

Erkki Isometsä

Fibromyalgian hoitoja koskeva tutkimustieto

Fibromyalgian hoitotuloksia koskeva kirjallisuushaku antoi laihahkon tuloksen. Lukuisia menetelmiä on tutkittu, osaa kontrolloiduilla kaksoissokkokokeillakin. Mutta kokeet ovat olleet lyhytkestoisia, tutkimusmenetelmät epäyhtenäisiä ja potilaiden myöhempi seuranta on puuttunut. Tutkijoita on yllättänyt myös lumehoitojen hyvä teho. Uusissa tutkimuksissa on saatu hyviä tuloksia käyttäytymishoidoilla. Kirjoittaja suosittelee, että niistä etsitään ratkaisua kipu-uupumuspotilaiden ongelmaan.

Markku T. Hyyppä