Uutta ajattelua työkyvyn arviointiin

Suomen Lääkärilehden keskustelua-palstalla on viime numeroissa käsitelty vuodenvaihteessa toteutuneen eläkeuudistuksen ja siihen liittyneen SvB-lomakkeen uudistamisen herättämiä tuntoja kollegakunnassa (Risto Sutinen, SLL 13/96 ja Rauno Jokiniemi, SLL 14/96). Toteutuneet muutokset ovat perimmäiseltä merkitykseltään paljon suurempia kuin pinnalta katsoen voidaan nähdä ja siksi aihetta on syytä kommentoida. Eläkeuudistuksen suunnittelijoilla oli kaksi selkeää lähtökohtaa: eläkemeno oli saatava pienemmäksi ja keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä nousemaan nykyisestä 58-59-vuodesta muutamalla vuodella ylöspäin. Ulkomaisten esimerkkien mukaiseen työkyvyttömyysmääritelmien kiristämiseen ei kuitenkaan haluttu mennä. Tiedossa oli myös suurten ikäluokkien alkanut 50-vuotisjuhlaepidemia, joten suuret ikäluokat lähestyvät hyvää vauhtia sitä elämänvaihetta, jossa ennenaikainen eläköityminen useimmiten tapahtuu.

Jukka Kivekäs

Aivohalvauksen ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta arvioiva ruotsalainen raportti

Lääketieteen ja teknologian kehityksen ja uusien menetelmien myötä on yhä tärkeämmäksi noussut vaatimus, että terveydenhuollon uusien ja käytössä jo olevien menetelmien tulisi olla paitsi hoidollisesti vaikuttavia ja taloudellisia myös sosiaalisesti ja eettisesti hyväksyttäviä. Useissa maissa toimii jo terveydenhuollon menetelmien arvioinnista vastaava yksikkö. Suomessa tehtävää hoitaa vuoden 1995 alussa toimintansa aloittanut FinOHTA.

Sirpa Sairanen, Leena Niinistö

Psykoterapiatutkimuksen nykytila

Psykoterapia on pitkään ollut yksi kliinisesti käytetyimpiä, mutta vähiten tutkittuja psykiatrisista hoitomuodoista. Viime vuosina kuitenkin myös tämän alueen tutkimus on lisääntynyt. Siihen kuitenkin liittyy omia erityisongelmiaan, kuten esimerkiksi terapeutin ominaisuuksien vaikutus hoitotulokseen ja hoitomenetelmän vakiointiin liittyvät ongelmat.

Hasse Karlsson

Käytännön verenpainemittari satavuotias

William Harveylle selvisi 1600-luvun alussa, että sydän on verisuonistossa painetta ylläpitävä pumppulaite. Käyttökelpoisten mittausmenetelmien puuttuessa verenpaineen tai oikeammin valtimopaineen määrää yritettiin arvioida valtimonsykkeen voimakkuuden perusteella. Asiaan oli kiinnitetty kyllä huomiota jo aikaisemminkin. Joseph(us) Struthius (1510-1568), joka oli valtimonsykkeen innokas tutkija, oli yrittänyt määrittää jollakin tavalla sykkeen voimakkuutta. Asian selvittämiseksi hän nimittäin tarkkaili, miten ranteessa sykkivä valtimo kykeni kohottamaan sen päälle sijoitettuja eri suuruisia painoja.

Arno Forsius

Telelääketiede - tulevaisuuden haaste

Telelääketieteellä tarkoitetaan EU:n Advanced Informatics in Medicine -hankkeen mukaan toisaalta potilaan tutkimista, tarkkailemista ja hoitamista sekä toisaalta potilaan ja sairaanhoitohenkilökunnan kouluttamista käyttäen apuna järjestelmiä, jotka mahdollistavat asiantuntija-avun ja potilastiedon saannin oikeaan paikkaan, riippumatta siitä missä potilas tai asiaankuuluva tieto kulloinkin on. Ruotsiksi asian voi ilmaista lyhyemminkin: vård och råd på tråd.

Jarmo Reponen, Mârten Kvist

Telemedicin - en framtida utmaning

Med telemedicin avses enligt EU:s Advanced Informatics in Medicine-projekt dels undersökning, observation och behandling av patienter, dels utbildning av patienter och sjukvårdspersonal med hjälp av system som förmedlar sakkunnig hjälp och information till rätt plats oavsett var patienten eller själva kunskapen vid ifrågavarande tillfälle finns. På svenska innebär detta kort och gott "vård och råd på tråd".

Teleradiologia Suomessa

Radiologisten kuvien siirto telemaattisten järjestelmien avulla on kehittynyt viime vuosina nopeasti, ja tarjolla on jo terveydenhuollolle erityisesti suunnattuja palveluja. Kuvansiirtoyhteyksiä alettiin kokeilla yliopistosairaaloissa 1980-luvun lopulla, ja lähivuosina teleradiologia on suunnitelmissa myös kaikissa keskussairaaloissa.

Jarmo Reponen

Teleopetus terveydenhuollossa

Teleopetus on Suomessa melko uusi käsite. Medline-tietokanta luettelee noin 60 tällä vuosikymmenellä julkaistua artikkelia hakusanalla "distance learning". Kirjallisuuden tarkastelu herättää kysymyksen, onko teleopetus sama asia kuin etäopetus vai jotakin muuta.

Mârten Kvist

Videoneuvottelun mahdollisuudet telepsykiatriassa

Telepsykiatrialla tarkoitetaan televerkon kautta tapahtuvaa psykiatrista vuorovaikutteista viestintää, jossa ollaan kahden tai useamman neuvotteluosapuolen kanssa samanaikaisessa ääni- ja kuvayhteydessä. Keskeinen telepsykiatrinen viestintäjärjestelmä on videoneuvottelu, jolla voidaan korvata esimerkiksi lääkärin ja etäällä asuvan potilaan sekä hänen perheensä tavanomainen tapaaminen vastaanotolla tai järjestää kahden lääkärin neuvottelu välimatkasta huolimatta. Tällä tavoin vältytään matkustamiselta ja säästetään aikaa, vaivaa ja kustannuksia. Videoneuvottelu on nopeasti yleistymässä päivittäisessä potilastyössä ja konsultaatiossa. Suomen tiettävästi ensimmäiset kokeilut on aloitettu Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikassa. Videoneuvotteluna on järjestetty perheterapiaa, työnohjausta, konsultaatioita ja luento-opetusta. Alustavat kokemukset ovat lupaavia.

Marja-Leena Mielonen, Juha Moring, Matti Isohanni

Kuvansiirto patologien apuna

Kuvansiirto on lisääntynyt lääketieteen eri aloilla viime vuosina tekniikan kehittymisen myötä. Telepatologiassa siirretään mikroskooppiin liitetyllä videokameralla saatua kuvamateriaalia joko reaaliaikaisena tai yksittäisinä kuvina patologian yksiköstä toiseen. Menetelmä on käytössä Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Mikkelin keskussairaalan patologian yksiköiden välillä, ja toiminta on alkanut myös Turun yliopistollisessa sairaalassa. Kuvansiirto on osoittautunut hyväksi konsultaatiotoiminnassa ja sitä voidaan käyttää myös pikadiagnostiikassa. Tulevaisuudessa kuvansiirtoon perustuvat tietopankit tulevat helpottamaan sekä diagnostista toimintaa että koulutusta.

Markku Helle, Heikki Helin