Anatomisten leikkelyjen alku Turun akatemiassa

Anatomian havainto-opetus on lääkärikoulutuksen kulmakiviä. Sen järjestäminen on kuitenkin tuottanut usein suuria vaikeuksia. Vaikka käytettävissä oli-sikin asianomaiset tilat, niin ainakin tarvittavien vainajien saantiin on liittynyt monenlaisia ongelmia.

Arno Forsius

Valohoidosta (avo)hoitoon

Sairaanhoidon alasajo vaikuttaa ikiliikkujan suunnittelulta. Kysymykseen oliko muna ennen kanaa vastaavat seksologit, että molempiin kohdistuu kyltymätön kysyntä.

Pisara

Uudenmaan unelma 800 miljoonan säästöistä

Uudenmaan ja Helsingin erikoissairaanhoidon selvitysmiehet Jussi Huttunen ja Esko Hänninen tekivät varsinaisen selvitystyönsä jo kesän 1994 aikana. He tulivat tuolloin julkisuuteen ensilukemalta sangen harmittomalta näyttävällä toimenpideohjelmalla, joka lupasi säästövaikutuksiksi käyttömenojen pysyvän 20 %:n aleneman vuoteen 2000 mennessä eli Uudenmaan erikoissairaanhoidon neljän miljardin markan kuluista säästöksi vähintään 800 miljoonaa markkaa/vuosi.

Taito Pekkarinen

Nylands dröm om besparingar på 800 miljoner

Jussi Huttunen och Esko Hänninen, som fått i uppdrag att utreda den specialiserade sjukvården i Nyland och Helsingfors, utförde sitt egentliga utredningsarbete redan under sommaren 1994. De offentliggjorde då ett åtgärdsprogram som vid första anblicken föreföll ganska oförargligt och utlovade resultat i form av en bestående sänkning av driftskostnaderna på 20 procent fram till år 2000, med andra ord besparingar på minst 800 miljoner mark per år av de fyra miljarder mark som Nylands specialsjukvård betingar.

Uutta tietoa virushepatiiteista

Hepatiittia aiheuttavista viruksista on viime aikoina saatu huomattavasti lisää tietoa. Viime vuoden alussa tunnettiin viisi hepatiittivirusta: veriteitse tarttuvat hepatiittivirukset B, C ja D sekä fekaali-oraaliteitse tarttuvat A ja E. Vuoden kuluessa löytyi kuitenkin yllättäen peräti kolme uutta hepatiittivirusta. Myös ennestään tunnetuista hepatiittiviruksista on kertynyt uutta tietoa.

Pirkko Pohjanpelto

Akantamebakeratiittia Suomessakin

Akantameba on vesissä ja maaperässä elävä alkueläin, joka voi aiheuttaa vaikeahoitoisen, pahimmassa tapauksessa sokeuttavan keratiitin. Suurin osa tautiin sairastuneista on ollut piilolasien käyttäjiä, jotka ovat hoitaneet puutteellisesti linssien puhdistuksen ja desinfektion. Taudin lääkehoito on vaikea, ja ennuste on ratkaisevasti riippuvainen diagnosoinnin nopeudesta. Akantamebainfektion mahdollisuus on syytä muistaa hoidettaessa piilolasien käyttöön tai silmätraumoihin liittyviä keratiitteja.

Olli-Pekka Lehtonen, Minna Vesaluoma, Marja-Liisa Vuori, Tuuli Linna, Liisa Jokipii, Timo Tervo

Embolektomia akuutin alaraajaiskemian hoidossa - aikansa elänyt vai käypä vaihtoehto?

Embolektomia on melko yksinkertainen toimenpide, jonka tulokset alaraajan veritulppien hoidossa ovat hyvät. Pian oireiden alettua päivystysluonteisesti tehtynä se yleensä poistaa kuolion vaaran. Ehtona on kuitenkin oikea diagnoosi; aina ei ole helppo erottaa emboliaa kroonisen verenkierronvajauksen äkillisestä pahenemisesta.

Hannu Savolainen

Kognitiivinen lyhytpsykoterapia masennuksen hoidossa

Kognitiivinen lyhytpsykoterapia on aktiivinen ja ajallisesti rajattu, hyvin organisoitu ja oivallusta edistävä ongelmanratkaisukeskeinen terapiamuoto. Terapia käsittää yleensä 15-20 istuntoa 3-4 kuukauden aikana. Kognitiivinen psykoterapia sopii potilaille, jotka kärsivät masennusoireista. Myös pitkäaikaisesti masentuneet voivat hyötyä kognitiivisen terapian yhdistämisestä lääkehoitoon. Kognitiivisen terapian vaikutus kestää pitempään kuin lääkehoidon, ja näin se voi siirtää masennuksen uusiutumista myöhemmäksi. Potilasta kannustetaan kehittämään itsenäisiä selviytymistaitoja. Hän oppii itsehavainnointimenetelmiä ja alkaa sisäistää terapeutin käyttämiä tekniikoita. Yleislääkäri voi hyvin soveltaa vastaanotollaan kognitiivisen terapian menetelmiä hoitaessaan masentuneita potilaita.

Maria Häkkänen, Simo Saarijärvi

Alkoholin ongelmakäyttäjä psykiatrisen sairaalan päivystysvastaanotolla

Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikan päivystysvastaanotolla kävi kahden ja puolen vuoden aikana 564 potilasta, joiden diagnoosi liittyi alkoholinkäyttöön. Käyntejä näillä potilailla oli kaikkiaan 1 118, mikä oli 15 % klinikan koko käyntimäärästä. Kävijöiden keski-ikä oli 40 vuotta. Kahdessa kolmasosassa käynnin syynä oli alkoholismi, noin viidesosa käynneistä johtui elimellisestä aivo-oireyhtymästä ja 15 % humalasta tai krapulasta. Kolmasosa käynneistä johti potilaan ottamiseen välittömästi sairaalaan. 29 potilasta käytti yli neljänneksen päivystysvastaanottoajoista. Tulokset osoittavat, että alkoholinkäyttäjien hoidossa ja hoidon porrastuksessa on puutteita, joista aiheutuu tarpeettomia päivystyskäyntejä.

Jari Lehtonen, Pirkko Räsänen, Pekka Laine, Alpo Peltoniemi, Matti Isohanni

Tahdistinpotilaat ja työpaikan sähkömagneettiset kentät

Implantoitavien sydämentahdistimien ja defibrillaattorien yleistyessä joudutaan työterveyshuollossa yhä useammin arvioimaan työpaikan sähkömagneettisten kenttien mahdollisia vaikutuksia näiden laitteiden toimintaan. Artikkelissa esitellään tapausselostuksen avulla kardiologin, työterveyslääkärin ja työpaikan osuutta potilaan riskien arvioinnissa. Vakavien toimintahäiriöiden vaarat ovat harvinaisia, sen sijaan vähäiset toimintahäiriöt ovat mahdollisia monissa työpaikoissa. Eri osapuolten yhteistyöllä potilaan jatkaminen entisessä työssään saadaan usein mahdolliseksi.

Panu Oksa, Rauno Pääkkönen, Seppo Sinervo, Pekka Mäkynen