Ruokasuolan historiaa

Natriumkloridi eli ruokasuola on ihmisen ja useimpien eläinten kehitykselle ja elämälle välttämätön aine. Ne voivat menestyä vain oloissa, joissa suolan saanti on turvattu. Ihminen saa riittävästi suolaa maidosta sekä lihasta ja kalasta, ellei niitä kypsytetä keittämällä. Sen sijaan pääasiallisesti kasviperäistä ravintoa käyttävät eivät tule toimeen ilman ruokaan lisättyä suolaa.

Allergia ja astma uhkaavat nuoria

Kevät tuo tullessaan muutakin kuin muuttolinnut. Yhä useammat havaitsevat vuodenajan vaihtumisen nenän ja silmien allergiaoireina. Allergioiden ja astman yleistymistä osoittavat lukuisat tutkimukset, rekisterit ja varusmiesten kutsuntatarkastusten tulokset. Esimerkiksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen astmapotilaiden määrä oli viime vuoden lopussa noin 160 000, mikä oli yli kaksi kertaa niin paljon kuin kymmenen vuotta sitten.

Tari Haahtela, Timo Klaukka

Allergi och astma - ett hot mot ungdomarna

Våren för med sig även annat än flyttfåglar. Allt fler noterar årstidernas växlingar genom allergiska symtom från ögon och näsa. Ett flertal undersökningar, register och hälsokontroller av värnpliktiga vid mönstring visar att allergiska besvär och astma blivit vanligare. Sålunda var antalet astmatiker som var berättigade till specialersättningsgilla läkemedel i slutet av fjolåret cirka 160 000, vilket är dubbelt så mycket som för tio år sedan.

Lääkäreiden tietoverkko Internetiin

Lääkäreiden FiMnet-tietoverkko on ollut toiminnassa jo vuodesta 1989 lähtien. Ajan myötä on verkkoa ylläpitävä Lääkäriliiton omistama Fennomed Oy kehittänyt palveluja tietoliikenteen vaatimusten mukaisesti. Nyt on tullut hetki siirtyä uuteen aikakauteen. FiMnet-palvelut siirtyvät Internet-verkossa käytettäviksi. Eikä tässä kaikki. Palvelujen käyttömahdollisuus tarjotaan samassa ratkaisussa kaikille Suomen Lääkäriliiton jäsenille. Tämän lehden mukana saavat liiton jäsenet paketin, joka sisältää Internetin käyttämiseen tarvittavan aineiston tunnus- ja salasanoineen. Vaikka näitä ei juuri tällä hetkellä esim. tietokoneiden puutteiden takia voisikaan hyödyntää, on ne hyvä kuitenkin panna huolellisesti talteen mahdollisesti tulevia käyttötarpeita silmällä pitäen. Toisaalta tässä lehdessä tarjotaan myös erikoishinnoiteltuja modeemeja ja mikroja välineongelmien ratkaisuksi.

Pentti Alhola

Ruumiinavaukset kliinisen diagnostiikan laatutakuuna

Lääkärien käytettävissä olevat kuvantamismenetelmät ovat viime vuosikymmenien aikana huomattavasti monipuolistuneet ja helpottaneet sairauksien diagnosointia. Siitä huolimatta hoitava lääkäri saa ruumiinavauksesta edelleen tärkeää palautetta löydösten ja niiden tulkinnan luotettavuudesta ja annetun hoidon tehosta. Avaukset tulisikin nähdä osana terveydenhuollon laaduntarkkailua. Tutkimuksessa sadasta perättäisestä HYKS:n pyytämästä ruumiinavauksesta 10 %:ssa ilmeni diagnosoimaton sairaus, joka oli vaikuttanut olennaisesti potilaan ennusteeseen.

Annakatri Öhberg

Tuberkuloosi on maailman hätä, mutta ei Suomen

Vielä 1980-luvulla tuberkuloosin luultiin pian häviävän teollisuusmaista ja jäävän köyhän maailman vitsaukseksi. Niinpä poliittiset päättäjät jättivät monessa teollisuusmaassa huolehtimatta tuberkuloosin hoito-ohjelmien riittävästä valmiudesta. Samaan aikaan ilmaantui uusia uhkatekijöitä: siirtolaisuus lisääntyi, HI-virus alkoi levitä, sodat eivät loppuneet, slummiutuminen jatkui ja päihteiden käyttö lisääntyi. Tuberkuloosi alkoi uudelleen yleistyä teollisuusmaissa, eivätkä tuberkuloosiohjelmat pystyneet vastaamaan haasteisiin vaan alkoivat vuotaa. Suomessa tuberkuloosin vastustamistyö on ollut tuloksellista, ja edullinen kehitys jatkuu, ellei virheitä tehdä. Maailman tuberkuloosiongelma ratkeaa kuitenkin vasta sitten, kun kehitysmaihin saadaan rikkaiden maiden tuella tehokkaat hoito-ohjelmat - ja niitä tarvitaan jo Suomen lähialueillakin.

Eero Tala

Näkövammaisuus ja subjektiiviset näkövaikeudet vanhusväestössä

Väestöpohjaisessa poikkileikkaustutkimuksessa Oulun ympäristössä todettiin, että 70 vuotta täyttäneestä väestöstä 59 %:lla oli normaali tai lähes normaali näöntarkkuus, heikkonäköisiä oli 10 % ja sokeita 2 %. Näkövammaisten osuus suureni siten, että 70-79-vuotiaista heitä oli 5 % mutta 90 vuotta täyttäneistä kolmannes. Jos näkövammaisuuden esiintyvyys olisi sama (12 %) koko ikääntyneessä väestössä, Suomessa olisi noin 55 000 näkövammaisuuden kriteerit täyttävää yli 70-vuotiasta. Näkökyvyssä oman ilmoituksen mukaan ilmenneet ongelmat eivät kuitenkaan aina vastanneet objektiivista näöntarkkuusarvoa, ja kaukonäössä koettiin yleensä vähemmän vaikeuksia kuin lähinäössä. Tärkeimmät syyt näkövammaisuuteen olivat verkkokalvon ikärappeuma, harmaakaihi ja glaukooma. Näistä harmaakaihi ei ilmene esimerkiksi Näkövammarekisterin tilastoista, koska sen aiheuttama haitta ei yleensä ole pysyvä, vaan on ainakin osittain korjattavissa kaihileikkauksella.

Heli Hirvelä, Leila Laatikainen

Lyhyellä yksilöllisellä sairaalakuntoutuksella yhtä hyvät tulokset kuin pitemmällä laitoskuntoutuksella

Sairaalan järjestämä lyhyt, yksilöllinen kuntoutusjakso näyttää tuottavan aivan yhtä hyviä tuloksia kuin pitempi kuntoutusjakso kuntoutukseen erikoistuneessa laitoksessa. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa verrattiin tuloksia kahdessa potilasryhmässä, joista toinen kuntoutui laitoksessa, toinen sairaalan omalla kuntoutusosastolla. Asiakkaiden kuntoutustarve johtui yleensä tuki- ja liikuntaelinsairaudesta.

Eeva Leino, Viljo Rissanen, Anna Jormakka, Karl-August Lindgren, Risto Ikäheimo

Mini-interventiohoidon teho alkoholihaittojen ehkäisyssä Katsaus terveydenhuollossa tehtyihin tutkimuksiin

Alkoholin suurkulutuksen varhaisen hoidon, mini-intervention, tehoa on selvitetty terveydenhuollossa 15 kontrolloidussa tutkimuksessa 12 maassa. Mukana tutkimuksissa on ollut yli 5 000 suurkuluttajaa, sekä miehiä että naisia. Tulokset niin perusterveydenhuollosta kuin erikoissairaanhoidostakin ovat yhdensuuntaisia: hoidon myötä alkoholin kulutus ja suurkuluttajien määrä vähenevät merkitsevästi. Mini-interventiohoito on kustannuksiltaan edullinen ja muodoltaan hyvin terveydenhuollon nykytoimintoihin soveltuva. Sen laaja-alaisen käyttöön ottamisen perus- ja työterveyshuollossa sekä erikoissairaanhoidossa voidaan odottaa johtavan huomattavaan alkoholihaittojen vähenemiseen.

Kaija Seppä

Somatisoivan potilaan tutkimuskierre Pettävä ruumis ja katetun pöydän mysteeri

Psykosomaattisen potilaan tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen hoidossa on vaikeaa. Oireilun taustalla usein vaikuttavan varhaisen tyydyttämättömyyden ymmärtäminen auttaa näiden potilaiden kohtaamisessa ja mahdollistaa tutkimuskierteen katkeamisen. Nykyisellään tärkein hoitotulos onkin usein potilaan sitoutuminen yhteen hoitopaikkaan. Valtaosa on psykiatriseen tutkimukseen tullessaan voimansa loppuun käyttäneitä, eikä heidän työkykyään voida enää palauttaa. Psykiatrista konsultaatiota tarvittaisiin oireilun varhaisessa vaiheessa. Tällöin voidaan saada kokonaisnäkemys potilaasta ja mahdollistetaan hänen jäljellä olevien voimiensa palautuminen rakentavaan käyttöön.

Heli-Tuulie Koivumaa-Honkanen, Anneli Heikkinen