78253 osumaa

Työkyvyttömyyseläke muutosvaiheessa

Työkyvyttömyyseläke-hakemuksista entistä suurempi osa on viime vuosina hylätty. Vaikka mitään lainsäädännöllisiä muutoksia työkyvyttömyyden määritelmään ei ole tehty, näyttää siltä, että eläkekustannuspaineet ovat johtaneet näyttövaatimusten kiristymiseen. Kustannuspaineiden helpottamiseksi työkyvyttömyyseläkkeen rakennetta on muutettu ja kuntoutustukiuudistuksella ja ns. TYKY-koulutuksella pyritään tehostamaan sairauksien ehkäisyä ja kuntoutusta. Lääkärin roolia eläkelausunnon kirjoittajana sekä eläkeuudistuksen taustoja ja vaikutuksia tarkastelee seuraavassa eläkejuristina toiminut varatuomari Jarmo Kinnunen.

Jarmo Kinnunen

Tappavatko sodissa aseet vai taudit?

Maapallolla on käyty ajanlaskumme alusta kaikkiaan yli 15 000 sotaa. Niissä on kuollut yli miljardi ihmistä. Onkin laskettu, että joka viides koskaan elänyt mies on kaatunut sodassa. Lähes koko historian ajan taudit ovat kuitenkin aiheuttaneet sodissa enemmän tuhoa kuin aseet. Monet taudinaiheuttajat myös sopivat bioaseiksi, joiden käyttö on kielletty mutta joita useilla mailla on hallussaan.

Hannu Savolainen

Kliinisen opettajan uudet haasteet

Uudet opetuksen muodot asettavat kliiniselle opettajalle uusia vaatimuksia. Ongelmalähtöisen opetuksen (problem based learning) ja näyttöön perustuvan hoidon (evidence based medicine) menetelmät antavat opettajalle uusia ulottuvuuksia opetustyöhön ja tekevät opettajan ja opiskelijan todellisen vuorovaikutuksen mahdolliseksi. Näin oppimistapahtumasta tulee miellyttävä ja sekä opettajan että opiskelijan mielenkiinto jatkuvaan uuden tiedon etsimiseen säilyy.

Hannu Aronen, Timo Paavonen, Eeva Aronen, Jorma Paavonen

Saumattomia palveluketjuja tietotekniikan avulla

Sosiaali- ja terveydenhuollon porrasteisista palveluista pitäisi siirtyä saumattomiin palveluketjuihin. Asiakkaan hoitoprosessin mukaisten palveluketjujen ja niiden toimintaan tarvittavien tietoverkkojen luominen on kuntien tehtävä. Tietoverkkojen avulla asiakkaan hoitotilanne olisi sekä hänen itsensä että palveluyksikön tiedossa riippumatta siitä, mikä yksikkö hoitoa antaa. Laajimmillaan palveluketju kattaisi niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin sekä järjestöjen palvelut. Näin toteaa tietoteknologian hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa ensimmäisen kansallisen strategian laatinut työryhmä, joka jätti muistionsa huhtikuun lopulla.

Lääkäriliiton valtuuskunta 3.5.: Työaikalaki tulee, lääkärien peruspalkkoja nostettava

Lääkäriliiton valtuuskunta edellyttää hallituksen valmistelevan valtuuskunnan syyskokoukseen mennessä työaikalain muutokset huomioiden raamit seuraavan virkaehtosopimuksen tavoitteiksi ja sisällöksi. Valtuuskunta keskusteli viiden tunnin ajan parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan työaikalain vaikutuksista lääkärien työjärjestelyihin ja palkkaukseen. Puheenvuoroissa vaadittiin lääkärien peruspalkan tuntuvaa nostamista, jottei toimeentulo romutu päivystysjärjestelmän muuttuessa.

Marit Henriksson

Styrelsebeslut den 2 maj: Läkarförbundet föreslår ny läkared

En ny läkared skall avläggas i samband med läkarexamen, föreslår Läkarförbundes styrelse. Förslaget lades ursprungligen fram under Medicindagarna 1996 av arkiater Risto Pelkonen. I mars tillsatte styrelsen en arbetsgrupp för att göra upp ett förslag till läkared och fundera ut lämpliga former för edsavläggelsen. De läkare som utexamineras i dag svär ingen läkared och någon läkarförsäkran avläggs inte heller numera.

Uutiskirje Yhdysvalloista

YKSITYISPRAKTIIKAT VÄHENEVÄT JYRKÄSTI Yksityispraktiikka on ollut Yhdysvaltain terveydenhuollon selkäranka tälle vuosikymmenelle saakka. Säännellyn hoidon yleistyminen on muuttanut tilanteen nopeasti viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Etenkin soolopraktiikat ovat merkittävästi vähentyneet, kun sairaalat ja terveydenhuolto-ohjelmat ovat alkaneet hankkia vastaanottoja potilaineen piiriinsä joko työsopimusten kautta tai suoraan ostamalla.

Tuula Fabrizio

Antihistamiinin paikallinen käyttö rinokonjunktiviitissa

Allergiseen nuhaan on tarjolla useita hoitovaihtoehtoja, joista antihistamiinilääkitys on perinteisin. Antihistamiinien etuja ovat nopea vaikutus ja mahdollisuus käyttää valmisteita joko säännöllisesti tai ainoastaan tarpeen mukaan. Vanhoilla antihistamiineilla on monenlaisia haittavaikutuksia, joista vireyteen kohdistuvat vaikutukset ovat merkittävimpiä. Uusien, toisen sukupolven H1-salpaajien valttina on väsyttämättömyys, mutta niiden kohdalla on ilmennyt interaktio-ongelmaa ja tähän liittyen vakavien sydänperäisten komplikaatioiden mahdollisuutta. Ainoa paikallisesti nenään ja sidekalvolle annosteltava antihistamiini on levokabastiini. Se kuuluu niihin uusiin H1-salpaajiin, jotka kliinisten tutkimusten ja tähänastisten kokemusten mukaan ovat sekä tehokkaita että turvallisia. Lääke annostellaan suoraan kohde-elimeen, joten vaikutus alkaa nopeasti. Herkistymistä paikallisena haittavaikutuksena on toistaiseksi todettu vain yksittäisissä tapauksissa.

Pirkko Ruoppi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat