Palliatiivinen lääketiede - ei enää lapsenkengissä

10.4.89 julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä pääkirjoitus otsikolla "Palliatiivinen lääketiede - vasta lapsenkengissään". Tiettävästi tämän jälkeen ei suomenkielisessä lääkärilehdessä ole raportoitu "lapsen", so. palliatiivisen lääketieteen (palliative medicine) ja palliatiivisen hoidon (palliative care), kasvua ja kehitystä. Kirjoittaja kysyy, missä on syy moiseen vaikenemiseen? Lääkärilehden pääkirjoituksen kirjoittaja (1) otaksui, ettei palliatiivisella lääketieteellä olisi omaa spesialiteettia tai lehteä. Kumpikin olettamus oli virheellinen. Jo marraskuussa 1987 Englannin "Royal College of Physicians" oli hyväksynyt nk. terminaalihoidon (terminal care) sisätautien erikoisalan (general internal medicine) uudeksi subspesialiteetiksi nimeten sen palliatiiviseksi lääketieteeksi (palliative medicine). Sen jälkeen ovat monet lääkärit ja sairaanhoitajat kouluttautuneet alalle. Alaa koskevaa kirjallisuutta on saatavilla lisääntyvässä määrin. Jo ennen vuotta 1987 oli perustettu lehti "Journal of Palliative Medicine" (2). Vuonna 1994 ilmestyi lehden "European Journal of Palliative Care" (3) ensimmäinen numero. Joulukuussa 1995 Barcelonassa on pidetty "Forth Congress of the European Association for Palliative Care", jossa on annettu julkilausuma "The Barcelona Declaration on Palliative Care" (4).

Kaisu Nevasaari

"Valmiiksi katettu ruokapöytä lääkärin vastaanotolla"

Lääkärilehdessä (SLL 13/96) julkaistu kirjoitus "Somatisoivan potiaan tutkimuskierre" herätti välittömästi ajatuksia tästä suuresta, mutta vähän ja ristiriitaisesti käsitellystä aihepiiristä. Sen muotoja ovat suurkäyttäjäpotilaan tutkimuskierteet, monien diagnoosiryhmien pitkäaikaissairaat, ns. somatisoivat potilaat, ristiriitainen sairauskäyttäytyminen jne. KYS:n yleissairaalapsykiatrian osaston paneutuminen ansaitsee kiitoksen ymmärtämisestä, maltista, tiedollisesta ja terapeuttisesta näkemyksestään.

Juhani Rekola

Kommentti Sirkka Aaltosen kirjoitukseen

VTM Sirkka Aaltonen Lääketeollisuusliitosta kirjoittaa Lääkärilehdessä (14/96) lääkkeiden hintakehityksestä vuonna 1995. Hän to- teaa mm. seuraavaa: "Apteekin marginaali (myyntipalkkio) vaihtelee eri Euroopan maissa Englannin 7,5 prosentista Suomen 29 prosenttiin".

Erkki Kostiainen

Kaksi ensihoidon oppikirjaa

Ensimmäisen suomenkielisen sairaankuljettajien koulutukseen tarkoitetun oppikirjan on kirjoittanut 17 asiantuntijaa, jotka edustavat monia lääketieteen erikoisaloja, juridiikkaa ja pelastustointa. Useat heistä ovat itse ns. "mutaportaan" edustajina hankkineet monipuolisen käytännön kokemuksen pelastus- ja ensihoitotehtävissä. Sisällön suunnittelusta ovat vastanneet ambulanssilääkäritoiminnan kehittäjä Ari Kinnunen, maan valmiussuunnitelmien ja lääkinnällisten pelastusjärjestelmien tärkein vastuuhenkilö Markku Murtomaa ja kirjan toimituskunnan puheenjohtaja, lääkintäkenraalimajuri Kimmo Koskenvuo, joka on osallistunut monien ensiapu- ja ensihoito-oppaiden kirjoittamiseen.

Tapio Tervo

Ensimmäinen suomalainen koe-eläinoppikirja

Koe-eläintoiminnasta ja sen luvanvaraisuudesta Suomessa on säädetty eläinsuojelulaissa (777/85) sekä lain nojalla annetussa asetuksessa koe-eläintoiminnasta (1076/85). Suomessa noudatetaan myös eurooppalaisen koe-eläinsopimuksen (säädöskokoelma 1360/90) ja EU:n jäsenmaana direktiivin 609/86 määräyksiä. Itsenäisesti eläinkokeita tekeviltä tutkijoilta edellytetään voimassa olevaa eläinkoelupaa ja eläinkokeiden suorittamiseen vaadittavaa kelpoisuutta. Kelpoisuus saavutetaan suorittamalla hyväksytty koe-eläinkurssi ja soveltuva akateeminen loppututkinto.

Merja Hellemann

Andreas Vesalius - anatomian uudistaja

Uuden ajan alun merkittävin anatomi oli Andreas Vesalius (1514-1564). Hän oli syntynyt Brysselissä, silloisen Brabantin pääkaupungissa, mutta sukunimensä hän otti perheen aikaisemman kotipaikan Weselin mukaan. Vesalius opiskeli lääketiedettä ensin Ranskassa Louvainin ja Montpellierin yliopistoissa, mutta siirtyi vuonna 1535 jatkamaan anatomian opintojaan Pariisin yliopistossa Jacques Dubois'n johdolla. Vaikka tämä kuuluisa humanistilääkäri oli yhä vankkumaton Galenoksen oppien kannattaja, näyttää Vesalius aloittaneen anatomian uudistamiseen johtaneen työnsä jo Pariisissa ollessaan. Täällä Vesalius laati myös ensimmäiset anatomiset taulunsa, jotka esittivät ihmisen luustoa.

29. lääke-esittelijäkurssi tammi-maaliskuussa

Tammi-maaliskuussa 1996 pidettiin 29. lääke-esittelijäkurssi. Kurssin järjestää Lääketietokeskus ja se on luonteeltaan lääketieteen ja farmakologian peruskurssi. Opiskelijat ovat jo alalla olevia lääke-esittelijöitä.

Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeet

Suomen Lääkärilehdelle tarjottavan artikkelin tulee olla pääsääntöisesti ennen julkaisematon. Lähtökohta on myös, että artikkelia tarjotaan yhteen lehteen kerrallaan.

HYKS:n sairaanhoitotoiminta tarkastettu

HYKS:n hallitus päätti vuoden 1994 lopulla edellyttää, että sairaalan johtoryhmä laatii sairaanhoidollisen toimintakertomuksen, joka jatkossa liitettäisiin vuosittaiseen tilintarkastukseen sairaalan lääketieteellisen tason seuraamiseksi. Päätöksen takana oli valtuuston edellisvuonna hyväksymä ponsi. Hanke realisoitui lopulta vasta maaliskuussa 1995, jolloin HYKS:n liittohallitus kutsui Kansanterveyslaitoksen ylijohtajan Jussi Huttusen suorittamaan HYKS:n sairaanhoitotoiminnan asiantuntijatarkastuksen. Tehtävä on nyt suoritettu, ja sen tuloksena HYKS:n toimintaa on ruodittu yli satasivuisen muistion verran.

Sjukvårdsverksamheten på HUCS har granskats

Styrelsen för HUCS bestämde i slutet av år 1994 att sjukhusets ledningsgrupp i fortsättningen skall avfatta en redogörelse för sjukvården att bifogas den årliga revisionsberättelsen och belysa sjukhusets medicinska nivå. Beslutet baserades på en kläm som fullmäktige godkänt året innan. Projektet realiserades först i mars 1995 då HUCS förbundsstyrelse gav Folkhälsoinstitutets överdirektör Jussi Huttunen i uppdrag att göra en sakkunnig översyn av HUCS sjukvårdsverksamhet. Uppdraget är nu slutfört och har utmynnat i en promemoria på över hundra sidor där verksamheten på HUCS synats i sömmarna.