Henkisesti terveen ihmisen näköharhat

Vuonna 1760 sveitsiläinen filosofi Charles Bonnet kuvasi nimeänsä kantavan oireyhtymän: muuten terveelle ihmiselle ilmaantuu monimuotoisia näköharhoja. Vuoteen 1989 mennessä kirjallisuudessa oli kuvattu vain 46 potilastapausta, ja pitkään arveltiinkin, että oireyhtymä on perin harvinainen.

Robert Paul

Tamoksifeenihoidon optimaalinen kesto

Rintasyövän paikallisen hoidon jälkeen liitännäishoitona annetun tamoksifeenin on osoitettu vähentävän kuolleisuutta menopaussi-iän ohittaneilla naisilla. Hoidon optimaalista kestoa ei ole kuitenkaan tiedetty. Ruotsalaisessa tutkimuksessa satunnaistettiin 3 545 postmenopausaalista naista rintasyöpäleikkauksen jälkeen saamaan tamoksifeenia joko kahden tai viiden vuoden ajan. Keskimäärin 5,5 vuoden mittaisen seurannan aikana osoittautui, että sekä kuolleisuus rintasyöpään (p = 0,009) että kokonaiskuolleisuus (p = 0,03) olivat pienemmät naisilla, jotka söivät tamoksifeenia viiden vuoden ajan verrattuna kaksi vuotta tamoksifeenia käyttäneisiin. Kymmenen vuoden kuluttua diagnoosista potilaista oli elossa viiden vuoden ryhmässä 80 % ja kahden vuoden ryhmässä 74 %.

Heikki Joensuu

Poikasia pyöräyttelevä jättibakteeri hämmästyttää tutkijoita

Tähän asti bakteereiksi on hyväksytty oliot, jotka näyttävät bakteereilta mikroskoopissa ja kasvavat niin kuin bakteerien pitääkin. Geeniteknologian vapautettua mikrobiologit morfologian ikeestä mitä ihmeellisemmät otukset ovat osoittautuneet geeniensä perusteella bakteereiksi.

Matti Viljanen

Taas uusi HIV:n apumolekyyli

Kirjoitin äskettäin tällä palstalla fusiiniksi nimetyn proteiinin löytymisestä sellaisten solujen pinnalta, joita HI-virus pystyy infektoimaan. Kaksi amerikkalaista tutkijaryhmää esittelee nyt Naturessa toisen proteiinin, jota virus käyttää CD4-molekyylin ohella sulautuessaan solun pintaan. Molekyylistä käytetään toistaiseksi melko persoonatonta nimeä CC-CKR-5.

Matti Viljanen

Kelan vuonna 1995 maksamat lääkekorvaukset

Lääkekorvausmenot kasvoivat viime vuonna 10 % edellisvuotisesta. Kokonaissumma oli 2 707 miljoonaa markkaa. Korvausten kasvuun on useita syitä, mm. lääkehoidon uudistuminen. Tilastotietoja aiempiin verrattaessa on otettava huomioon lääkekorvausjärjestelmän muutokset.

Sinikka Rajaniemi

Pergolidihoitoon liittyvä pleuriitti

Parkinsonin taudin bromokriptiinihoidon yhteydessä haittavaikutuksena ilmenevä pleuriitti on tunnettu viime vuosikymmenen alkupuolelta asti. Uudempaan torajyväalkaloidijohdokseen pergolidiin liittyvät keuhkohaitat parkinsonismipotilailla näyttävät samankaltaisilta. Näitä lääkkeitä käyttävät potilaat on pleurareaktion varalta syytä pitää seurannassa, jossa tutkitaan vuosittain lasko, CRP ja thoraxröntgenkuva.

Erkki Palva

Helteet - kaivattua herkkua, jolla on haittansakin

Helteistä puhuminen tuntuu kovin kaukaiselta kesälomia suomalaisessa vesisateessa ja koleudessa viettävälle. Octopuksen kotimaiset uintivedetkin taitavat tänä vuonna jäädä tavallista hyisevimmiksi. Mutta siitä puhe mistä puute, joten uhrataan muutama ajatus todella lämpimille ilmoille - ei kuitenkaan niiden hyville, vaan huonoille puolille.

Terveydenhuolto ja työmarkkinat

Terveydenhuoltoon liittyvät työvoimaratkaisut pitäisi tehdä ottaen huomioon alan erityispiirteet, jotka ovat yleismaailmallisia ja korostavat terveydenhuollon työmarkkinoiden omaleimaisuutta. Terveydenhuolto on yhteiskunnallisesti tärkeä ja valvottu alue. Työ on usein ympärivuorokautista, vastuullista ja edellyttää hyvää koulutusta. Työntekijät joutuvat tekemään vaativia ja eettisesti haastavia ratkaisuja. Terveydenhuollon ammatteihin tullaan vain tiettyjä koulutusväyliä. Ammattinsa osaava henkilöstö on alan tärkein voimavara: terveydenhuolto on koulutettujen naisten työala.

Mirja Salonen

Suomen kehitysvammaispalvelut esillä IASSID:n kongressissa

Helsingissä heinäkuussa pidetty kehitysvammatutkimuksen kymmenes maailmankongressi käsitteli monelta taholta kehitysvammaisuutta sekä kehitysvammaisten asemaa yhteiskunnassa. Esillä oli mm. kehitysvammaisten palveluja koskeva tutkimus, ja aiheesta pidetyissä esitelmissä tarkasteltiin myös suomalaista kehitysvammahuoltoa ja sen meneillään olevia muutoksia sekä Kehitysvammaliiton projekteja alan erityispalvelujen parantamiseksi.

Lasten huostaan-ottojen määrässä hienoista kasvua

Vuonna 1995 lasten huostaanottoja oli 132 enemmän kuin vuonna 1994, jolloin määrä kasvoi 23:lla edellisestä vuodesta, ilmenee Stakesin julkaisemasta tilastokatsauksesta.