MS-liiton potilasjäsenistä yleiskuva

Tänä vuonna 25 vuotta täyttävä Suomen MS-liitto on selvittänyt jäsenistöönsä kuuluvien potilaiden elämäntilannetta kyselyllä, joka osoitettiin 400:lle liiton vähän yli 4 000 potilasjäsenestä; vastaukset saatiin 75 %:lta kyselyn saaneista.

Viron sairaaloilla vaikea rahapula

Viron kolmannet Lääkäripäivät pidettiin Tartossa toukokuun lopulla. Vanemuine-teatterin pääsalissa luennoitiin kahden päivän ajan pääasiassa kliinisistä kysymyksistä, mutta myös terveydenhuollon tilasta. Viron lääkäriliiton mukaan päiville osallistui runsaat tuhat lääkäriä eli hieman vähemmän kuin viime vuonna, mutta näytteilleasettajia oli aiempaa enemmän.

Vaasan sairaanhoitopiirin diabeteksen hoito-organisaatioprojekti - tulokset ja jatkoseuranta

Vaasan sairaanhoitopiirin kymmenen vuotta kestäneessä projektissa kehitettiin diabeteksen hoitoa mm. hoitohenkilöstön koulutuksen, yhtenäisten hoitotavoitteiden ja hoitotulosten keskitetyn seurannan avulla. Projektin päätyttyä vuonna 1992 siinä luotu järjestelmä on pidetty voimassa, ja eri yksiköiden hoitotuloksia seurataan ja vertaillaan vuosittain. Mittavan projektin tärkeimpiä saavutuksia on, että terveyskeskusten ja sairaaloiden hoitotulokset, voimavarat ja kehitystarpeet ovat nyt tiedossa. Myös potilaiden hoitotasapaino näyttää parantuneen, mutta hoitohenkilöstöresurssien vähyys on ratkaiseva este potilaiden seurannan ja neuvonnan edelleen tehostamiselle.

Michael Nissén

Kun suuret ikäluokat sairastuvat... Ennuste kroonista ahtauttavaa keuhkosairautta sairastavien potilaiden sairaalapalvelujen tarpeesta 2000-luvun alkupuolella

Näinä vuosina 50-vuotispäiviään viettävät suuret ikäluokat ovat vuosituhannen vaihteessa tulossa ikään, jossa pitkäaikaisten sairauksien ilmaantuvuus alkaa lisääntyä. Sairaaloiden poistoilmoitusrekisterin ja Tilastokeskuksen väestöennusteiden pohjalta voidaan arvioida, että kroonisen ahtauttavan keuhkosairauden vuoksi hoitojaksojen ja hoitopäivien määrä tulee lähes kaksinkertaistumaan vuoteen 2020 mennessä. Suurten ikäluokkien ikääntymisestä seuraava hyökyaalto koskee kaikkia kroonisia sairauksia, ja se johtaa laitoshoitopalvelujen tarpeen lisääntymiseen. Tämä pitäisi jo ottaa huomioon hoitosuunnitelmissa, ehkäisevissä toimenpiteissä ja voimavarojen arvioinnissa.

Timo Keistinen, Tuili Tuuponen, Sirkku Vilkman, Sirkka-Liisa Kivelä

Päihdeongelmaiset ja EU:n ajokorttidirektiivi

Heinäkuun alusta Suomessa voimaan tullut Euroopan Unionin direktiivi, joka määrittelee moottoriajoneuvojen kuljettajan fyysistä ja henkistä terveyttä koskevat vähimmäisvaatimukset, ja sen myötä uudistettu ajokorttiasetus selkeyttävät menettelytapoja tapauksissa, joissa ajokyvyn epäillään heikentyneen alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden käytön vuoksi. Jos lääkäri suosittaa ajokieltoa päihteiden käytön perusteella, edellytetään myös hoitoonohjausta ja säännöllistä seurantaa. Päihdelääketieteen yhdistys ry ja Suomen Liikennelääketieteen yhdistys ry ovat laatineet asiasta seuraavan suosituksen ajokorttitodistuksia kirjoittaville.

Antti Holopainen, Timo Seppälä, Pirjo Lillsunde, Aulikki Wallin

Astmalääkkeet ja otsonikerros

CFC-yhdisteet, joista käytetään myös nimitystä freonit, tuhoavat voimakkaasti ilmakehän otsonikerrosta. Siksi niiden tuotannosta ja kulutuksesta on teollisuusmaissa luovuttu jo lähes kaikissa käyttötarkoituksissa. Astman ja kroonisten obstruktiivisten keuhkosairauksien hoitoon käytettävät suihkeet ovat merkityksellisin tuoteryhmä, jonka valmistuksessa CFC-yhdisteitä vielä käytetään ja joita varten niitä valmistetaan. Suihkeissa CFC-yhdisteet toimivat ponneaineina ja liuottimina. CFC-yhdisteet joutuvat suihkeita käytettäessä ilmakehään ja kulkeutuvat otsonikerrokseen.

Merja Turunen

Kliininen etiikka

Tapaus 1. Yhdysvalloissa tyttärensä luona asuva 90-vuotias saksalainen nainen joutuu sairaalaan, jossa hänellä todetaan akuutti kolekystiitti. Hoidoksi annetaan suonensisäistä nestehoitoa ja antibiootteja. Kirurgi ehdottaa leikkausta, josta potilas kuitenkin kieltäytyy vedoten korkeaan ikäänsä ja aikaisempiin huonoihin kokemuksiinsa muiden leikkausten yhteydessä. Tässä vaiheessa konsultoidaan sairaalan kliinistä eetikkoa, jolle esitetään kysymys: "Tulisiko potilaan saada kieltäytyä leikkauksesta?" (1).

Pekka Louhiala

Uutiskirje Yhdysvalloista

Teksasilainen lääkärien työnvälitystoimisto Merritt, Hawkins & Assc. on löytänyt Yhdysvalloista kymmenen aluetta, joilla tarvitaan enemmän lääkäreitä. Valintaperusteet olivat selvästi osoitettavissa oleva lääkärien tarve sekä suhteellisen hyvät praktiikkaolosuhteet, mm. mahdollisuus laajentamiseen ja pysyvyyteen. Tutkimukseen saatiin tiedot 4 500 sairaalasta ja 2 500 lääkäriryhmältä lokakuun alusta 1995 maaliskuun loppuun 1996.

Tuula Fabrizio

Pitäisikö kolesterolitason pienentäminen aloittaa heti sydänkohtauksen jälkeen?

Tuoreissa statiinitutkimuksissa lievänkin hyperkolesterolemian hoitamisen on todettu parantavan sepelvaltimotautipotilaiden ennustetta. Tutkimuksissa hoito on kuitenkin aloitettu aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua sydäninfarktista, ja käytännön hoidossa lipidilääkitykseen ryhdytään yleensä aikaisintaan puolen vuoden kuluttua infarktista. Onkin esitetty ajatus, että sydäninfarktin sairastaneelle pitäisi aloittaa tehokas lipidilääkitys heti. Ainakin asiaa olisi arvioitava hoitokokeilun avulla.

Matti Kivikko, Timo Strandberg, Matti J. Tikkanen

Romppu on varma kopio

Romppujen kirjoittaminen itse on helppoa ja huokeaa. CD-R-aihion hinta lähestyy viittäkymppiä ja kirjoittimen hinta viittätuhatta. Romppuja käytetään varmuuskopiointiin ja korvaamaan linjasiirtoja.

Erkki Karjalainen