78160 osumaa

Päihdevieroitus ja päihderiippuvuus sairausloman syynä

Päihteiden käytön vaikutukset heijastuvat monin tavoin työelämään. Lääkärin on otettava kantaa päihdeongelmaisen työkykyisyyteen sekä tilapäisen työkyvyn menetyksen että pitkäaikaisemman työkyvyn heikkenemisen näkökulmasta. Työtehtävien kannalta päihtynyt potilas on työkyvytön, mutta sairausvakuutuslain tulkinnassa päihtymystilaa ei pidetä sv-etuuksiin oikeuttavana sairautena. Päihteiden aiheuttamien vieroitusoireiden, päihderiippuvuuden sekä muiden psyykkisten ja somaattisten komplikaatioiden suhteen oikeus sairauslomaan syntyy kliinisten löydösten vaikeusasteen perusteella kuten sairauksissa yleensä. Arvioitaessa lyhytaikaista työkyvyttömyyttä sairausvakuutuksen näkökulmasta otetaan huomioon sekä kliinisten löydösten mukainen haitta että potilaan sitoutuminen avo- tai laitoshoito-ohjelmaan. Sv-lain mukaisen työkyvyttömyyden ohella on arvioitava päihdeongelmaisen kuntoutustarve ja edellytykset kuntoutuslainsäädännön näkökulmasta. Työterveyshuollon, terveyskeskusten, mielenterveystoimistojen ja A-klinikoiden lääkärien on syytä perehtyä päihdepotilaita koskeviin kuntoutuslainsäädännön soveltamiskäytäntöihin.

Antti Holopainen, Rauno Mäkelä

Turun hallintomallista kompromissi: Hakukiellon purkamista esitetään

Turun kaupungin terveyslautakunta hyväksyi 15.8. kaupungin perusterveydenhuollon hallintoa koskevat neuvottelutulokset, jotka oli saavutettu Lääkäriliiton sekä kiistaan jälkilypsylle tulleen Tehyn kanssa. Lääkäriliiton neuvottelijat pitivät lopputulosta kompromissina, joka hämärtää Turun terveydenhuollon uudistukselle asetetut tavoitteet, mutta päättivät esittää 23.8. kokoontuvalle hallitukselle hakukiellon ja saarron purkamista.

Marit Henriksson

Työaikalaki vahvistettiin

Niin eduskunnassa kuin Lääkäriliitossakin viime kevään ajan vilkasta keskustelua herättänyt uusi työaikalaki on vahvistettu Tasavallan Presidentin esittelyssä 9.8.1996. Työllisyys- ja työsuojelusyillä perusteltu laki pohjautuu EU:n työaikadirektiiviin ja se rajoittaa merkitttävästi ylitöiden teettämistä. Neuvottelut uudistuksen soveltamisesta lääkärien työhön on käynnistetty Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kesken.

Islannin lääkärit irtisanoutuivat

Islannin yleislääkäreistä 90 % on irtisanoutunut elokuun alusta palkkakiistan takia. Lääkärit katsovat palkkojensa jääneen pahasti jälkeen muista julkisen sektorin ammattiryhmistä ja vaativat kompensaatiota niiden saamista palkkaliukumista. Vertailukohtana lääkärit pitävät eräitä muita korkeasti koulutettuja ammattiryhmiä, jotka palkkauksellisesti olivat kymmenen vuotta sitten lääkärien kanssa samalla tasolla. Selkeitä prosentuaalisia palkkavaatimuksia ei ole kuitenkaan esitetty.

Rintojen ultraäänitutkimuksen asema ja indikaatiot

Suomen Lääkärilehdessä äskettäin julkaistu H.R. Laineen kirjoitus (SLL 9/96) vertasi mammografiaa rintojen ultraäänitutkimukseen ja ultraäänen todettiin olevan sensitiivisempi. Mielestämme Laineen väite näyttäisi perustuvan Kätilöopiston sairaalan mammografiatutkimusten huonoon sensitiivisyyteen, ohutneulatekniikalla otettujen sytologisten näytteiden hyvään sensitiivisyyteen ja ultraäänitutkimusten hyvin huonoon spesifisyyteen. Minkäänlaisia diagnostisia kriteerejä ei Laine anna mammografiatutkimusten eikä myöskään ultraäänitutkimusten osalta. Laine on verrannut omaa mammografiasuoritustaan ohutneulatekniikalla otettujen sytologisten näytteiden sensitiivisyyteen. Kaikki tähän asti julkaistut tutkimukset, jotka on julkaistu Index Medicuksessa listatuissa, asiantuntija-arvioita käyttävissä lehdissä, ovat osoittaneet mammografian olevan sensitiivisempi kuin ultraääni pienten rintasyöpien löytämisessä. Luettuamme Heikki R. Laineen (Kaikututkimuksen merkitys rintasyövän diagnostiikassa, Suomen Lääkärilehti 1996;51:919-925), heräsi joukko ajatuksia ja kysymyksiä, joita haluamme kommentoida. Kirjoituksessa esitetyt tulokset ja johtopäätökset ovat sikäli poikkeuksellisia, että vastaavia ei arvostetusta kansainvälisestä kirjallisuudesta löydy. Ultraäänen käytöstä on vastikään julkaistu hyvä yleiskatsaus (1), jossa todetaan, että ultraäänellä ei kyetä löytämään huomattavaa osaa ei-palpoitavista rintasyövistä ja palpoitavatkin mukaan laskien vääriä negatiivisia löydöksiä eri julkaisuissa on 0,3-47 % parhaimmillakin laitteilla tutkittuna ja toisaalta ultraäänellä löytyy runsaasti vääriä positiivisia tapauksia. Tässä yleiskatsauksessa on referoitu 70 tutkimusta kansainvälisesti arvostetuista lehdistä.

Martti Pamilo, Peter B. Dean, C-G. Standertskjöld-Nordenstam, M. Kormano, A. Kiuru

Ei isotooppitutkimukset vaan isotooppilääketiede

Hannu Halila on tehnyt ansiokkaan ja napakan yhteenvedon Opetusministeriön EU-erikoislääkärityöryhmän ehdotuksista erikoislääkärin tutkintoon johtavien erikoisalojen määrästä ja nimikkeistä (SLL 22-23/96). Opetusministeriö lähettää muistion lausuntokierrokselle, jonka määräaika on syyskuun 1996 loppu. Työryhmän ehdotus tunnustettavista koulutusohjelmista sisältää mm. "Isotooppitutkimukset". Nimike on väärä, koska isotooppilääketiede pitää sisällään myös radioisotooppihoidot. Englannin ja saksan kielinen vastine on myös Nuclear Medicine ja Nukleamedizin. Siis lausuntokierroksella nimike on saatava oikeaan EU-direktiivimuotoon, muotoon "Isotooppilääketiede".

Jyrki Kuikka

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat