Lääkäriliitto - hampaaton tiikeri?

Olen valmistunut lääkäriksi vuonna 1966. Vuodesta 1966 vuoteen 1996 ovat lääkäreiden palkka- ja työolosuhteet jatkuvasti huonontuneet, mutta velvollisuudet lisääntyneet ja arvostus laskenut muihin ammattiryhmiin nähden. Lääkäriliitto on ollut erittäin huono ja välinpitämätön lääkärikunnan etujen puolustaja. On annettu kaikessa liikaa periksi ottamatta huomioon ammattikunnan työn laatua, päivystysvelvollisuutta ja vastuuta.

Seppo Renvall

Pätevyyttä vai ei - kuka määrittelee?

Euroopan yhteisössä järjestettiin talvella 96 ns. avoin kilpailu KOM/A/972 (johtava hallintovirkamies/asiantuntijalääkäri). Asia herätti heti mielenkiintoni. Edellisen avoimen kilpailun (KOM/A/956) yhteydessä minulta oli pyydetty ansioluettelo muka valintalautakunnan työn helpottamiseksi. Kaikkien määräaikojen kuluttua jo umpeen kolmen kuukauden päästä tuli viesti: ei riittävää työkokemusta.

Yrjö Saarikoski

Laatu on sanoista(kin) kiinni

Kimmo Räsänen toivoi kirjoituksessaan (SLL 26/96), että laatua kehittämisen sijasta peräti parannettaisiin. Ihmetyksen syynä on tutustuminen Terveydenhuollon laatupolitiikka -asiakirjaan, jonka suomalaisen ja englantilaisen version termit todella ovat paikoin ristiriitaiset.

Marjukka Mäkelä

Voidaanko kuolemanpelkoa vähentää terminaalivaiheen asiallisella lääkehoidolla?

Lääketieteellisen tiedon, taidon ja teknologian kehittyminen on tehnyt mahdolliseksi yhä vaikeampien sairauksien tuloksellisen hoitamisen. Samalla on tullut mahdolliseksi ennusteeltaan toivottomienkin potilaiden elämän ylläpitäminen. Tästä puolestaan saattaa usein olla seurauksena myös heidän kärsimystensä pitkittäminen tarpeettomasti. Näin ollen elämän säilyttäminen ja ylläpitäminen sinänsä ei voi enää nykyisin olla samanlaisena terveydenhuollon toiminnan yksinomaisena yleisohjeena kuin mitä se on ollut aikaisemmin.

Kalle Achté

Korkeatasoinen suomalainen silmätautien oppikirja laajoille lääkäripiireille

Silmätautien nopeassa kehityksessä monet asiat koskettavat myös yleislääketieteen alaa. Yleislääkärin tulee olla tietoinen uusien silmälääkkeiden vaikutuksista ja sivuvaikutuksista. Toisaalta yleistautien uusilla lääkkeillä saattaa olla haitallisia sivuvaikutuksia silmiin. Silmäkirurgiassa on tapahtunut suuria muutoksia, ja lähes jokaiselle kaihipotilaalle asetetaan nykyisin tekomykiö. Laserhoidon lisäksi lasiaiskirurgia antaa uutta toivoa diabeettisen retinopatian hoidossa. Kirjan toimittaja, professori Ahti Tarkkanen, viittaa esipuheessaan näihin näkökohtiin ja mainitsee, että Principles of Ophthalmology on tarkoitettu mahdollisimman laajalle lukijakunnalle: yleislääkäreille, päivystäville lääkäreille, sisätautilääkäreille, neurologeille, lastenlääkäreille, lääketieteen opiskelijoille ja muille, jotka ovat kiinnostuneet silmäsairauksista.

Matti Saari

Puhe Turun ilman laadusta ja sen parantamisesta

Johan Leche (1704-1764), joka oli Turun akatemian lääketieteen professori vuosina 1748-1764, oli myös innokas luonnontieteiden ja erityisesti ilmatieteen tutkija. Hän teki Turussa vuosina 1750-1761 itse rakentamillaan laitteilla havaintoja ilman lämpötilasta, ilmanpaineesta ja sademäärästä. Kun hän luopui heinäkuussa 1761 akatemian rehtorin tehtävästä, hän piti puheen "Tal om luftens be-skaffenhet i Åbo samt huru politien, i samråd med medicin, bör förekomma sjukdomar"; puhetta voidaan pitää Suomen ensimmäisenä terveydenhoidon ja ympäristöhygienian ohjelmana.

Arno Forsius

Kissanpäivät tai yhdeksän elämää 14:stä Opeta kissa uimaan kun olet pelännyt kanssaan puussa

Väitetään neuroosin kadonneen. Psykoanalyysi, pitkän kantaman järeä ja tarkka G-tykki, on usein tavoittamaton fiskaalisen järeytensä takia. Light-muodot ovat KELAn subventiosuojeltuja. Suojelu ei ole merkinnyt, ainakaan vielä, 3-vuotisten terapioitten uhanalaisiksi tai museaaleiksi julistamista.

Työaikalaki edellyttää uutta virkaehtosopimusta

Alkusyksyn aikana ovat lähtöasetelmat uuden työaikalain soveltamisen osalta oleellisesti selvinneet. Vielä keväällä Lääkäriliitossa arveltiin, että laki tulisi koskemaan lääkäreitä vasta siinä vaiheessa, kun voimassa oleva virkaehtosopimus on uusittava, eli 31.1.1998 jälkeen. Tämä perustui lain 47 pykälään, joka kuuluu: "Niissä töissä ja niillä aloilla, joiden osalta on tehty ennen tämän lain voimaantuloa työaikoja koskeva työehtosopimus tai joiden osalta tällaista sopimusta on noudatettava, tämä laki tulee voimaan sopimuskauden päätyttyä, jollei sopimuksia muuteta ennen sitä". Lääkäriliiton näkemyksen mukaan lääkärisopimus on työaikoja koskeva sopimuskokonaisuus, joka siirtää työaikalain voimaantulon kaikilta osin, myös ylityökattojen osalta, sopimuskauden jälkeiseen aikaan. Pykälä on laadittu todelliseen tarpeeseen, ja se olisi sallinut enemmän valmisteluaikaa syvällekäyvälle rakennemuutokselle.

Markku Äärimaa

Tupakoimattomuuden edistämisessä tarvitaan yhä lääkärien panosta

Tupakoinnin vaikutuksia terveyteen on pohdittu Suomessa jo 1600-luvulta lähtien. Ensimmäinen suomalainen väitöskirja nikotiinin vahingollisuudesta hyväksyttiin Helsingin yliopistossa vuonna 1859. Tupakoinnista aiheutuvia terveysvaaroja ei ole lääketieteessä kyseenalaistettu 1950-luvun jälkeen, ja viime vuosina terveystavoitteinen tupakkapolitiikka on saanut yhä enemmän - vaikkakaan ei riittävästi - painoarvoa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Liisa Elovainio, Mervi Hara

Voiko finasteridi pysäyttää eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun etenemisen?

Pohjoismaisessa monikeskustutkimuksessa selvitettiin finasteridin tehoa ja turvallisuutta oireellista eturauhasen liikakasvua hoidettaessa. Finasteridilla hoidettujen potilaiden oireet paranivat koko tutkimuksen ajan, ja ero lumelääkkeellä hoidettuihin verrokkeihin oli kahden vuoden hoidon jälkeen tilastollisesti merkitsevä. Lumehoidossa potilaiden oireet paranivat alkuvaiheessa, mutta palasivat lähtötasolle tutkimuksen loppuun mennessä. Finasteridilla hoidetuilla potilailla virtsan huippuvirtaama lisääntyi ja eturauhasen koko pieneni. Tutkimus osoitti, että finasteridi voi kääntää eturauhasen liikakasvun luonnollisen etenemisen ja että suotuisat vaikutukset pysyivät kahden vuoden hoidon ajan.

Timo Lehtonen, Matti Kontturi, Jens Thorup Andersen, Hans Wolf, Peter Ekman, Jan-Erik Johansson, Hans Olav Beisland, Kjell Tveter, Skandinavian Bph-Tutkimusryhmä