78160 osumaa

Akuutti suoli-iskemia

Ateroskleroosin eri kliiniset ilmentymät aiheuttavat huomattavan terveysongelman teollistuneissa yhteiskunnissa. Tutkimustyö tällä alalla on perinteisesti ollut voimallista. Ateroskleroosin suolistomanifestaatioiden tutkimus on sitä vastoin saattanut jäädä vähemmälle. Vaikkakin akuutti suoli-iskemia (mesenteriaali-iskemia, intestinaalinen iskemia) on etiologialtaan monitekijäinen, se on monasti yhteydessä suolivaltimoiden atero-skleroosiin ja paikalliseen trombin muodostumiseen. Suoli-iskemia voi ilmetä myös aortoiliakaalisen valtimorekonstruktion jälkeen. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää akuutin suoli-iskemian esiintyvyyttä ja hoitotuloksia sekä vatsa-aortan leikkauksiin liittyen mahdollisuutta tunnistaa ennalta riskipotilaat. Suolivaltimoiden ateroskleroosin esiintyvyyttä ja yhteyttä muihin ateroskleroosin ilmenemismuotoihin sekä riskitekijöihin on selvitetty ruumiinavausaineiston perusteella.

Otso Järvinen

Magneettispektroskopia aivokasvainten kemiallisen koostumuksen määrittelyssä

Ihmisen aivokasvainten leikkausta edeltävä tutkimus ja laadunmääritys perustuu kasvainten rakennetta selventäviin tutkimusmenetelmiin, tietokonetomografiaan ja magneettikuvaukseen. Tavanomaisessa magneettikuvauksessa signaali muodostuu veden ja rasvan protoneista, mutta spektroskopiassa tarkastellaan näiden lisäksi eräiden aminohappojen, energia-aineenvaihduntatuotteiden ja kalvoyhdisteiden signaaleja. Tässä tutkimuksessa tehtiin leikkausta edeltävän magneettikuvauksen yhteydessä aivokasvainpotilaille kasvaimen magneettispektroskopiatutkimus, ja näin määritettyjä ainepitoisuuksia verrattiin leikkauksessa saatujen kasvainnäytteiden vastaaviin pitoisuuksiin. Lisäksi kehitettiin menetelmä, jolla kasvaimet voitiin luokitella histologisesti hyvän- ja pahanlaatuisiin magneettispektroskooppisten piirteiden perusteella.

Jussi-Pekka Usenius

Onko virtsaviljely aina tarpeen akuutin virtsatieinfektion avohoidossa?

Avohoidon virtsatieinfektioiden aiheuttajan toteamiseksi virtsanäyte tutkitaan ja virtsan bakteeriviljely (virtsaviljely) suoritetaan tavallisesti ensihoitopisteissä, terveysasemilla ja päivystyspoliklinikoilla. Alempien virtsateiden komplisoitumattoman virtsatieinfektion hoitoaika on nykyisin lyhyt eikä virtsaviljelyn vastausta herkkyysmäärityksineen yleensä saada ennen kuin hoito on jo annettu ja kliininen vaste nähtävillä. Ehdotammekin, että avohoidossa virtsaviljelyistä ja herkkyysmäärityksistä osin luovuttaisiin ja mikrobilääkehoidon valinnan pohjaksi tarvittava bakteerien herkkyystilanne selvitettäisiin tutkimalla avohoidon virtsaviljelynäytteitä sopivin otoksin. Näin menetellen säästettäisiin kustannuksia ja voimavaroja, ja eri hoitopisteet saisivat kohdennetun ja ajantasaisen tiedon alueensa potilaiden virtsatieinfektion aiheuttajista ja niiden mikrobilääkeherkkyydestä.

Sirkka Kontiainen, Martti Vaara, Olli-Pekka Lehtonen, Matti Valtonen

Lasten kuolemaan johtaneet koti- ja vapaa-ajan tapaturmat 1987-1993

Suomessa kuolee vuosittain tapaturmaisesti nelisenkymmentä alle 10-vuotiasta lasta. Yleisimmin lapsen kuolemaan johtava tapaturma on liikenneonnettomuus, mutta edelleenkin noin puolet alle 10-vuotiaiden tapaturmakuolemista sattuu kotona ja vapaa-ajan vietossa. Tapaturmien ehkäisyn kannalta koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ovat avainasemassa. Vuosina 1987-93 kuoli muualla kuin tieliikenteessä sattuneissa tapaturmissa 1-9-vuotiaita lapsia yhteensä 138, heistä noin puolet hukkumalla. Tapahtumatietojen perusteella kolmessa neljäsosassa tapauksista oli osoitettavissa tapaturmalle altistavia tekijöitä, kuten vaarallinen ympäristö tai puutteellinen valvonta. Lasten tapaturmakuolemia voitaisiin vieläkin vähentää tehostamalla vanhempiin kohdistuvaa valistusta sekä kiinnittämällä huomiota ympäristön turvallisuuteen, esimerkiksi pihakaivojen, kaivantojen ja uima-altaiden rakenteisiin sekä pihapiirissä liikkuvien työkoneiden vaaraan.

Marja-Liisa Itkonen, Kari Karkola, Pekka J. Karhunen

Lääkärikoulusta ammattiin

Lääketieteellisissä tiedekunnissa on viime vuosina pyritty uudistamaan perusopetusta, ja Oulun yliopistossa aloitettiinkin 1993 tutkijalääkäriksi aikovien linjan rinnalla perhe- ja yhteisölääketieteen juonneopetus, jonka tavoitteena on ollut kokonaisvaltainen, potilaskeskeinen työskentelyote. Opetukseen kuuluu mm. rooliharjoituksia ja ryhmätöitä sekä tutustuminen johonkin terveyskeskukseen, Kelan toimistoon, sosiaaliviraston toimintaan ja kotikäynti potilaan luokse. Tässä tutkimuksessa on pyritty arvioimaan perhe- ja yhteisölääketieteen opetuksen vaikutusta opiskelijoiden ammattiprofiiliin. Opiskelijat kirjoittivat kaksi kriittistä esseetä kolmannen kurssin jälkeen ja arviointiryhmä analysoi esseet laadullisen tutkimuksen menetelmin. Opetusta voidaan arvioida onnistuneeksi: opiskelijat suhtautuivat ammattiinsa hyvin itsekriittisesti ja he pystyivät opintojensa puolivälissä reflektoivaan pohdintaan ja laaja-alaiseen asioiden tarkasteluun.

Anne Sankala, Nina Nuutinen, Kyösti Nurminen, Irma Huttunen, Pekka Larivaara, Erkki Väisänen

Ylityökatto ja jaksotyö tulossa jo vuodenvaihteessa: Lääkäriliitto vaatii palkkauksesta sopimista

Elokuun 9. päivänä vahvistettua työaikalakia muutettiin viime vaiheessa siten, että ylityökatto tulee voimaan jo 1.1.1997 lukien. Lääkäriliiton hallitus vetosi kuntatyönantajaan, jotta lain soveltamista lääkäreihin olisi lykätty nykyisen sopimuskauden loppuun eli vuoden 1998 puolelle, jolloin siihen liittyvät työjärjestelyt olisi ehditty kunnolla valmistella ja palkkauksesta sopia. Kunnallinen työmarkkinalaitos pyrkii kuitenkin ajamaan lääkärit jaksotyöhön jo ensi vuoden alusta, vaikka siihen liittyvät käytännön järjestelyt ovat vielä täysin auki ja lääkärikunta kuohuksissaan uhkaamassa olevasta ansiotason laskusta. Seuraavassa selostetaan työaikalain käsittelyä Lääkäriliitossa elokuun lopulla. Työaikauudistuksen valmistelu liitossa jatkuu vastedes kuumeiseen tahtiin, jotta jäsenistön toimeentulo ja terveydenhuollon toiminta saadaan turvatuiksi kiristyneestä aikataulusta huolimatta.

Kollega potilaana, potilas ihmisenä

Tiede kehittyy jatkuvasti, ja meillä lääkäreillä on jatkuva tarve kiirehtiä koulutustilaisuudesta toiseen pysyäksemme ajan tasalla - jollei muun takia, niin ainakin kerätäksemme osallistumistodistuksia voidaksemme tarpeen tullen näyttää, miten paljon olemme itseämme kehittäneet. Tässä jatkuvassa karusellissa lääkärien ympäröimänä seisoo potilas, mutta onko hän vain tieteellinen objekti, vai inhimillinen yksilö?

Marianne Marenk

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat