Kiehtovasti allergologiasta

Fred Björkstén ja Allergiatutkimussäätiö ansaitsevat kunniamaininnan siitä, että allergologian syntyä ja kehitystä kuvaava historiikki on saatu aikaan. Kirja julkaistiin Helsingissä äskettäin pidetyn allergologiakongressin kynnyksellä. Fred Björkstén on onnistunut kirjoittajavalinta paitsi hyvän kirjoitustaitonsa vuoksi myös siksi, että hän on elänyt pari viime vuosikymmentä lähellä tapahtumien keskipistettä työskennellessään Allergiasairaalan laboratoriossa.

Timo Klaukka

Geneetikon tulkinta ihmiskunnan historiasta

Yksi maailman johtavista geneetikoista on onnistunut kirjoittamaan poikkitieteellisen ja helppolukuisen jännityskirjan siitä, miten ihmiskunnan historiaa voidaan tutkia myös genetiikan näkökulmasta. Hänen huomionsa ihmiskunnan perimän monimuotoisuudesta ja näiden yhteensopivuuksista ja ristiriidoista arkeologisten löydösten kanssa on jännittävää luettavaa.

Juha Kiehelä

Gustaf Orraeus, suomalainen epidemialääkäri Venäjällä

Gustaf Orraeus (1738-1811) oli suomalainen epidemialääkäri, joka toimi tärkeissä tehtävissä Venäjällä. Hän kuului sukuun, jonka useimmat miespuoliset jäsenet olivat olleet monessa sukupolvessa pappeja. Gustaf Orraeuksen isä oli Taipalsaaren kirkkoherra Magnus Orraeus ja äiti Ebba Katarina Mollerus. Gustaf Orraeus oli kahdesti avioliitossa, hänen ensimmäinen puolisonsa oli sukunimeltään Thitz ja hänen toinen puolisonsa oli Anna Stricker.

Hoitoonohjaus - monen intressin kohtauspaikka

Erikoissairaanhoidon korkeat kulut ovat olleet viimeisten vuosien ajan kriittisen tarkastelun kohteena koko maassa - erityisesti Helsingissä ja Uudellamaalla. Keskusteluun on tullut uusi, kunnallista päätöksentekoa erityisesti rassaava piirre: sairaanhoidon menot näyttävät elävän kunnallishallinnosta lähes piittaamatonta omaa elämäänsä. Julkista toimintaa yleensä tehokkaasti ohjaava budjettikäytäntö puree sairaanhoitoon huonosti. Kuluvan vuoden talousarvion menot ylittyvät esimerkiksi pääkaupunkiseudun suurimmissa kaupungeissa sadoilla miljoonilla markoilla.

Taito Pekkarinen

Remissen - i fokus för många intressen

Den specialiserade sjukvårdens höga kostnader har de senaste åren granskats kritiskt i hela landet, särskilt i Helsingfors och Nyland. En ny aspekt i sammanhanget är att utgifterna för sjukvården tycks leva sitt eget liv som inte låter sig styras av kommunala beslut. Den budgetpraxis som i allmänhet effektivt dirigerar offentliga verksamheter tycks inte bita nämnvärt på sjukvården. De för i år budgeterade utgifterna kommer t.ex. i huvudstadsregionens största städer att överskridas med hundratals miljoner mark.

Tetrasykliinit anti-inflammatoreina ihotautien hoidossa

Tetrasykliinit ovat laajakirjoisia, bakteriostaattisia mikrobilääkkeitä. Ihotautialalla niitä on totuttu käyttämään erityisesti aknen hoidossa. Tetrasykliinien antimikrobisten vaikutusten ohella niiden anti-inflammatoriset ominaisuudet ovat avuksi monien muidenkin ihotautien hoidossa.

Pekka Autio, Jorma Keski-Oja

Sepelvaltimotauti varhaisessa keski-iässä olevilla naisilla Alle 52-vuotiaiden naisten sepelvaltimoiden angiografialöydökset HYKS:ssa 1990-94

Premenopausaalisen sepelvaltimotaudin erityispiirteistä on niukalti tutkimustietoa, ja tautia onkin perinteisesti pidetty iäkkäämpien, postmenopausaalisten naisten ongelmana. Analysoimme potilasaineiston, johon kuuluivat kaikki 197 alle 52-vuotiasta naista, joille vuosina 1990-94 oli HYKS:ssa tehty sepelvaltimoiden angiografia. Havaintojemme perusteella perinteiset sepelvaltimotaudin vaaratekijät lisäävät sairastumisriskiä myös varhaisessa keski-iässä olevilla naisilla, eivätkä lievätkään oireet välttämättä sulje pois merkitsevää sepelvaltimotautia.

Anne Miettinen, Juhani Partanen, Heikki Turto, Matti Mänttäri

Vanhuksen eteisvärinä

Iäkkään eteisvärinäpotilaan hoidossa on yleensä noudatettu pidättyväistä linjaa ja sähköisestä rytminsiirrosta on usein luovuttu. Kivelän sairaalan kokemusten mukaan kuitenkin sinusrytmin palauttaminen rytminsiirrolla onnistui yli 70-vuotiaille potilaille yhtä hyvin kuin nuoremmille. Vanhuksen eteisvärinän hoitaminen mahdollisimman varhain saattaa olla kaikin puolin edullisin vaihtoehto, sillä tällöin voidaan välttyä eteisvärinän vanhuksille aiheuttamilta vakavammilta ongelmilta ja myös vanhuspotilaan elämän laatu kohenee.

Ulla Björk, Matti Karesoja, Markku Kupari

Olkapään natiiviröntgenkuvaus

Natiiviröntgenkuvaus on säilyttänyt vankan asemansa olkapään peruskuvantamismenetelmänä. Tärkeimpiä natiivikuvauksen aiheita ovat traumaattiset, degeneratiiviset ja reumamuutokset, ja natiivikuvia tarvitaan edelleen diagnostiikan tukena uudempiakin tekniikoita käytettäessä. Artrografia on varsin luotettava kiertäjäkalvosimen täydellisten repeämien diagnostiikassa. Kaikukuvauksella on mahdollista diagnosoida tendiniitti sekä osittainen ja täydellinen kiertäjäkalvosimen repeämä. Magneettikuvaus on osoittautunut parhaimmaksi menetelmäksi pehmytkudosmuutosten ja ongelmallisten luuprosessien selvittelyssä.

Markku Päivänsalo, Pekka Jalovaara, Eija Pääkkö, Valtteri Myllylä

Liuottimien ja melun yhteisvaikutukset sisäkorvaan ja kuuloon

Melu on kohtalaisen hyvin tunnettu "sisäkorvamyrkky". Se aiheuttaa tyypillisesti sensorineuraalisen kuulovian, jonka anatomisena vastineena on kuvattu degeneratiivisia muutoksia kuuloelimessä (Cortin elimessä), ennen kaikkea sen aistinsoluissa. Altistuminen voimakkaalle melulle on keskeinen työelämän terveysriski. Huolimatta tehostuneesta meluntorjunnasta ja kuulonsuojainten käytöstä, meluvammojen määrä ei näytä vähentyneen, joskin niiden vaikeusaste on lieventynyt. Maassamme on edelleen ilmoitettu vakuutusyhtiöille ammattitautina vuosittain noin 1 800 uutta meluvammaa.

Antti Mäkitie, Vesa Riihimäki, Ulla Pirvola, Jukka Ylikoski