78159 osumaa

Lääketiede ja tiedottaminen

Venäjän presidentin Boris Jeltsinin sairastaminen ja sydänleikkaus ovat tuoneet jälleen esiin vanhan tiedotusongelman, kirjoittaa Yleisradion TV-uutisissa toimittajana työskentelevä Arvi Lind. Venäjän presidentin Boris Jeltsinin sairastaminen ja sydänleikkaus ovat tuoneet jälleen esiin vanhan tiedotusongelman: lääkärikommenttien saamisen. Toimittajauraltani muistan jotain samanlaista kenraali Francon tai presidentti Kekkosen sairastumisen ajoilta.

Arvi Lind

Suomalaisen psykoterapian puitteet

Psykoterapiasta on edelleen olemassa paljon tietoon perustumattomia käsityksiä ja epäselvyyttä sen luonteesta. Lääkintöhallitus perusti psykoterapian asiantuntijaryhmän vuonna 1979 koordinoimaan psykoterapiatyötä terveydenhuollossa ja laatimaan pätevyyskriteerejä psykoterapeuteille. Lääkintöhallituksen lopettamisen jälkeen ryhmä jatkoi sosiaali- ja terveyshallituksen ja STAKESin puitteissa, ja sen työrupeama päättyi samana vuonna, kun laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä tuli voimaan 1994. Laissa määritettiin psykoterapeutti nimikesuojatuksi terveydenhuollon ammatiksi ja esitettiin psykoterapeutin koulutukselliset vähimmäisvaatimukset. Tämän jälkeen psykoterapeutiksi ei ole enää voinut julistautua.

Johannes Lehtonen

Englantilaisen omalääkärin sepelvaltimotautiopas

Englantilaisten perusterveydenhuolto on pitkään rakentunut omalääkärijärjestelmän pohjalle ja omalääkäreiden jatkokoulutuksesta pidetään hyvää huolta. Yhtenä tekijänä jatkokoulutuksessa on monipuolinen julkaisusarja, jonka kliinisessä osassa on vastikään ilmestynyt sepelvaltimotautiin paneutuva kirjanen. Oppaan toimittaja ja kirjoittajat ovat pääosin valveutuneita omalääkäreitä, ja kardiologista konsultaatioapua ilmoitetaan käytetyn vain angina pectoriksen diagnostiikkaa koskevassa osassa.

Antti Reunanen

MS-taudin lääkehoidon uusi aikakausi

Multippeliskleroosin lääkehoidossa on vuosikaudet saatu tyytyä taudin oireita lieventäviin ja yksittäisiä pahenemisvaiheita helpottaviin hoitoihin. Vasta 1990-luvulla on monien pettymysten jälkeen saatu kliiniseen käyttöön potilaan immuunivastetta muuttavia hoitomuotoja, jotka vaikuttavat itse taudin kulkuun. Nämä immunomodulatoriset hoitomuodot, beetainterferoni ja kopolymeeri 1, pystyvät muuttamaan potilaan immuunivastetta selektiivisesti siten, että taudin pahenemisvaiheiden määrä vähenee ja aivojen magneettikuvauksissa todettavat muutokset ovat lievempiä. Suomessa hoidosta arvioidaan hyötyvän noin 10 % MS-potilaista.

Jukka Peltola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat